Avainsana-arkisto: motivaatio

Inhimillisyys on hyvää johtamista

Ulla Niemelä

Positiivisen ja motivoivan työympäristön merkitystä ei voi vähätellä. Jokainen haluaisi suunnata työpäivänä askeleensa kohti työyhteisöä, jonka kokee itselleen mieluisaksi. On itsestäänselvyys, että jokainen kaipaa arvostusta. Pikagallupimme Twitterissä kertoi myös, että riittävä vastuun ja vapauden antaminen alaisille on johtajassa tärkeä ominaisuus. Liian harvoin voimme kuitenkin lukea esimiehistä, jotka esimerkillisesti johtavat työyhteisöjään huipputuloksiin kiitoksia keräävässä työilmapiirissä. Hyvää johtajuutta tarvitaan reilusti enemmän!

Olemme yhdessä Pregon kanssa tänä syksynä keränneet esimerkkejä/tarinoita hyvästä esimiestyöstä. 100-vuotiaan Suomen kunniaksi toivomme saavamme niitä vähintään sata. Koostamme vuodenvaihteessa tarinoista teoksen, jonka laitamme laajasti jakoon. Jospa esimerkit saisivat yhä useamman johtajan tarkastelemaan omia toimintamallejaan kriittisesti ja muuttamaan johtamistaan, mikäli tarpeen.

#Satajohtamisentekoa -kampanjalla haluamme korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

Olemme saaneet jo useita kymmeniä kiinnostavia tarinoita, mutta haluamme niitä vielä lisää. Kerro meille oma hyvän johtamisen esimerkkisi, on se sitten henkilökohtainen onnistuminen tai jokin kuulemasi asia. Esimerkkisi voit jättää täällä.

Mitä hyvä johtajuus käytännössä on? Tässä muutama tarina malliksi.

”Yrityksessämme esimiesten roolia ja tehtäviä muutettiin pysyvästi enemmän ohjaavaan ja coachaavaan suuntaan – ja kaikki olivat tyytyväisempiä. Tarvittiin siis rohkeutta päästää irti totutusta, ylhäältä alas johtamismallista ja antaa vastuuta ja vapautta työn todellisille asiantuntijoille ja osaajille.”

”Omassa työhistoriassa on lämpimiä muistijälkiä esimiehistä, jotka ovat tarvittaessa osanneet astua esimiesroolistaan pois ja kohdanneet minut vertaisena ja lähimmäisenä. On karmivaa, jos oma esimies jättäytyy kylmän etäiseksi jopa tilanteissa, joissa on tuotava esiin omaa perhettä kohdannut suru tai muu vaikea elämäntilanne. Oman esimiehen ymmärrys ja tuki myös niissä tilanteissa – ellei etenkin niissä tilanteissa – on äärimmäisen tärkeää.”

”Hyvää johtamista on alaisten ja työyhteisön jäsenten ajan tasalla yhteisistä asioista pitäminen, avoimuus ja rehellisyys. Hyvää johtamista on jatkuvasti muistaa, millä tavalla työntekijät pidetään sitoutuneina yritykseen ja toisaalta, millä tavalla heidän sitoutumisensa voi murtaa.”

”Inhimillisyys on hyvää johtamista. Alaisten kohtaaminen kokonaisina ihmisinä, eikä vain suorittavina alaisina/työntekijöinä. Hyvä esimies sallii aidosti erilaisuutta ja antaa tilaa ihmisten olla oma itsensä. Hyvää esimiestyötä on myös olla aidosti kiinnostunut siitä, mitä työntekijöille kuuluu, millainen työ-/kuormitustilanne heillä on ja selvittää tarvitsevatko he jonkinlaista tukea esim. työnteon sujuvoittamiseksi.”

”Kun itse on johtajana, ja tietyllä tavalla tehtävässään oltavakin itsevarma, on tärkeä muistaa itsensä johtamisen tärkeys ja nöyryys alaisten osaamisen edessä. Jätin siis ohjaukseni vähemmälle, annoin enemmän vapaita käsiä ja huomasin, että delegointi kannatti, ja lopputulos, pakko ilolla myöntää, oli parempi kuin jos olisin tiukasti ohjannut asiaa. Eli jälleen: kannattaa hankkia itseään pätevämpiä alaisia ;)”

Odotamme nyt sinun tarinaasi/esimerkkiäsi, kerro se meille.

Ulla Niemelä
Viestintäasiantuntija

#satajohtamisentekoa on Suomen Ekonomien ja Pregon yhteinen kampanja hyvän johtamisen puolesta ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi. ​Haluamme näin korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

Miten löytää motivaatio työnhakuun kielteisten päätösten jälkeen?

Jesse Kinnunen

Oletko saanut seuraavan tyyppisiä vastauksia yritykseltä, jolle olet lähettänyt työhakemuksen: ”Ikävä kyllä valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun” tai ”kohdallasi ei edetä prosessissa”? Minä olen. Olen myös ollut mukana tekemässä kyseisiä päätöksiä sekä viestimässä niistä.

Kun kielteinen päätös sattuu omalle kohdalle, se harmittaa. Aikaa kuluu hakemuksia tehdessä ja energiaa päätöksiä odotellessa. Erityisen raskasta työnhausta tekee juuri odottaminen, varsinkin silloin, kun tietoa haun etenemisestä tai lopullisen valinnan ajankohdasta ei saa. Jos on elänyt toivossa jo jonkin aikaa ja joutuu lopulta pettymään, saattaa se tuntua masentavalta. Kun tämä toistuu kerta toisensa jälkeen, oma tilanne alkaa tuntua toivottomalta ja näin epätoivo sekä kyyninen asenne voivat hiipiä mukaan työnhakuun.

