Avainsana-arkisto: osaaminen

Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Arja Parpala

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

Kannattaako yli viisikymppisiä kouluttaa?

Marjut Hallavo

Ehdottomasti kannattaa! Suomen väkiluvusta noin 1,1 miljoonaa on 50-64-vuotiaita, joista nuorimmilla on edessään vielä yli viisitoista vuotta työelämää. Suomi ei voi nousta, ellemme huolehdi näin suuren joukon kompetenssien ajantasaisuudesta.

Työelämässä on meneillään yhtä suuri murros kuin aikanaan oli öljyn tai sähkön käyttöönotto. Tylsä puurtaminen vähenee automatisaation ja robottien myötä, mikä vaikuttaa radikaalisti tapaamme tehdä työtä.

Tulevaisuuden työn sankarit

Muutosten myötä osa nykyisistä työtehtävistä katoaa markkinoilta ja kokonaan uusia töitä syntyy. Työstä tulee ajasta ja paikasta riippumatonta ja se taas asettaa suuret haasteet viestintä- ja tunneälytaidoille.

Jatkossa meidän tulee entistä enemmän ymmärtää digitalisaatiota, virtuaalista ja verkottunutta toimintatapaa sekä osata sujuvasti muuntua työtehtäviemme osaamisvaatimuksiin. Meidän on ajateltava kriittisesti sekä etsittävä tietoa ja ratkaistava ongelmia, joten tulevaisuuden työn sankareita ovat oppimis-, yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyiset yksilöt.

Työurien pidentyminen on toinen tärkeä tekijä, joka asettaa vaatimuksia kaikkien työntekijöiden osaamisen kehittämiselle. Yritykset tarvitsevat kyvykästä työvoimaa, jotta ne saavuttavat strategiset tavoitteensa. On tärkeää myös tunnistaa, mitä ja miten laajaa osaamista eri tehtävissä tarvitaan.

Parasta ennen -päivää ei ole

Kaikkien ei suinkaan tarvitse olla koodimestareita tai algoritmiakrobaatteja, mutta jokainen tarvitsee ymmärryksen siitä, miten tietojärjestelmät rakentuvat ja toimivat. Jokaisen on oltava valmis jatkuvasti haastamaan itseään ja miettimään luovasti erilaisia tapoja pitää huolta omasta osaamisestaan.

Asiantuntemuksen jatkuva päivittäminen ja uusien työkalujen toimintatapoihin tuomat muutokset synnyttänevät tarpeen nykyistä laajemmalle ja systemaattisemmalle aikuisten täydennyskoulutukselle. Ehkä työyhteisöihin syntyy tulevaisuudessa uusi, yksilöllisen osaamisen kehittäjän ja sparraajan tehtävä. Osaamisen kehittämisessä tärkeintä on oma motivaatio ja into oppia uutta. Oppimisessa ei ole ”parasta ennen” -päiväystä. Myös viisikymppinen työntekijä voi halutessaan kehittyä tietojärjestelmäguruksi.

Motivaatio ratkaisee

Jos haluaa viedä työtään uuteen suuntaan, ensisijainen vastuu on itsellä, ja tätä kehittymishalua hyvä työnantaja luonnollisesti tukee. Omat kehittymistoiveet on hyvä tuoda avoimesti esille esimiehen kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa. Mieti siis etukäteen, millä alueella ja tavalla haluat viedä osaamistasi eteenpäin.

On hyvä muistaa, että oppimisesta vain noin 10 prosenttia tapahtuu kursseilla istumalla. Monia asioita voi oppia myös itsenäisen tekemisen kautta esimerkiksi työkierrolla tai menemällä mukaan projekteihin oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Kyllä, kaikkia työntekijöitä – myös viisikymppisiä – kannattaa kouluttaa työelämän uusiin osaamistarpeisiin. Kehittämisen lähtökohdaksi kannattaa mieluummin valita aito kiinnostus ja oma intohimo kuin syntymävuosi.

