Avainsana-arkisto: luottamusmies

Ekonomihan aina omillaan pärjää, pärjäähän…

Liittoneuvoston jäsen Esa Vilhonen

Vielä 90-luvulla valmistuneen ei juuri tarvinnut olla huolissaan työpaikastaan. Ja lähes aina pääsi ”hyviin töihin” ja jopa esimieheksi.

Tilanne on korkeakoulutettujen määrien kasvettua kokonaan toinen: tyypillinen ekonomi toimii asiatuntijana, työllisyys ei ole niin turvattua eikä YT-lain 8-luvun henkilöstön vähentämismenettelyltäkään ole turvassa. Työsuhde saattaa päättyä sopimalla.

Mistä silloin on kysymys? Huonosta osaamisesta ja kelvottomasta suoriutumisesta? Ei – useimmiten henkilökemiat esimiehen kanssa eivät vain jostakin syystä toimi, ilman että kummassakaan on varsinaisesti mitään vikaa. Ja usein molemmat ovat ekonomeja tai vähintään akavalaisia.

Kuka tilanteessa auttaa? Liiton juristi. Oikein. Mutta jos asiantuntija on työehtosopimuksen piirissä, auttaa työpaikan luottamusmies. Kirosana jonkun mielestä, mutta tärkeä henkilö työpaikalla ja työelämässä, jopa työnantajan näkökulmasta. Kun ei ole ”luottoa”, on kovin vaikeata ajatella paikallista sopimista, ei ole sopimuskumppania.

Esimerkki elävästä elämästä IT-alalta: Ylemmillä toimihenkilöillä ei ollut luottoa, joten kun yrityksen kustannuksia piti karsia ja henkilöstöä vähentää, oli YT-infoon kutsuttava kaikki. Työnantaja varsin nopeasti totesi, että ”josko valitsisitte itsellenne luoton”. Jokaisen asiansa osaavan HR-osaston kannattaisi yrityksen edun näkökulmasta huolehtia siitä, että kaikilla henkilöstöryhmillä on omat henkilöstöedustajat.

Useimmiten henkilöstöedustaja tulee työ- tai virkaehtosopimuksen kautta. Ekonomin työehtosopimukset tai virkaehtosopimukset neuvottelee yksityisen sektorin YTN tai julkisen sektorin Juko. Kummassakin neuvotteluja hoitavat eri liittojen asiamiehet. Ekonomiliiton asiamiehet ovat vastuullisina asiamiehinä kaikilla niillä aloilla, joissa on merkittävän jäsenmäärän kattava työehtosopimus (rahoitus, teknologia, ICT, kemia jne.) tai johon pyritään sopimus saamaan (esimerkiksi kauppa). YTN- ja Juko-asiat ovat vahvasti ekonomiasioita.

 

Miksi ekonomit tarvitsevat työ- tai virkaehtosopimuksen?

Jäsenistämme on palkansaajia noin 95 prosenttia, mutta miksi tavoitella TES:iä, eikö ekonomin oma ”pricing power” riitä?

Ei riitä – palkkatilastot ovat armottomat: Aloilla, joissa ekonomilla on TES, on palkkataso ja -kehitys keskimäärin selvästi parempaa kuin tessittömillä aloilla. Monet lakisääteisiksi luulemamme asiat ovat eri TES/VES-pöydissä sovittuja.

TES-toimintaa, liittomme edunvalvonnan kulmakiveä, pidetään välillä asiantuntemattomasti vanhanaikaisena vastakkainasetteluna. Väärin, edunvalvontamme on ratkaisuhakuista, jäsenten asioita edistävää. Neuvottelukulttuuria voi aina toki parantaa. Valitettavan usein ”pöydissä” järki tai osapuolten etu ei ratkaise, vaan pelataan pelkkää voimapeliä. Sitä on joskus sitten pelattava akavalaistenkin, kun asiat eivät muuten etene.

Ja ilmaisena vinkkinä Etelärantaan: on myös työnantajaliittojen edun mukaista, että akavalaisilla on TES ja yrityksissä kattava henkilöstöedustus …

 

Esa Vilhonen
SEFEn työelämätoimikunnan puheenjohta ja SEFEn hallituksen jäsen