Kyynisyys voi johtaa myrkylliseen kierteeseen: motivaationsa menettänyt hakija laittaa puolivillaisesti tehtyjä ”massahakemuksia” eteenpäin, sillä hän ei enää viitsi yrittää tosissaan, onhan vastaus kuitenkin kielteinen.

Tällainen toiminta on erittäin vahingollista työllistymiselle, sillä motivaation rapistuessa hakemusten laatu laskee ja työnhaussa laatu ratkaisee. Kuinka siis pysyä motivoituneena pettymysten edessä?

Älä huolehdi asioista, joita et voi kontrolloida

Työnhaussa energiaa kuluttava tekijä on epätietoisuus. Saatat miettiä mm. ”Mitä mieltä rekrytoija on CV: stäni?” tai ”Mitä ne ajattelivat minusta haastattelussa”.

Kaikkiin kysymyksiisi et voi saada tyhjentäviä vastauksia ja se sinun on tärkeä tiedostaa. Voit kuitenkin olla varma, että CV:si on riittävä, jos olet sen aiemmin viilannut kuntoon ja pyytänyt siitä palautetta. Ja kun olet vielä harjoitellut haastattelutilannetta peilin ja ystäviesi kanssa, tiedät, että annoit parhaasi eikä sinun tarvitse enää murehtia haastattelua.

Hakijamäärän miettiminenkään ei ole järkevää. Määrällä ei ole toiminnallesi merkitystä, vaan sinun pitää tehdä paras mahdollinen hakemus oli hakijoita sitten viisi tai viisikymmentä. Mieti aina työnhaussa vain niitä asioita, joihin itse voit vaikuttaa ja pidä huoli siitä, että ne ovat huippukunnossa.

Epäonnistuminen on aina uusi mahdollisuus

Kun epäonnistumisia tulee, kannattaa niitäkin kohdatessaan ymmärtää, mitä voi kontrolloida ja mitä ei. Et voi muuttaa yrityksen rekrytointipäätöstä, mutta voit pyytää heiltä palautetta. Mikäli et palautetta saa, ei se ole vikasi, olet ainakin yrittänyt. Enempää et asialle voi tehdä, joten ei sitä myöskään kannata murehtia.

Pettymykseen suhtautumiseen voi rakentaa itselleen rutiinin. Kielteisen päätöksen tullessa voit ajastimen kanssa antaa itsellesi viisi minuuttia aikaa olla harmistunut, masentunut, pettynyt, raivostunut ja mitä ikinä tunteita kielteinen päätös sinussa herättää. Kun kello soi, toista sana: HYVÄ.

Tämä antaa sinulle mahdollisuuden itse päättää, miten otat epäonnistumisen vastaan ja kuinka annat sen vaikuttaa tulevaan toimintaasi.

Et saanut työpaikkaa? Hyvä, aika tehdä parempi hakemus. Et saanut palautetta? Hyvä, aika kysyä muualta. Et saanut tuloksia aikataulussa? Hyvä, aika ottaa ohjat omiin käsiin ja soittaa yhteyshenkilölle.

HYVÄ/GOOD -periaate juontaa juurensa amerikkalaisen Jocko Willinkin motivaatio- ja johtamismetodiin. Jocko on yksi menestyneimmistä Irakin sodan US Navy SEAL -komentajista ja voit tutustua hänen ajatuksiinsa tarkemmin videosta: https://www.youtube.com/watch?v=IdTMDpizis8

Kaiken alku on siis ymmärrys siitä, mitä voit ja mitä et voi kontrolloida. Ja silloin kun asiat, joihin et itse voi vaikuttaa menevät pieleen, on vain yksi vastaus: Hyvä, sillä tänään on taas aika oppia jotain uutta.

Jesse Kinnunen
Recruitment Consultant
aTalent Recruiting

Kirjoittaja toimii aTalentilla rekrytointikonsulttina ja on erikoistunut asiakasyritysten rekrytointien ja työnantajakuvan kehittämiseen. aTalent Recruiting tarjoaa kattavat rekrytointipalvelut yrityksien tarpeisiin ja auttaa organisaatioita valjastamaan nuorten tekniikan ja talouden ammattilaisten osaamisen kilpailueduksi.

_________________________________________________________

Kirjoitus on osa suorahaun kumppaneitamme esittelevää blogi-sarjaa.

Ekonomin koulutus antaa hyvän pohjan yrittäjyydelle

Barbro Kanerva

Olen joskus kuullut sanottavan, että ekonomi tietää liikaa ryhtyäkseen yrittäjäksi. Olen asiasta eri mieltä. Ekonomi tietää juuri sopivasti pärjääkseen hyvin yrittäjänä.

Toimittuani nyt yli 20 vuotta yrittäjänä  olen ollut erittäin  tyytyväinen saamaani kaupalliseen koulutukseen ja  siihen tarvittavaan käytännön kokemukseen työurani alkutaipaleella. Monta kertaa olen miettinyt  miten henkilöt, joilla ei ole tällaista pohjaa pärjäävät alkuvuosina yrittäjinä.

Kauppakorkea on siitä hyvä opinahjo, että se antaa perustietoa monista liikkeenjohdollisista aiheista vaikka itse oppiminen ja käytäntöön soveltaminen tapahtuu työpaikalla.