Marjut Hallavo
Uravalmentaja

Suomen korkeakoulu -alustasta vahva pohja elinikäiselle oppimiselle

Suvi Eriksson

Suomessa toimii Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla 14 yliopistoa ja 23 ammattikorkeakoulua. Näistä jokainen toimii potentiaalisesti usealla paikkakunnalla, joten Suomen korkeakouluyksiköiden kartan saa näyttämään melkoiselta tilkkutäkiltä. Tämän tilkkutäkin kauhistelu on leimannut myös tänä vuonna käytävää korkeakouluvision nimellä kulkenutta keskustelua Suomen korkeakoulutuksen tulevaisuudesta. Yleisesti esitetty huoli on, että hajanainen systeemi on tehoton, heikentää kilpailukykyämme ja vie korkeakouluiltamme mahdollisuuksia globaaliin menestykseen.

Entä jos saisimmekin tuon koko edellä mainitun tilkkutäkin paremmin valjastettua opiskelijoiden ja oppimisen käyttöön kansallisesti, ja samalla vahvistettua yksittäisiä korkeakouluja? Tähän ajatukseen perustuen minä ja kollegani Suomen ylioppilaskuntien liitosta ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutetuista ehdotimme Suomen korkeakoulu -alustamallin perustamista.  Malli sai aiemmin tällä viikolla hyvän vastaanoton Korkeakoulujohdon päivillä. Teimme päivillä käytävää keskustelua varten ehdotuksestamme tiiviin Mitä? Miksi? Miten? -koosteen.

Alustamainen Suomen korkeakoulu ei perustuisi hallintofuusioihin korkeakoulujen välille, vaan kannustaisi niitä jokaista profiloitumaan omiin vahvuuksiinsa, keskittymään korkeaan laatuun ja tarjoamaan joustavia opiskelumahdollisuuksia ilman maantieteen ja organisaatioseinien rajoituksia. Digitaaliset oppimisympäristöt ja tekoälyn hyödyntäminen tuovat aivan uusia mahdollisuuksia opettamiseen ja oppimiseen. Olisi outoa luoda jokaiseen korkeakouluun omia digitaalisia virityksiä, kun koko kehityksen luonne viittaa toiminnan skaalautumiseen yli aikaisempien rajoitteiden. Kansallinen yhteistyö mahdollistaa mielestäni sen että olemme globaalissa mittakaavassa vahvempia, ja voimme jatkossakin tuottaa yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoja ja näiden erilaiseen osaamiseen perustuvia tutkintoja.

Maailman ja työelämän nopean kehityksen vaiheessa juuri mikään ei ole varmaa, mutta se on aivan varmaa, että oppimisen tarve ei lopu koskaan. Vuosia olen kuullut juhlapuheita elinikäisen oppimisen tärkeydestä, mutta käytännössä elinikäisen oppimisen mahdollisuudet jäävät korkeakouluissa täysin perustutkintokoulutuksen varjoon. Ehdottamassamme ratkaisussa jatkuvan oppimisen mahdollisuudet nousisivat korkeakoulujen tehtäväksi siinä missä tutkintokoulutuskin.

Kauppatieteet etujoukoissa kansallisessa opetusyhteistyössä

Minulla on ollut suuri ilo olla mukana, kun kauppatieteet tänä syksynä polkaisivat käyntiin liiketoimintaosaamisen digitaalisen opintokokonaisuuden (LITO) hyvin pitkälti alustamallin hengessä. Paketissa tuotetaan 40 opintopisteen verran opintoja kaikkien Suomen kauppakorkeakoulujen voimin ja opintoja voivat suorittaa opiskelijat ympäri Suomen. Opetuksen lisäksi aktiivijoukko on joutunut tekemään pioneerityötä ratkaistessaan yhteistyöopettamisen käytäntöjä. Suomen korkeakoulu -alustamallissa tällainen työnjaon sopiminen ja yhteinen tuottaminen ei olisi poikkeus, vaan normaalia toimintaa.

Suomen korkeakoulu -alustan ajatuksessa ei ole kyse mistään rakettitieteestä. Alustamaisen mallin toteutus vaatisi kuitenkin monenlaisia päätöksiä esimerkiksi rahoituksen osalta. Toivommekin siis laajaa kommentointia ja osallistumista kaikilta asiasta kiinnostuneilta. Laitahan ihmeessä palautetta joko ihan henkilökohtaisesti tai sitten Twitterissä minulle ja alustaa kanssani ehdottaneille kollegoille (@SuviEriksson, @PirittaJ ja @NiinaJurva, käytä myös hashtagia #korkeakouluvisio).

