Avainsana-arkisto: nuoret ekonomit

Joukkoistimme palvelukehityksen!

Terttu Sopanen

AY-liike on menneen talven lumia, joka työntää kapuloita liike-elämän rattaisiin, lamauttaa viennin ja romuttaa Suomen yritysten luotettavuuden. Tällaisia kommentteja olen kuullut mediasta ja lähipiiristä keväästä alkaen hypättyäni etujärjestö Suomen Ekonomien viestintään.

Ymmärrän yleistävät väitteet ja yleisen mielipiteen. Sitä en hyväksy, että kaikki palkansaajien etujärjestöt viikataan samaan nippuun.

Etujärjestöjen jäsenenkunnat ovat erilaisia, ja kukin järjestö ajaa jäseniensä etuja eri keinoin. Olemme Suomen Ekonomeissa tehneet hartiavoimin töitä uudistaaksemme toimintaamme ja viestintäämme ja vaikuttaaksemme työmarkkinoiden uudistamiseen.

Minulla on ilo työskennellä 50 rohkean ja asiantuntevan kollegan kanssa. Lähimmät työtoverini ovat lokakuussa organisaatiouudistuksen yhteydessä syntyneessä Asiakkuudet-yksikössä, jossa asiakkuusvastaavat pohtivat, miten rakennamme jäsenillemme palvelut ja edunvalvonnan, joita he tarvitsevat ja arvostavat.

Mutta kaikkea emme voi tehdä yksin. Siksi joukkoistamme palvelunkehitystä jäsenille.

 

Hyvistä palveluistamme halutaan tietää enemmän

Toteutimme marraskuun puolivälissä palvelukyselyn maisterivaiheen kyltereille eli kauppatieteen opiskelijoille ja nuorille ekonomeille. Siinä kysyimme muun muassa, mitä palveluistamme on käytetty eniten, mitkä niistä ovat tärkeimpiä ja miten työuran alussa suhtaudutaan edunvalvontaan.

Ilahduttavaa oli, että kyltereistä noin puolet aikoo heti valmistuttuaan liittyä Ekonomijäseneksi. Mutta 46 prosenttia opiskelijajäsenistä ei ole vielä tehnyt päätöstä. Monista avoimista vastauksista ilmenee, että palveluista ei tiedetä tarpeeksi.

”Olin yllättynyt, että tarjolla olevia palveluita onkin enemmän kuin muistin. Toivoisin, että jäsenille tulisi paremmin tietoon, mitä kaikkea on tarjolla” kertoi eräs vastaaja. Tieto oli meillä ennakoitu ja vahvistettuna elintärkeä. Tästä otamme koppia ja aiomme jatkossa viestiä kohdennetummin.

Vastaajien mielestä tärkeimpiä palveluitamme ovat juristipalvelut, palkkasuositukset ja työnvälityspalvelu Ekonomipörssi. Eniten käytetyimpiä palveluita olivat jäsenetulehtien lisäksi palkkasuositukset ja palkkojen vertailutasosta kertova Palkkatutka.

 

Edunvalvonnan teemat ja aktiivinen viestintä tärkeitä

Kokoemuksemme mukaan edunvalvonta ei sanana ole kaikille kyltereille ja uransa alussa oleville ekonomeilla kovin tuttu. Silti vastaajat pitivät edunvalvonnan vaikuttamisteemoja tärkeinä. Erityisen tärkeitä teemoja olivat Yritysyhteistyön lisääminen opetuksessa, Työaika ja sen joustot sekä Palkkaus ja sen kehittäminen.

Lupaamme jatkaa aktiivista vaikuttamistyötä eli kyltereiden ja nuorten ekonomien edunvalvontaa.

Palveluviestinnän tärkeimmiksi tiedonlähteiksi nimettiin ekonomit.fi-sivusto, uutiskirjeet ja Ekonomi-lehti. Hieman yllättävää oli, että tietoa haluttiin eniten juuri kyseisistä kolmesta kanavasta. Siis Ekonomi-lehden printti on käyttöliittymänä edelleen relevantti.