Näistä perustiedoista  on paljon hyötyä kun ryhtyy yrittäjäksi. Alussa pitää hallita ainakin  tietyt hallinnolliset rutiinit jotta  toiminta saadaan pyörimään.

Vaikka ekonomin koulutus antaakin hyvät eväät hoitaa esimerkiksi kirjanpitoa itse suosittelen lämpimästi  tilitoimiston käyttöä tässä asiassa. Lainsäädäntö muuttuu usein ja sen seuraaminen vie kallisarvoista aikaa, joka on pois varsinaisesta busineksen pyörittämisestä.

 

Sisäinen palo kuuluu yrittäjyyteen

Useasti kuulee puhuttavan siitä että  ekonomit ovat osa-aikayrittäjiä. Tämä saattaa sopia joillekin aloille, mutta minulle sana yrittäjä tarkoittaa sitä, että  tehdään  palolla töitä omassa yrityksessä kokopäiväisesti.

Yrittäjyyteen pitää mielestäni olla sisäinen palo. Yrittäjäsana on  suomenkielessä epäonnistunut. Se ei kuvaa sisäistä paloa. Ruotsiksi sanotaan ”företagare”, joka tarkoittaa ryhtyä toimeen. Yrittäjä on usein toimelias ladun avaaja.

Asenteella on suuri merkitys. Ensin ajattelemme ja sitten vasta toimimme. Ellei sana yrittäjä herätä innostusta, sen tilalle pitää löytää uusi, kuvaavampi sana omalle toiminnalle. Itse käytän itsestäni businessvalmentaja-nimikettä.

Yrittäjäksi ei kannata lähteä jos on luonteeltaan varovainen ja haluaa ylläpitää status quota. Yrittäjänä toimiminen vaatii epävarmuuden sietämistä ja nopeita muutoksia jo vakiintuneissakin asioissa.

Hyvä tapa on hankkia itselleen kokenut yrittäjä mentoriksi. Se on arvokasta, varsinkin yrittäjän alkutaipaleella. Suomen Ekonomeilla on mentoritoimintaa, jota  kannattaa hyödyntää. Toimin itsekin mentorina ja koen sen hyvin antoisaksi.

 

Tavoitteet motivoivat

Kaikessa toiminnassa, mutta erityisesti  yrittäjänä, on hyvä olla tavoitteita: vuodelle, kuukaudelle, viikolle, päivälle – riippuen tehtävästä ja toimialasta. Kun on tavoitteet kunnossa, tietää suurin piirtein, koska on päivän tai viikon tehtävät suoritettu. Silloin voi irrottautua työstä ja tehdä jotain muuta, jotta akut taas lataantuvat.

Motivaatiohan syntyy juuri tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Tavoitteet ja niiden seuranta tuovat myös turvallisuuden tunteen, kun tietää mihin on menossa ja missä mennään tällä hetkellä.

Usein kuulee sanottavan, että yrittäjä on aina työssä ja on siksi huono malli muille. Moni yrittäjä tekee paljon työtä siksi, että hänellä on tämä sisäinen palo työtään kohtaan. Hän nauttii työn tekemisestä eli on motivoitunut.

Motivoitunut ihminen voi yleensä hyvin. Jos päivittäinen työ tuo tarpeeksi sosiaalisia kontakteja, ei yrittäjä vapaa-aikana kaipaa sellaisia aktiviteettejä.

 

Terve yrittäjä on hyvä malli muille

Työterveyshuollossa yrittäjä käy harvoin. Ei yrittäjä kierrä terveydenhuollon tarjoajia kaukaa pelosta, vaan siksi ettei hän tarvitse niitä palveluja. Työstään pitävä ja motivoitunut yrittäjä ei paljon sairastele.

Jos yrittäjällä on yksikin työntekijä, hänen pitää järjestää työterveyshuolto. Yksinyrittäjänä hänestä ei olla kiinnostuneita.

Tämä on mielestäni väärin. Suomen Ekonomien tavoitteena onkin saada myös yrittäjäekonomien sosiaaliedut samalle tasolle kuin palkansaajien. Tämä epäkohta kertoo siitäm kuinka alkeellisella tasolla suhtautuminen yrittäjyyteen oli näitä sääntöjä laadittaessa. Valitettavasti taso on edelleenkin alhainen.

Suhtautumisemme yrittäjyyteen on ristiriitainen. Kaikki tiedämme, että pk-sektori on suuri työllistäjä. Kuitenkin yrittäjän tielle laitetaan valtiovallan taholta turhan paljon esteitä alkutaipaleesta lähtien. Yrittäjäksi aikovat ovat yleensä sitkeitä, joten he selviävät esteistä, mutta kuinka monta yrittäjää saisimme tähän maahan, jos alkutaival olisi helpompi?

Jos kaikki ryhtyisivät yrittäjiksi, poistuisi maamme työttömyys ja terveydenhuollon kustannukset laskisivat roimasti, koska tavoitteiden kautta ihminen  motivoituu ja aktivoituu. Aktiivinen ihminen on positiivinen ja positiivinen ihminen on tunnetusti terveempi kuin negatiivinen.