Keskustelu jatkukoon!

Suvi Eriksson
Koulutuspolitiikan asiantuntija

Korkeakouluvisiossa odotettua enemmän lupausta – toimeenpanossa painotettava elinikäistä oppimista

Suvi Eriksson

Hetki sitten julkistettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön visio korkeakoulutukselle ja tutkimukselle 2030. Melko massiivisesti osallistavan valmisteluprosessin lopputulemassa ei ole tavoitepuolella juuri mitään kritisoitavaa, päinvastoin. Esimerkiksi koulutusjärjestelmän joustavuus, tutkimus- ja kehittämistoiminnan investointien kasvattaminen, elinikäisen oppimisen mahdollisuudet sekä koulutustason nosto ovat kaikki erinomaisia tavoiteltavia asioita. Ne ovat kuitenkin suuria tavoitteita, jotka asettavat suuria paineita resurssien riittävyydelle.

Koska vision aikajänne kuitenkin ulottuu vuoteen 2030, olisin halunnut nähdä siinä enemmän rohkeutta ja konkretiaa, ja erityisesti elinikäisen oppimisen näkökulmaa. Digitalisaatio- ja tekoälykehitys haastavat järjestelmämme ja rakenteemme joka tapauksessa, niin myös koulutuksessa. Olemme jo tilanteessa, jossa maailmanlaajuisesti lukuisa määrä korkeakouluja tarjoaa mahdollisuuksia suorittaa opintokokonaisuuksia tai tutkintoja verkossa vailla maantieteen tai rakenteiden rajoitteita. On ennusteita siitäkin, että vuonna 2030 suurin verkkopohjainen yritys tulee löytymään koulutussektorilta. Eikä ihme, sillä kehitysvauhti on huimaa.

Eilen tekoälyn tulevaisuutta Suomessa selvittänyt ohjausryhmä antoi kahdeksan kohdan ohjelmansa. Ohjausryhmän omissa nostoissa ja aiheeseen liittyvässä tilaisuudessa puhuttiin jatkuvasti osaamisesta, ja miksi ei puhuttaisi. Teknologinen kehitys antaa paitsi uusia toiminnallisia ja liiketoiminnallisia mahdollisuuksia, myös velvoittaa meitä huolehtimaan siitä, että ihmiset voivat hankkia uutta osaamista pitkin työuraa. Juhlapuheista tuttu käsite elinikäinen oppiminen on nyt tullut siihen kehitysvaiheeseensa, että sen on pakko muuttua konkreettiseksi toiminnaksi. Tässä onnistuminen on korkeaan osaamiseen nojaavalle maalle pakollista.

Korkeakouluvision keskeisin konkreettinen tulos pitää olla oppijalle joustava ja uusia mahdollisuuksia pitkin uraa tuova korkeakoulujärjestelmä. En tarkoita, että meidän pitäisi kokonaan hylätä ajatus tutkinnosta tai nykyisistä korkeakouluista ja niiden rakenteista, mutta ennen kaikkea toivoisin meidän rohkeammin ottavan vastaan ne mahdollisuudet, joita meille tarjotaan nimenomaan oppijan näkökulmasta. Keskeisin haasteemme ei minusta ole kauhistella korkeakouluyksiköiden määrää ja niiden sijaintia, vaan ennen kaikkea löytää tavat kannustaa korkeakouluja sopimaan, mitä yksiköissä tehdään ja mitä ei tehdä, ja miten ne ovat keskenään verkottuneet, jotta ytimessä ovat oppijan mahdollisuudet.

