Avainsana-arkisto: osaaminen

Ekonomiosaaminen hyödyttää veronmaksajaa – ilmoittaudu kuntavaaliehdokkaaksi!

Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää

Uudet kunnanvaltuustot valitaan sunnuntaina 9.4.2017. Vaalien ehdokashaku on kuumimmillaan. Keskustelin muutaman suurimpien puolueiden piirijärjestön edustajan kanssa ja viesti oli selkeä: osaavia ehdokkaita tarvitaan.

Ensimmäiset ehdokkaat on nimetty, mutta haku jatkuu ainakin vuodenvaihteeseen asti. Lopulliset listat pitää jättää 28.2.2017. Ehdit siis vielä mainiosti mukaan!

Valtuustot ovat paikallisvallan keskittymiä

Kuntalain mukaan ”kunnan on pyrittävä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan” ja ”kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto.” Valtuustoissa toteutetaan suomalaisten omistajastrategiaa ja julkisten palveluiden omistajaohjausta.

Kuntapäättäjien joukosta seulotaan todennäköisesti myös maakuntavaltuustojen ja maakunnallisten sote-yhtiöiden luottamushenkilöt. Kummallakin tasolla tehdyt tuotanto- ja investointipäätökset vaikuttavat julkisen palvelun laatuun, käyttömaksuihin ja veroihin.

Kunta- ja maakuntapäättäjillä on siis valtaa.

Kuntapäättäjiltä vaadittava osaamista

Päättäjien on oivallettava yhteiskunnan omistusten ja sen tarvitsemien palveluiden strateginen luonne ja merkitys. Meidän kaikkien etu on, että palvelusektorit ja infra kehitetään laadukkaiksi ja tehokkaiksi sekä omaa että ulkoistettua tuotantoa taitavasti yhdistäen.

Kunta- ja maakuntahallinnot ovat jatkossakin merkittäviä omistajia ja ohjaavat huomattavia pääoman tuottovirtoja. Päätösten tekoon tarvitaan siis ammattimainen ote.

Kansallisessa keskustelussa julkinen ja yksityinen palvelu erotellaan tuottajan mukaan. Kansainvälisesti käytetty jako lähtee maksajasta. Rahoittajan perusteella arvioiden nykyisten kuntabudjettien suurimmat pääkohdat, sote- ja koulutuspalvelut, ovat käytännössä täysin julkisia. Julkisina ne säilyvät sote-uudistuksen jälkeenkin.

Kunta- ja maakuntapäättäjillä on myös vastuuta.

Liiketoimintaosaaminen ensiarvoisen tärkeää

Ekonomien liiketalousosaamista tarvitaan julkisten palveluiden tuloksellisuuden ja laadun kehittämisessä. Julkisen sotetuotannon yhtiöittäminen kasvattaa tämän osaamisen tarvetta myös luottamushenkilötehtävissä.

Palvelutuotannon johtaminen vaatii kykyä liiketoimintamallien vertailuun, ymmärrystä kustannuslaskennasta, hinta-laatu-suhteen arviointiosaamista sekä palveluksiaan tarjoavien yritysten toiminnan ymmärrystä. Niihin meidät on koulutettu.

Valtuustoihin tarvitaan osaavia, laaja-alaiseen ajatteluun kykeneviä ihmisiä. Heidän käsissään on jatkossakin merkittäviä palvelutuotantoon ja investointeihin liittyviä päätöksiä. Päätöksiä, joiden tekeminen edellyttää strategista ajattelua sekä kykyä irtautua puoluepoliittisesta vallantavoittelusta ja -varmistelusta kuntalaisten eduksi. Tarvittaessa kuntarajat ylittäen.

Ehdokkaaksi ilmoittautuminen käy helposti puolueiden paikallisjärjestöjen nettisivujen kautta. Toivottavasti mahdollisimman moni ekonomi ja kylteri innostuu mukaan paikalliseen vaikuttamiseen. Osaamisemme hyödyttää veronmaksajaa!

Kuntavaaliterveisin

Timo Saranpää
Puheenjohtaja, Suomen Ekonomit

Taitava osaamisen johtaminen tuo kilpailuetua ja motivoituneen henkilöstön

Asiamies Kosti Hyyppä

Naisekonomien työn mielekkyyttä parantaisi, jos heidän osaamistaan käytettäisiin paremmin hyväksi. Tämä on käynyt ilmi Ekonomien naistenpäivän tilaisuuksien yhteydessä, kun lähes kolmannes osallistujista totesi työn mielekkyyttä haittaavan paljon ettei voi käyttää kaikkea osaamistaan. Teema on yleinen myös uravalmentajiemme jäsenten kanssa käymissä keskusteluissa.