 

Barbro Kanerva
KTM, Master licensee, businessvalmentaja
Oy Barcon Ab/LMI-Finland

Loman rentous voi säilyä hyvinkin yksinkertaisin keinoin

Palaa siihen hetkeen, kun olit rento. Millaista se on? Missä ja miltä se tuntuu? Jos sait lomailtua rennosti, olotila oli ehkä helppo löytää. Lomalta palatessa aivot, keho ja mieli virittyvät työmoodiin parikin viikkoa. Tutkimusten mukaan lomaltapalaajat käyvät läpi neljä vaihetta: lomasta irrottautuminen, alkusopeutuminen, rutiinien rytmin löytyminen ja työn hallinta. Onko mahdollista sisällyttää työrutiiniisi jokin tapa, jolla virkistyt tai palaudut ihan koko vuoden?

Uusi tapa ei synny pakottamalla – motivoidu itseäsi houkuttelevaan rutiiniin

Virkeyden tai rentouden löytäminen voi tapahtua hyvinkin yksinkertaisin ja nopein keinoin. Tässä alla muutama vinkki. Jos keino on uusi, anna sille aikaa muuttua rutiiniksi. Sanotaan, että lähes mistä tahansa tulee tapa päivittäisen toiston myötä noin kolmessa viikossa. Uusi tapa ei synny pakottamalla, toisaalta pelkkä keinon ajatteleminenkaan ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan tekoja ja toistoja. Parhaiten rutiini syntyy, kun olet motivoitunut siihen. Mikä yksi keino sinun olisi helpointa, houkuttelevinta ja realistisinta toteuttaa ihan käytännössä? Kirkasta itsellesi myös se, mitä hyvää tämän keino sinulle tuo pitkälläkin aikavälillä? Mikä saa sinut toistamaan sitä?

  • Lyhyt aikamatka takaisin rentoon lomatilaan
    Jätä kännykkään kuva leppoisimmasta lomamuistosta. Sopivassa hetkessä, vaikkapa taksissa, palaverin alussa tai aina kun istahdat aloittamaan uutta tehtävää, palaa tähän lomahetkeen. Katso kuvaa tai silmät suljettuina muistikuvaa siitä. Miltä silloin tuntui mielessäsi ja kehossasi? Mitä kenties maistoit tai liittyykö siihen tuoksuja? Entä ääniä? Anna tämän tunnelman elävöityä ainakin parin minuutin ajan ennen kuin jatkat töitäsi. Tee tätä vielä talvellakin.
  • Henkäise itsesi rennoksi
    Hengityksellä on suora yhteys stressihormoneihimme. Muutamakin syvä palleahengitys päivän mittaan rauhoittaa ja rentouttaa. Ota tavaksi hengittää 3 kertaa syvään vaikkapa ennen uuden sähköpostin kirjoittamista, autossa pysähtyessäsi punaisiin valoihin tai aina istahtaessasi. Opettele palleahengitys tai muita hengitysharjoitteita.
  • Kahviton virkistys
    Kehon pienikin liikuttaminen virkistää myös ajattelua. Paineen kasvaessa päässä nouse vähintäänkin tuolilta, suorista keho ja jaloittele hetki. Ota tavaksi kävellä portaat, nostella sopivan nopeassa rytmissä hartioita tai käsiä, ravistella koko keho tai hyppiä hetken tasajalkaa.
  • Ota käyttöön jokin ajanhallintatekniikka
    Onnistuisiko tänä vuonna lounastaukojen varaaminen kalenteriin? Entäpä heti iltapäiväksi sovittu uintireissu, metsäkävely, uusi harrastus, piknik perheen kanssa? Varaa näitä omia latautumishetkiä heti ensitöiksesi kalenteriin.
  • Lataa virittäytymismusiikki ja palautumismusiikki
    Musiikki vaikuttaa meihin tutkitusti ihan solutasolle asti. Mikä kappale sinut saa virittäytymään? Entä rentoutumaan? Mahdollista kappaleen kuuntelu työpäivänkin aikana. Lataa ne kännykkään viimeistään viimeisenä lomapäivänä.

Taija Kääriäinen
Uravalmentaja, Suomen Ekonomit

Lisää vinkkejä ja tietoa aiheesta:

Työhyvinvointi – tulos vai edellytys?

Tarja Räty

Olen muutaman kerran ollut mukana keskusteluissa, joissa painotetaan työhyvinvointia tuloksena. Työpaikalla ei olla tekemässä työhyvinvointia, vaan töitä. Aivan. Harvalla työpaikalla työsopimukseen kirjataan työntekijän tehtäväksi työhyvinvoinnin tuottaminen itselle.

Työhyvinvointi on myös edellytys – se on edellytys tuottavalle työn tekemiselle. Töissä, joissa tuotetaan tietoa ja palvelua, on olennaisen tärkeää, että ihmiset voivat hyvin. Ilman työhyvinvointia ei palveluita ja tuotteita saada tuotettua tai myytyä. Harvalla työpaikalla onnistutaan, kun yksi työntekijä osaa hyvin työnsä. Yleensä onnistumisten takana on hyvä yhteistyö ja sen takana yleensä hyvä ilmapiiri.

 

Resepti työpaikan hyvään ilmapiiriin 

Mistä hyvä ilmapiiri sitten syntyy? Anna Lindholm teki huhtikuussa Kymen sanomiin juttua työhyvinvoinnista ja hyvästä ilmapiiristä. Listasin hänelle kymmenen hyvän työilmapiirin vinkkiä:

1. Työnteon sujuvuus

Pekka Järvisen mukaan 90 prosenttia työilmapiiriongelmista, huonosta motivaatiosta sekä yhteistyövaikeuksista johtuu organisaation toiminnasta. Sujuuko työ? Onko työssä häiriöitä?