Jälkikäteen on aina hyvä viisastella, mutta olisiko meidän alunperinkin pitänyt laatia oppimisvisio? Tutkimus- ja innovaationeuvosto julkaisi jo aikaisemmin oman visionsa tutkimus- ja innovaatioympäristön osalta. Siinä korostuu hyvin kokeileva ja alustamainen, rajat ylittävä toimintatapa. Napakkaa lopputuotosta lukiessa vahvistuu olo siitä, että aikajänne todellakin on vuoteen 2030, eikä vuoteen 2020. Neuvoston tiekarttaa tukemaan olisi hyvin sopinut erityisen oppimiskeskeinen korkeakouluvisio.

Ehdotimme reilu viikko sitten kollegoideni kanssa korkeakouluvisioksi Suomen korkeakoulun alustamaista toimintatapaa, joka veisi esimerkiksi korkeakoulujen yhteistyöstä ja koulutustason nostamisesta puhumisen kerralla konkreettisemmalle tasolle. Vision ytimessä on oppija ja hänen mahdollisuutensa liikkua, oppia ja hankkia ainutlaatuista osaamista eri tarpeisiin yli korkeakoulurajojen. Mallissa erityistä on maantieteen rajoitteista luopuminen sekä se, että korkeakoulun antama opetus on aina yhtä arvokasta, antaa sen sitten omalle tutkinto-opiskelijalle, toisen korkeakoulun tutkinto-opiskelijalle tai esimerkiksi työuransa aikana ilman tutkinto-oikeutta kouluttautuvalle.

Kansallisen yhteistyön toimintatapaa rohkeat toimijat jo toteuttavatkin. Erityisen ylpeä olen siitä, että kauppatieteet aloittivat tänä syksynä liiketoimintaosaamisen digitaalisten opintojen tarjoamisen kaikkien kauppatieteellisten yksiköiden yhteistyönä. Suomen korkeakoulu -toimintatapa syntyy kyllä, kunhan sitä rahoituksella ja muulla ohjauksella tuetaan. Ehdotuksemmehan sai varsin mukavan vastaanoton, ja se kannustaa ainakin minua uskomaan siihen, että olemme valmiita keskustelemaan lainsäädännön ja rakenteiden sijaan myös siitä, mitä uutta voi tapahtua maailmassa, jossa korkeakoulurajat ylittyvät niin että ryske käy.

Nyt julkaistu OKM:n korkeakouluvisio ei onneksi sulje pois edellä mainittua toiminnan mallia. Mekin olemme mielellämme mukana, kun korkeakouluvision pohjalta rakennetaan oppijalle paras suomalainen järjestelmä.

Suvi Eriksson
Koulutuspoliitikan asiantuntija

Etsimme vaikuttajia tulevaisuuden Suomen Ekonomeihin

Miia Paavola

Työmarkkinat kokevat suuria muutoksia Suomessa, uudenlaiset työn muodot sekä lakimuutokset sekoittavat niin eduskuntaa kuin ammattijärjestöjä. Ammattijärjestöjen toiminta kokee paljon arvostelua, mutta ovatko ne pelkästään lakkouhkailua ja työmarkkinoiden jäykistämistä?

Ei, vaikka vaikutelma on monelle sitä. On tärkeä muistaa, että meillä Suomessa on useita järjestöjä, jotka keskittyvät tulevaisuuteen.

Miten toimii työmarkkinajärjestö, joka haluaa tulevaisuudessa keskittyä myös työn muutokseen tuoden samalla turvaa, järkevällä tavalla? Me Suomen Ekonomeissa tuomme järkeviä aloituksia työmarkkinoihin ja tuemme kauppatieteellistä koulutusta, jotta tutkintomme pysyy arvostettuna, mutta myös uudistuu.

Haluaisitko sinä tuoda omaa asiantuntemustasi sekä ajatuksiasi tulevaisuuden Suomen Ekonomeihin?

Suomen Ekonomien hallitus ohjaa järjestön toimintaa strategisella tasolla. Järjestömme on laaja ja siihen tarvitaan näkemystä ja asiantuntemusta sekä myös rohkeutta uudistua. Nyt Suomen Ekonomit hakee uutta hallitusta, johon tarvitaan niin varttuneempaa kokemusta työmarkkinoista kuin myös nuoria ekonomeja sekä opiskelijoita, joille työ ja tutkinto näyttävät hyvin erilaisilta.