Odotettua oli, että kylterit ja nuoret ekonomit toivoivat enemmän tietoa some-kanavista eli ensisijaisesti Facebookista, mutta myös LinkedInin, Twitterin ja Instagramin kautta. Pidämme myös nämä mielessä!

”Keep up the good work!”, kannusti eräs vastaaja. Kiitos palautteesta, näin teemme!

 

Terttu Sopanen
Viestintä- ja markkinointijohtaja, Suomen Ekonomit

Terttu Sopanen

Terttu Sopanen

Tyrmäävätkö karut kokemukset sinunkin uskosi työhön?

Uravalmentaja Arja Parpala

Haluatko sinä sitoutua työhösi ja työnantajaasi? Haluatko, että myös työnantaja sitoutuu sinuun?

Uskotko, että työnantajalla ja työntekijöillä on yhteinen intressi – kun ihmiset menestyvät, menestyy myös työnantaja ja päinvastoin.

Viime kevään ja tämän syksyn aikana olen kuitenkin törmännyt useaan tilanteeseen, jossa työntekijä on ollut valmis sitoutumaan ja tekemään hyvää työtä, mutta työnantaja käyttää hyväkseen tätä halua.

Kaikkein karuimpia ovat olleet muutaman vastavalmistuneen kertomukset. He ovat menneet unelmiensa työpaikkaan suurin toivein ja innostuneena. He ovat saaneet esimiehiltään ja organisaatiosta hyvää palautetta työstään ja oppimisestaan.

He ovat sitoutuneet ja tehneet työtä itseään säästämättä neljä kuukautta. Päivää ennen koeajan päättymistä esimies on kutsunut heidät luokseen ja irtisanonut heidät ilman minkäänlaista etukäteisvaroitusta tai ilmaistua syytä.

Kyllä. Lain mukaan on varmaan toimittu oikein, mutta hyvä työnantaja ei vetoa pelkästään lain kirjaimeen.

 

Työpaikan menetys elämän stressaavimpia kokemuksia

Mikä pommi tällaisen ilmoituksen täytyy olla nuorelle tai kokeneemmallekin ihmiselle, joka on kuvitellut päässeensä hyvään työpaikkaan ja mielenkiintoiseen työhön, jossa hyvästä työstä palkitaan.

Ryhdy siinä sitten uravalmentajana kokoamaan tämän ihmisen pirstoutunutta itsetuntoa, parsimaan hänen luottamustaan työelämään ja työnantajiin. Miten tällaisessa tilanteessa saat hänet uskomaan, että Suomessa on paljon hyviä työnantajia ja loistavia esimiehiä, jotka kannustavat ja tukevat ihmisiä ja joille oman porukan menestys on avain myös koko organisaation menestykseen?

En mitenkään voi käsittää, miten tällaisia temppuja voidaan tehdä suomalaisessa työelämässä.

Ymmärrän toki, että on sellaisia tilanteita, joissa esimiehen on pakko tehdä ikäviä ratkaisuja. Mutta täytyykö ihminen hajottaa palasiksi? Eikö asian voi kertoa kuin ihminen ihmiselle, perustellen ja kuunnellen? Silloin irtisanotulla voisi olla mahdollista jatkaa pystypäin eteenpäin.

Surutyö seuraa aina yllättävistä menetyksistä – työpaikan menetys on yksi stressaavimmista.

Miten me työelämää kokeneet esimiehet, tiiminvetäjät ja johtajat, voisimme olla enemmän ihmisiä ja vähemmän työkoneita? Inhimillisyys ei vaadi kovin paljoa, vain hiukan valmistautumista, jotta asiansa voi esittää inhimillisesti ja hiukan aikaa kuunnella ja keskustella ihmisen kanssa?

 

Arja Parpala
Uravalmentaja, Suomen Ekonomit

**

Suomen Ekonomit palvelee ura eri käänteissä, katso kuinka voimme palvella sinua.