2. Tavoitteiden selkeys

Työn tekemisen tavoista ja tavoitteista tulisi puhua useamminkin kuin kerran vuodessa kehityskeskustelussa. Kuinka usein pohditte asioita, joissa olette onnistuneet?

3. Johtamisen käytännöt

Johtamisessa yhdistyy asioiden ja ihmisten johtaminen, ammatillisuus sekä esimerkillisyys. Hyvä esimies ei ole kenenkään kaveri, vaan hyvä johtajuus on työpaikalla kaikkien käytettävissä.

4. Stressi, kiire, kilpailu ja työmäärä

Jos työpaikalla vähennetään väkeä, samaa työmäärää ei voida enää tehdä entisillä tavoilla. Työmäärää, työn tekemisen tapoja ja työn laatua on tällöin arvioitava uudelleen.

5. Tasa-arvoisuus

Työpaikalla tulee olla yhdessä ja ennalta sovittuja periaatteita, joiden mukaan työpaikalla toimitaan. Tasa-arvoisuuden tunnetta lisää, kun työpaikalla toimitaan näiden ennalta sovittujen periaatteiden mukaan.

6. Hyvät käytöstavat

Kaikki osaavat tervehtiä, kiittää ja pyytää anteeksi. Kuluta näitä taitoja päivittäin, etenkin, jos olet esimiesasemassa.

7. Huomaavaisuus, tilannetaju ja ammatillisuus

Työpaikalla ollaan ennen kaikkea edistämässä työtehtäviin liittyviä asioita. Kun keskeytät työkaverisi, harkitsethan ensin, että asiasi on tärkeä työhön liittyvä asia. Muut asiat voit hoitaa esimerkiksi tauoilla.

8. Taito keskustella ja etenkin kuunnella

Hyvään keskusteluun liittyy vuoroin puhuminen ja vuoroin kuuntelu.

9. Kyky hillitä omia tunnereaktioita

Kiihtyminen harvoin edistää hyvää. Jos sinua harmittaa jokin työhön liittyvä asia, niin mieti, voitko muuttaa tilanteen jotenkin. Jos et voi muuttaa asiaa, osaatko suunnata ajatuksesi toisaalle.

10. Avoimuus työhön liittyvän tiedon jakamisessa

Usein työssä on liikaakin tietoa, mutta tieto on väärässä muodossa. Etenkin muutostilanteissa on tärkeää, että kysyjät saavat vastauksia mieltä askarruttaviin asioihin. Tilastojen esittely ei auta muutoshämmennykseen.

 

Tarja Räty
Kirjoittaja on työelämän kehittämisen asiantuntija Työturvallisuuskeskuksessa, joka kouluttaa ristiriitojen hallinnasta, työyhteisötaidoista sekä työstressin hallinnasta.

Kuva: Sami Kulju

Kuuntele sydäntäsi, löydä oma tiesi

SEFEn tutkimuspäällikkö Juha Oksanen

Arjessa kuulee ja näkee erilaisia uratilanteita ja -tarinoita. Epävarmuutta omista valinnoista ja niiden taustoista, halua ”tehdä oikein”. Tämä alkaa tyypillisesti jo opiskeluvaiheessa: mitä valintoja (esimerkiksi pääaine tai ohjelma) minun kannattaa tehdä jotta todennäköisesti myöhemmin työllistyn ”laadukkaasti”  tai keskimäärin ansaitsen erityisen hyvin esimerkiksi erilaisten tilastojen valossa. Tässä vaiheessa on syytä soittaa hälytyskelloja, ollaan vaaravyöhykkeellä.

Omaa tilannetta peilataan usein kollegoiden, ystävien ja niin edelleen tilanteisiin ja pohditaan, olenko menossa ”oikeaan” tai niin sanotusti yleisesti arvostettuun suuntaan. On ehdottoman hyvä että ura-askelia suunnitellaan ennalta. Tunne ja järki eivät ole toisiaan poissulkevia voimia.

Olennaista on kuitenkin pohtia, mitä juuri sinä itse haluat tehdä, mikä sinua kiinnostaa ja missä olet erityisen vahva. Niin kutsuttujen hygieniatekijöiden (palkkaus ja muut työsuhteen ehdot, työn rakenteellinen organisointi jne.) varaan ei kannata omia uravalintojaan rakentaa, vaikka niilläkin tietty merkitys väistämättä on.

Ole avoin ja rehellinen omille toiveillesi ja kiinnostuksen kohteillesi. Työ, jolla itse koet olevan merkitys ja jossa koet pystyväsi hyödyntämään omaa osaamistasi , toteuttamaan itseäsi sekä kehittymään, palkitsee ja antaa tyydytystä. Ole siis oma itsesi ja unohda stereotyyppiuramallit. Työurallakaan ei kannata elää ns. sitku (sitten kun…) –asenteella, sillä elämä on tässä ja nyt, se ei odota.

Sisällöllisesti palkitsevassa ja kiinnostavassa työssä tuntuukin parhaimmillaan samalta kuin mitä Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbacka juuri kuvaili sanoilla ”lopetin työnteon vuosia sitten” (Talouselämä  20 / 2013). Muutos ei toki tapahdu itsestään, se vaatii aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä usein myös pientä kärsivällisyyttä.