Suomen Ekonomien hallituksessa olet

Tulevaisuuden hallitustyöskentelijä
Hallitustyöskentely vaatii kykyä tarkastella liiton toimintaa kokonaisuutena yhdistäen monta eri elementtiä. Hallituksessa työskentely kehittää sinua ammatillisesti edistäen vahvuuksiasi strategian ohjaamisesta työelämän kysymyksiin.

Vaikuttaja
Pääset vaikuttamaan hallituksessa kuumimpiin asiakysymyksiin, jotka vaihtelevat koulutus- sekä työmarkkinapolitiikasta brändi- ja jäsenkysymyksiin. Vaikuttaminen laajaan kokonaisuuteen sekä yhteisiin asioihin tekee hallitustyöskentelystä mielenkiintoista ja merkityksellistä.

Verkostoituja
Hallitustyöskentely avaa sinulle useita ovia, pääset tapaamaan mielenkiintoisia henkilöitä ja organisaatioita. Hienoimpia kokemuksia on nähdä omien hallitustovereiden asiantuntijuus ja oppia heiltä.

Tule vaikuttamaan ja kertomaan oma visiosi Suomen Ekonomien hallitukseen!

Miia Paavola
Hallituksen 3. varapuheenjohtaja
Suomen Ekonomit

Suomen Ekonomit etsii uutta hallitusta seuraavalle kolmivuotiskaudelle 2018-2020, hakuaika on käynnissä 3.9. asti. Lue lisää ja hae: ekonomit.fi/hallitukseen.

Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Saara-Sofia Siren

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

Kilpailukieltojen rajoittamisella potkua kansantalouteen

Pasi Natri

Momentouksen Pasi Natri keskittyy työssään ylimmän johdon suorahakuihin sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen. Natri kertoo kilpailukiellon hidastavan rekrytointiprosesseja, eikä siitä ole hyötyä työnantajalle eikä työntekijälle. Pahimmillaan kilpailukielto estää osaamisen liikkuvuutta ja heikentää työhyvinvointia.

Miten kilpailukiellot vaikuttavat rekrytointiprosesseissa? Estävätkö kilpailukiellot työvoiman kohdentumisen oikein?
Kilpailukiellot ovat harvoin rekrytoinnin esteenä – hidasteena kylläkin. Kilpailukiellot tuottavat kuitenkin ei-toivottavia vaikutuksia. Työntekijän joutuminen pakkolomalle, ehkä mukavalle sellaiselle, on aina kansantaloudellisesti haitallista. Työntekijästä luopuva työnantaja ei kilpailukiellosta juuri hyödy, liikesalaisuudet ovat salaisuuksia kilpailukiellosta riippumatta. Vastaanottava työnantaja taas ei saa tarvitsemaansa osaamista kuukausiin.

Tärkeää on muistaa, että yhdessä tilanteessa työntekijästä luopuva työnantaja on toisessa hetkessä vastaanottava. Näin kaikki siis menettävät, mutta erityisesti kansantalous, sillä kansakunnan osaamisvoimaravat eivät kohdistu optimaalisesti.

Meillä on yhteiskuntavastuun tunnuksena ”parempaa johtamista, parempi Suomi”. Varmasti johtaminen ja osaamisesta huolehtiminen paranisivat, jos kynnys vaihtaa työpaikkaa olisi nykyistä matalampi. Työhyvinvointi siis lisääntyisi kilpailukiellon lakkauttamisen myötä!

Kuinka usein työntekijät siirtyvät kilpailijoilta toisille?
Johtamista ja vaativaa asiantuntijatyötä tekevien joukossa siirrytään aika usein. Kilpailukielto koskee tällaisissa rekrytoinneissa jopa kolmasosaa. Vaikka kilpailukieltoa ei olisikaan, usein siirtyvä työntekijä siirtyy työvelvoittamattomalle ”lomalle” saman tien irtisanoutuessaan.