 

Sinä tiedät, sinä päätät

Kukaan muu ei lopulta voi puolestasi päättää, mikä on sinulle sopiva ura tai tehtävä, se pitää itse löytää. Tätä pohtiessa apuna kannattaa toki käyttää omia verkostojaan ja esimerkiksi SEFEn päteviä uraneuvojia. Kannustan avoimesti haastamaan itseäsi ja pohtimaan, mikä olisi juuri sinun ”oma juttusi”. Se saattaa odottaa aivan nurkan takana.

Olennaista on rohkeus arvioida kriittisesti vallitsevaa tilannetta, tiedostaa oma tahtotilasi sekä suunnata sitä kohti. Työ on osa elämää, sen tulisi siis osaltaan tuottaa hyvää oloa ja hyvinvointia. Pelkkien ulkoisten motivaattorien perässä kulkeminen ja kompromissien tekeminen tämän vuoksi turhauttaa ja imee energiasi. Vastaavasti työn ilo energisoi ja saa aikaan positiivisia vaikutuksia koko olemukseesi lisäten samalla työn tuloksellisuutta.

Älä siis huijaa itseäsi. Olet lopulta vastuussa valinnoistasi ennen kaikkea itsellesi – sydämellesi.

 

Juha Oksanen
Tutkimuspäällikkö, SEFE

Treenaa mielesi innostumaan!

”Elämä on paljon yksinkertaisempaa kuin mihin meidät on opetettu uskomaan.” elehtii kohta 60 vuotta täyttävä energiaa pursuava Joseph McClendon H(appiness)-Factor seminaarissa. 1881 vuoden sanomalehdessä kirjoitettiin samoja negatiivisia asioita talousnäkymistä kuin nyt. Sen jälkeen tuli taas hyvä aika. Näetkö tässä toistuvaa mallia?

”GROOVE IT!” yhteisdiskotanssia. ”I FREAKING ROCK!!!!” huudettiin tasaisin väliajoin. Hersyteltiin asioilla, jotka innostavat. Halauksia sateli joka suunnalta. Joka tunti noustiin ylös ja annettiin myös kehon innostua. Yliampuvaako? Ehkä vähän, mutta niin vain kävi, että seminaarin jälkeen oli kevyen mukava olo, itsetunto koholla, tulevaisuus mahdollisuuksia täynnä. Tunteet tarttuvat.

Mihin keskityt, se lisääntyy. Myös positiivinen ajattelutapa. Sitä todellakin voi treenata, sillä kaikesta, mitä toistat, tulee tapa. Jos vielä toistat ja harjoittelet jotain nautinnolla, opit uuden kyvyn tai tavan nopeammin ja se juurtuu sinussa syvemmälle.

 

Mitä haluat lisätä?

Tässä polku kohti innostavan positiivista nykyhetkeä ja tulevaisuutta:

MITÄ HALUAT?
Keskity kysymykseen rauhassa ja ole rehellinen. Mitä sinä itse ihan oikeasti haluat? Jos haluat rahaa, kysy vielä, mitä se raha sinulle antaa? Vapauden tunteen? Turvallisuuden tunteen?

Positiivinen, innostava, ”kohti jotakin” –tavoite auttaa aivojasi keskittymään oikeaan kohteeseen. Haluatko pois nykyisestä työpaikasta? Mitä haluat sen tilalle? Tiimin, jossa arvostetaan toisen työtä? Mitä se sinulle antaa? Merkityksellisyyden tunteen?

Kun saat selville, mitä todella haluat, mikä sinua todella ajaa eteenpäin ja innostaa, silloin on myös helpompi priorisoida ja keskittyä juuri tämän sinulle tärkeän tavoitteen saavuttamiseen. Tiedät, miksi kaikki työ, jonka tavoitteesi eteen teet, on kaiken sen vaivan arvoista.

MITEN SAAT SEN?

Kun olet selkiyttänyt itsellesi, mitä kohti haluat mennä, elävöitä tavoitteesi. Kuvittele mielessäsi, millaista se on, kun se on toteutunut? Konkretisoi sitä leikkaamalla vaikka lehdestä tavoitettasi symboloivia kuvia. Liittykö siihen ääniä? Tuoksuja, makuja? Mikä musiikkikappale voisi kuvailla sitä? Missä se tuntuu kehossasi? Mikä kehollinen liike tai ele siihen liittyy? Leveä hymy? Suora ryhti? Tuuletus?

Kun käytät kaikkia aistejasi, mieltäsi ja kehoasi, koko hermojärjestelmäsi on mukana tavoitteen saavuttamisessa. Juurrutat innostavan visiosi mielesi lisäksi kehoosi.

MITÄ KYKYJÄ SINULLA JO ON TEHDÄKSESI SIITÄ TOTTA?

Kenties tiedonhankintakykyjä? Sitkeyttä?

MITÄ KYKYJÄ TARVITSET VIELÄ LISÄÄ TEHDÄKSESI SIITÄ TOTTA?

Kenties rohkeutta? Luottamusta? Muistele eri tilanteita elämäsi eri osa-alueilta. Milloin sinulla on ollut tätä ominaisuutta? Olet varmasti jossain kohtaa elämääsi ollut rohkea. Millaista se oli? Muistele sitä tunnetta ja siirrä se tunne tai asenne tavoitteesi saavuttamiseen.

Muistuta näistä kaikista kyvyistä itseäsi joka päivä monta kertaa. Puhu, tsemppaa ja kehu itseäsi, vaikka se tuntuisi aluksi falskiltakin. Tässä Jessican esimerkki.

 

Askeleet lähemmäksi tavoitetta

KUKA SINUA AUTTAA?

Hakeudu tavoitettasi tukevien ihmisten seuraan. Osallistu samanhenkisten ihmisten kanssa innostavaan seminaariin. Etsi itsellesi mentori tai coach, joka tsemppaa sinua. Haastattele henkilöitä, jotka ovat jo saavuttaneet samankaltaista, mitä haluat. Miten he ovat sen tehneet?

TOISTA. TOISTA. TOISTA.

Muistuta itseäsi tasaisin väliajoin tästä innostavasta tavoitteesta, erityisesti niinä hetkinä, kun luottamus siihen uhkaa romuttua. Jos haluat olla erityisen systemaattinen, alussa voit vaikka asettaa kännykkään muistutuksen aina kahden tunnin päähän 10 päivän ajan aamusta iltaan. Palaa tavoitteeseesi, kuuntele tsemppikappaleesi, tsemppaa itseäsi omin sanoin, liikuta kehoasi. Kehu itseäsi joka kerta ja taputa olalle. Onnistuit taas.

KUKA OLET VIIDEN VUODEN PÄÄSTÄ? OLE SITÄ JO NYT.

Taija Kääriäinen
Asiantuntija, SEFEn urapalvelut

Tunnista ytimesi, anna sen loistaa ja lisää työsi merkityksellisyyttä!

Mitä ajattelet työstäsi? Ajatteletko koskaan, mitä ajattelet työstäsi?

Mitä työsi merkitsee sinulle? Mikä tekee työstäsi merkityksellistä – juuri sinulle?  Jokaisella meistä on siihen oma sanoituksensa ja myös oikeus sanoittaa se.

Työn merkityksellisyyden kokeminen  on jokaisen omalla vastuulla. Se, että teet työtä, jossa voit käyttää omia vahvuuksiasi, haastaa itsesi sopivassa määrin ja työ vastaa omia kiinnostuksiasi ja arvojasi.

 

Tunne itsesi ja voimavarasi

Miten voit tässä onnistua? Itsetuntemus on kaiken perusta. Tunne siis oma ytimesi.

Kun tunnet itsesi  ja omat voimavarasi unohtamatta sitä, mikä sinulle on tärkeää ja tuot sen asian myös esille, voit vaikuttaa työsi sisältöön. Ja sitä kautta työsi merkityksellisyyden kokemuksen lisääntymiseen. Ja sitä kautta omaan motivaatioosi ja hyvinvointiisi. Terve itsekkyys on siis sallittua.

Tunteesi ovat myös tässä läsnä. Mikä on sinun tunteesi? Se voima, millä teet työtäsi? Tunne on valinta. Voit valita, miten koet asioita. Voit vaikuttaa tunteeseen omasta työstäsi.

Jos itse koet työsi merkitykselliseksi, myös muut kokevat niin. Tunne tarttuu. Työn mielekkyyden tunne lisääntyy, kun sinulla on tunne, että olet vapaa tekemään asioita ja valintoja.

Miksi työn mielekkyyden pohtiminen on sitten tärkeää? Lienee jokaiselle  tärkeää  voida kokea tekevänsä itsensä kannalta mielekästä työtä. Mutta se on myös työnantajan etu.

On todettu, että merkityksellinen työ lisää työntekijöiden keskittymistä, jaksamista ja tehokkuutta. Ja sitä kautta linkittyy myös tämän päivän kuumaan keskustelunaiheeseen työurien jatkamisesta.

Lue lisää mielekkäästä työstä!

Hannele Heikinheimo
Asiantuntija, ammatillinen kehittyminen ja uravalmennus, SEFE

Muutamia Mindfulness-vinkkejä työpäivän lomaan

Esimiehenä työskentelevä asiakkaani pyysi jakamaan kokemuksensa. Hän pölähti kaoottisessa mielentilassa sopimaamme uracoaching-tapaamiseen pahoitellen vartin myöhästymistään. ”Kaatui sata asiaa päälle just kun olin lähdössä, kehityskeskustelukierros meneillään ja ja…. huhhuh!!”

”Istahda alas, kuulostaa siltä, että palautuminen tähän hetkeen olisi nyt paikallaan,” sanon. ”Vie huomiosi selkäsi siihen kohtaan, joka koskettaa tuolin selkänojaa. Tunne selkänojan tuki ja vain havainnoi selkäsi aistimuksia. Tuo nyt huomiosi hengitykseesi ja seuraa sen luonnollista kulkua muuttamatta sitä mitenkään, vain havainnoiden.”

Jatkamme muutaman minuutin Mindfulness-harjoitetta ja voin jo omin silmin nähdä kehon rentoutuneen. Rauhallinen hymy asiakkaan avatessa silmät kertoo mielenkin tyyntyneen. ”Nyt voin keskittyä tämän tapaamisen tavoitteeseemme, onpas SEFEllä monipuolinen palvelu”, hän kiittelee.

 

Arkista apua ilman mystiikkaa

Mindfulness (vrt. läsnäolon taidot, tietoisuustaidot) on käytössä globaaleissa yrityksissä kuten Googlessa ja Applessa. Pikku hiljaa myös suomalaiset yritykset ovat hyödyntäneet menetelmää. Kehityspäällikkö Marika Tammeaidin johdolla Valtionvarainministeriössä otettiin käyttöön ”Mindfulness-pysäkki”, jossa on mahdollistettu puolen tunnin Mindfulness-harjoitteilla ohjattu hengähdystauko työpäivän lomaan viikottain. Työn realiteetteja kunnioittaen: ilman osallistumispakkoa tai sitoutumista.