Millainen on tyypillinen työpaikan vaihto yritysten kilpailun näkökulmasta? Onko toimialoissa eroja?
Toimialoissa on paljon eroja. Suomi on pieni markkina, ja valitettavasti aitoa kilpailua meillä on liian vähän. Siellä, missä aitoa kilpailua on, kilpailukieltopohdinta on tietysti näkyvästi esillä. Sen sijaan aika paljon keskustelua herättänyt siirtyminen julkiselta yksityiselle on kilpailunäkökulmasta vähäistä. Jos ja kun eettisiä normeja noudatetaan, en näe tällaisissa siirtymisissä mitään pulmaa. Päinvastoin, olisi kannustettava osaamisen horisontaalista liikkuvuutta julkisen, politiikan, tutkimuksen, kolmannen sektorin ja yksityisen välillä.

Pasi Natri
Senior Partner, Momentous
Momentous on johdon valintaan sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen keskittyvä yritys.

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

Tulevaisuuden palvelujohtaminen ja asiakaselämys – onko ihmiskontakti luksusta?

Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta

Suomi on muuttumassa insinööritaloudesta palveluelämystaloudeksi. Asiakkaan rooli palveluprosessin aktiivisena kuluttajana vaatii yritysten henkilöstöltä muutosta koko palveluajattelussa.

Suomesta löytyy erinomaisia tuotteita ja palveluja, jotka vain odottavat kaupallistamista huipputuotteiksi. Ja nimenomaan huipputuotteiksi, luksukseksi, sillä juuri näille löytyy nykyisin paljon kuluttajia.

Miksi kannattaa myydä luksusta? Liian monet yritykset vierastavat koko sanaa. Jos yrityksiltä kuitenkin kysytään, haluavatko he myydä keskinkertaista palvelua tai harmaita, näkymättömiä tuotteita, vastaus on yleensä kielteinen. Mieluummin myydään jotain parempaa.

Erinomaisuuden pelko

Vaativat asiakkaat niin Suomessa kuin maailmallakin etsivät parasta palvelua tai tuotetta. Meillä on jo liian pitkään kytenyt erinomaisuuden pelko yhdistyneenä myynnin ja markkinoinnin aliarvostamiseen. Olemme tyytyneet kilpailemaan vain hinnalla. Globaalissa kilpailussa Suomen valttina kuitenkin on, että uskallamme hintakilpailun sijaan kilpailla korkealaatuisella osaamisella ja laadukkaalla palvelulla. Samalla nostamme tuotteen tai palvelun jalostusarvoa – sekä lopputuloksena saamme myös parempaa hintaa!

Me kaksi puhumme palvelubaletista, koska palvelua kuten huippuunsa viritettyä balettiesitystä voi treenata. Pitää vain oppia tunnistamaan kriittiset osa-alueet, joita kehittämällä jokainen yritys kykenee tavoittelemaan toimialansa huippua.

Kohti täydellistä palveluelämystä

Palvelukokemus muodostuu enemmän asenteesta kuin objektiivisista laatutekijöistä. Yrityksen palveluosaamista voidaan trimmata palvelujohtamista kehittämällä. Luomalla asiakkaille erinomainen kokonaiskokemus edistetään tuotteiden tai palveluiden muista erottuvaa houkuttavuutta.

Menestyvien yritysten palvelustrategioita yhdistää halu korkeaan laatuun ja huippusuoritukseen. Näiden yritysten ytimessä on myös halu palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin – luksuspalveluasenteella! Täydellinen palveluelämys syntyy pienten yksityiskohtien ja hienovaraisten nyanssien johtamisella. Yrityksen asiakaspolun jokainen yksityiskohta on mietitty ja loppuun asti hiottu.

Digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat työprosesseja ja ihmisen rooli organisaatioissa muuttuu. Esimiehen rooli palvelujohtamisessa on edistää palvelun tason kehittämistä ja sen laadun ylläpitämistä. Yrityksen palvelustrategia toteutetaan uudenlaisella johtamisella, jossa asiakaslupaus lunastetaan ja jopa ylitetään päivittäin.