Kun pari vuotta sitten kokeilin itse Mindfulness-harjoitteita, ilahduin niiden välittömistä vaikutuksista. Pikaharjoitteilla työpäivän lomassa sain itse kokea sen, mitä lukuisat tutkimuksetkin osoittivat: keskittymiseni edessä olevaan tehtävään parani, kiireen tuntu väheni ja saavutin rennomman mielentilan haastavissakin tilanteissa.

Tässä muutama pikavinkki:

  1. Tunnustele peukaloillasi sormenpäitäsi. Havainnoi, miltä kosketus tuntuu ja miten sormesi ovat tässä hetkessä. Voit sanoa mielessäsi esimerkiksi: ”Olen tässä”.
  2. Mene rauhalliseen paikkaan (vessaan?), jossa voit seistä. Vie huomiosi jalkapohjiin. Tunne jalkapohjasi kenkiä ja maata vasten. Kuvittele ikään kuin hengityksesi kulkisi nenän ja kehosi keskipisteen kautta jalkapohjiin asti. Kun koet olevasi valmis, voit sanoa mielessäsi vaikkapa ”Olen valmis keskittymään seuraavaan tehtävään.”
  3. Kävele ikkunan ääreen. Kiinnitä koko huomiosi siihen, mitä näet, yksityiskohtia myöten. Tarkkaile maiseman yksityiskohtia pari minuuttia arvioimatta tai arvostelematta niitä mitenkään.
  4. Luo kännykän soitosta merkkiääni sille, että kiinnität hetkeksi huomiosi hengitykseesi ja annat hartioillesi luvan rentoutua ennen kuin vastaat.

Mindfulness-harjoitteiden yhtenä tärkeänä tarkoituksena on palauttaa sinut tähän hetkeen. Kehosi ja hengityksesi ovat oivia työkaluja siihen, nehän kulkevat koko ajan mukanasi.

 

Taija Kääriäinen
Asiantuntija, SEFEn urapalvelut

Hyvä työntekijä on itsekäs ja laiska

Aamu-uutisten haastattelussa paremman toimistotyön lähettiläs ja ”ReDesign 925 Work”-hankkeen toinen vetäjä Saku Tuominen kertoi, että hänelle naureskellaan, kun hän ehdottaa supervoimien keksimistä jokaiselle johtoryhmän jäsenelle. Varovainen kiinnostus herää, kun hän kertoo, ettei ole itse sitä keksinyt, vaan se on käytössä Applen johtoryhmässä.

Me TIEDÄMME, että valtaosa ekonomin työstä on ajatustyötä, joka olisi parempi tehdä muulla tavalla kuin aikaan, paikkaan tai tuotannolliseen työhön soveltuvaan johtamistapaan sidottuna. Silti jatkamme samaan malliin.  ”Ei tämä toimi meillä, ei me olla mikään Apple.”

Jo Einstein on sanonut, että on silkka hulluutta toistaa samaa toimintatapaa ja odottaa uutta lopputulosta.

No tehdään muutos. Tartutaan härkää sarvista. Kotona vaihdan koko jääkaapin sisällön, muutan kertaheitolla koko elämäntapani terveellisemmäksi. Jos pääsen kahteen viikkoon, olen ollut sitkeämpi kuin keskiverto henkilö.

Tieto niistä kaikista sadoista eri tavoista muuttaa elämäntapoja tai työtapoja saa aikaan illuusion, että vain iso muutos tuo tuloksia. Se vähän uuvuttaa. Härkä voitti.

Mutta tuloksia me tässä yksilö- ja halukulttuurissa kuitenkin haluamme. Tuloksia. Heti ja Nyt. Ja hyötyä minulle, henkilökohtaisesti. Mahdollisimman vähällä vaivalla.

Päätämme pitää 45 minuutin palavereita tunnin sijasta. Jos minä en lipsu, joku muu lipsuu. Nostamme kädet pystyyn ”Ei aikaa voi hallita”. Siirrämme vastuun ”Ei täällä mikään muutu, ennen kuin koko johto muuttuu”. Kun muutos ei ole heti iso ja näkyvä, emme jaksa vaivautua.

 

Supervoimaa ja pieniä tekoja

Mitähän tapahtuisi, jos valjastaisimme itsekkyytemme ja laiskuutemme koulutetuksi ratsuksi ja antaisimme härän mennä menojaan. Ratsuakin kehitetään pienin, hienovaraisin liikkein, joita ulkopuolinen ei välttämättä edes havaitse.

Minkä pienen muutoksen minä voisin tehdä omaan työntekotapaani, jotta työni sujuisi paremmin?

Mikä olisi pienin mahdollinen asia, jonka voisin tehdä toisin ponnistelematta?

Valinta on myös jokaisen pienenkin hetken minun. Sen sijaan, että muutan koko jääkaapin sisällön, teenkin joka ateriahetken lähestyessä valinnan, mitä syön seuraavaksi. Jokaisen palaverisuunnittelun kohdalla minulla on aina uusi mahdollisuus valita, käytämmekö siihen 45 minuuttia vai tunnin.

Mitähän tapahtuu, jos kokeilen yhtä asiaa niistä viidestäkymmenestä parhaasta työtavan muutoksesta, joita 925-hankkeessa testasivat muun muassa IBM?

Ja salaahan voi aina ottaa vaivatta supervoimankin käyttöön.

Taija Kääriäinen
Asiantuntija, SEFEn urapalvelut