Kaupallistaminen on ekonomien työtä myös tulevaisuudessa. Meillä on ratkaiseva rooli siinä, miten asiakaskokemuksen johtaminen viedään yrityksissä käytäntöön.  Automatisaatio ja digitalisaatio mahdollistavat monien työvaiheiden helpottumisen, mutta ihmiskontaktilla on tulevaisuudessakin arvonsa. Oppivat robotit haastavat jo nyt jossain palvelutehtävissä ihmisen; esimerkiksi ikuisesti hymyilevä robotti hotellin vastaanotossa ei tee virheitä. Mutta ihminen voittaa robotin empaattisuudessa ja kyvyssä aistimaan hienovaraiset nyanssit – ainakin vielä toistaiseksi.

Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta

Palmgren (KM, eMBA) ja Väkiparta (KTM) ovat kouluttajia. He ovat Suomen ensimmäisen luksusklusteriohjelman perustajia, Haaga-Helian luksuskouluttajia sekä Greetings From Luxury Finland Start Up -yrityksen osakkaita. Molemmat ovat pitkän linjan yritysvalmennuksen ja yrittäjyyden osaajia. ”Me uskomme, että luksustuotteet ja – palvelut tulevat olemaan Suomen kansantalouden pelastava pala. Me myös uskomme suomalaisiin ekonomeihin kaupallistajina, joiden avulla pystymme nostamaan suomalaisten tuotteiden ja palveluiden jalostusastetta ja – arvoa. Autamme suomalaisia yrityksiä löytämään oman luksuksensa.”

Aktiivisuutta, rohkeutta ja kohtauttamista!

Istun seminaarisalissa ja kuuntelen arvioita tulevaisuuden työnteon tavoista. Vauhdista teema vaihtuu toimialasektorin asiantuntijan tilastokuviin työntekijöiden saamisen vaikeudesta, kohtaanto-ongelmasta hän puhuu. Vieressäni istuu kokenut taloushallinnon ammattilainen, joka juuri väliajalla pohdiskeli omaa työtilannettaan.

Tämä Saksassa kannuksensa hankkinut, rohkeita päätöksiä urallaan tehnyt liiketoimintaosaaja saa usein ”olet liian kokenut ja pätevä” -vastauksia yhteydenottoihinsa. Ajatuksissani kuulen myöskin viime viikkoisen jäsentapaamisen yhden puheenvuoron, jossa uratarinaan sisältyi muutama käännekohtiin liittyvä konkreettinen tekeminen: ”ja sitten menin sinne paikan päälle ja kerroin että olen käytettävissä”.

Täällä pääosin pienistä yrityksistä koostuvan toimialan edustaja kuvaa tilanteita, joissa pienillä yrityksillä tuntuu olevan hakusessa se, mikä saattaisi heidät eteenpäin ja ennen kaikkea loputon aikapula osaajien etsintään. Osaajien on siis syytä olla aktiivisia etsijöitä.

Kuulemme usein väittämän, että uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille. Yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien lukumäärä on ollut selvässä kasvussa. Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on runsas kymmenen prosenttia, tämän lisäksi kaksi viidestä suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.

Monessa keskustelussa on tullut esille, että kasvuyritysten on siis haasteellista määrittää tai hahmottaa, millaista osaamista he erityisesti tarvitsevat kasvunsa varmistamiseksi. Vastaavasti meillä asiantuntijoilla on joskus liiankin lakoninen tapa esittää oman osaamisemme ydin, niin paljon kuin oman osaamisen tunnistamisesta ja sanoittamisesta on puhuttukin. Oman ainutkertaisuuden kiteyttämiseen kannattaa käyttää aikaa.

Ekonomit etsimässä Kasvun Osaajia

Vuosittain järjestettävässä Suomen suurimmassa kasvuyrittäjyysohjelmassa, Kasvu Openissa, osallistuvat yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan ja vauhdittamaan kasvuaan yhdessä omien alojensa parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelma on niin startupeille kuin jo toimiville yrityksille.

Suomen Ekonomit on mukana Kasvu Openissa, etsimässä näitä Kasvun Osaajia suomalaisten pk-yritysten kasvun mahdollistajiksi. Monella ekonomilla on pk-yritysten kipeästi tarvitsemaa osaamista; tässä hankkeessa pk-yritysten tarpeiden ja ekonomien osaamisen kohtaamista tuetaan uusilla tavoilla. Ilmoittaudu mukaan!

Tiedämme että ekonomien työtehtäviä ei avoimilla työpaikkailmoituksilla kuulutella haettavaksi. Pääset mukaan kartoittamaan kasvuyritysten osaamistoiveita ja kysymyksiä lähtemällä mukaan uteliaalla mielellä. Suomen Ekonomit on mukana kasvuyritysten ja osaajien kohtaamispäivässä Tampereella 10.5. 2017. Tule mukaan.

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Suomen Ekonomit

#ytimessäosaaminen

Esimies-hackathon – voittajatiimin tarina

Virpi Hernesaho, Janina Lampinen, Marju Moisalo

Moi, olemme Team CBL! Osallistuimme Suomen Ekonomien historian ensimmäiseen Esimies-hackathoniin ja saako hehkuttaa jo näin alkuun – myös voitimme sen!

Takana oli kaikilla tiivis työviikko. Hieman mietitytti, jaksaisiko vielä lauantain tehdä töitä aamukymmenestä iltakahdeksaan, etenkin kun ei tarkkaan edes tiennyt mihin on lähtenyt mukaan. Hackathonkaan käsitteenä ei ollut meille entuudestaan kovin tuttu. Väsymys vaihtui innostukseen kuitenkin jo heti ovella lämpimän ja kotoisan vastaanoton myötä. Myös aamusmoothiet ja muut ihanat tarjottavat sekä upeat puitteet päivälle antoivat kunnon buusterin heti alkuun.

Meitä hackathonilaisia yhdisti innostus kehittää esimiestyötä. Meidät oli valittu niin, että kaikki olivat toisilleen uusia tuttavuuksia. Osallistujia oli eri puolilta Suomea opiskelijoista erittäin kokeneisiin johtajiin asti. Meidänkin tiimimme jäsenet ovat Helsingistä, Tampereelta ja Kouvolasta. Osallistujajoukon moninainen tausta ja kokemus antoivatkin monipuolista näkemystä asioihin. Välipala- ja ruokatauot menivät vilauksessa tutustuessa huikeaan porukkaan.

Päivän aikana meitä oli luotsaamassa asiantuntevaa joukkoa niin Suomen Ekonomeista kuin kumppanuusyrityksistäkin. Fasilitaattoreina toimivat Tuuli Aalto-Nyyssönen Ambientialta, toimitusjohtaja Terhikki Rimmanen Humapilta ja kehitysjohtaja Anja Uljas Suomen Ekonomeilta. Saimmekin heiltä paljon näkemystä tulevaisuuden johtamishaasteista. Erityisesti mieleemme jäi Terhikin kiteytys: 95% työn sujuvuudesta ja yrityksen menestyksestä liittyy työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen ja vain 5% tekniseen osaamiseen! Aika huima suhdeluku, vai mitä?

Päivä oli hyvin tiivis aamusta iltaan. Innostuimme tehtävästämme niin, että käytimme annetun ajan viimeistä minuuttia myöten. Seuraaville hackathonilaisille siis vinkki, rohkeasti vain idea työn alle. Päivän aikana se sitten jalostuu kyllä paremmaksi.

Päivä huipentui kunkin tiimin päivän puurtamisen ja tulosten esittelyyn: viiden minuutin pitchaukseen jossa tuli vakuuttaa arvovaltainen tuomaristo (Jaakko Kankaanpää Ambientialta, Juuso Hämäläinen F-Securelta ja Nina Enberg Suomen Ekonomeista) omasta ideastaan. Siinäpä sitten olikin pusertamista, kun olimme koko päivän kehitelleet oman tiimin ideaa ja se oli meille jo täysin tuttu: miten saada oma idea näkyväksi ja ymmärrettäväksi muille ja kerrottua ne pääkohdat viidessä minuutissa! Jännityksellä odotimme tuomariston tuloksia. Saimme hyvää palautetta ja myös kehitysajatuksia työtämme kohtaan.

Olemme hyvin kiitollisia saamastamme kokemuksesta, uusista kontakteista ja kaikesta järjestelystä. Suosittelemme hackathonia lämpimästi kaikille esimiestyöstä innostuneille!

Virpi Hernesaho, Janina Lampinen ja Marju Moisalo