Ilmiöön on varmasti monta syytä. Ensinnäkin naisia ja miehiä arvioidaan edelleen työelämässä eri tavalla. Tuttu lausahdus on, että naisia arvioidaan näyttöjen ja miehiä potentiaalin perusteella.

Lisäksi Ekonomien tutkimuksessa on todettu, että esimiehet arvioivat alaistensa kyvyn ja halun kehittää osaamistaan huomattavasti alhaisemmaksi kuin asiantuntijat itse. Moni naisekonomi miettii, miten omaa osaamistaan pääsisi näyttämään.

Ensimmäiseksi on tietysti varmistettava, että osaaminen on esimiehen tiedossa. Valitettavasti oman osaamisen vähättely tuntuu olevan erityisesti naisten ongelma. Ellei esimiehesi tunne osaamistasi, ei hän osaa auttaa sen kehittämisessäkään.

Varsinkin naisten olisi syytä voimakkaammin tuoda esiin osaamistaan ja kehittymishaluaan. Rohkeutta kehua itseään ja tuoda omia uraansa kohdistuvia toiveita esiin tarvitaan.

 

Esimies, hyödynnä alaistesi osaaminen ja potki uralla eteenpäin

Kehotan työnantajia panostamaan henkilöstön osaamisen tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Osaamisen johtamiseen tulee panostaa. Esimiehet ovat tässä avainasemassa, sillä heidän tehtävänsä on sparrata ja tukea alaisiaan sekä tarvittaessa potkia uralla eteenpäin. Esimiehen pitäisi myös kaivaa esiin kaikki mahdollinen osaamispotentiaali, jos alainen ei itse osaa sitä tehdä.

Osaamisen hyödyntämisellä on suora yhteys työhyvinvointiin ja työn kokemiseen mielekkääksi. Yrityksissä kannattaa tehdä pitkän tähtäimen suunnitelma osaamisen kehittämisestä ja osaamisen johtamisesta.

Osaamisen johtamisessa ja johtamisessa muutenkin on pidettävä esillä myös ryhmän diversiteetti. Tämän pitäisi muuttua käytännöksi useammalla työpaikalla. Tunnetusti eri näkökulmista asioita lähtökohtaisesti katsovat ryhmät saavat aikaan parempaa tulosta.

Esimerkiksi yritysten johtoryhmissä on edelleen hälyttävän vähän naisia.  Suuri osa osaamisesta ja monimuotoisuuden tuomasta luovuudesta jätetään siis hyödyntämättä.

 

Kosti Hyyppä
Asiamies, Suomen Ekonomit

Ekonomi: oletko turvassa yt-myllerryksessä?

Liittoneuvoston jäsen Esa Vilhonen

Alkuun muutama numerofakta. Suomen Ekonomien jäsenistä noin 4,3 % on työttömänä. Kun huomioon otetaan kaikki ekonomeiksi valmistuneet, myös ei-jäsenet, on ekonomien työttömyysaste noin 6,4 %. Palkansaajajäsenten työttömyys kokonaisuudessaan on noin 5,6 %.

Puhtaasti näiden lukujen pohjalta voi sanoa, että liiton jäsenyydestä on hyötyä työllistymisen näkökulmasta. Jäsenyhdistysten tarjoaman toiminnan kautta syntyy yhteyksiä ja verkostoja, joista on hyötyä omalla uralla.

Yt-prosessin piiriin joutuu yhä useampi

Mutta palataanpa otsikkoon: eikö kauppakorkeakoulu takaakaan varmaa leipäpuuta eläkepäiviin asti? Ei, valitettavasti ei takaa. Yritysten tehostamistoimet ovat viime aikoina osuneet erityisesti keskushallintoihin ja väliesimiestasoihin; siis tämän päivän tyypillisiin ekonomitehtäviin.

Helsingin Sanomissa jokin aika sitten uutisoidun gallupin mukaan esimiesten ja asiantuntijoiden kokema työttömyyden uhka on kasvanut. Suurin osa Ekonomienkin palkansaajajäsenistä on helposti yt-prosessin piirissä ja jopa johtoa on saneerattu. Merkittävä havainto on myös se, että mitä enemmän ekonomeja työnantajaryhmä/-konserni työllistää, sen helpommin yt-mankeliin päätyy.

Useissa isoissa yrityksissä on käyty ylempiä toimihenkilöitä koskevia yt-neuvotteluja, joissa irtisanomisperusteina on käytetty tuotannollisia, ei taloudellisia syitä. Näissä tilanteissa näkee, kuinka toisesta ovesta työnnetään ulos osaavaa väkeä ja toisesta ovesta napataan samalla uusia osaajia sisään. Todella hämmentävää.

Osaamisvaje vai johtamisongelma?

Perusväite firmoissa kuuluu, että meillä vanhoilla työntekijöillä ei ole nykyisen digitalisaatiohypen vaatimaa osaamista. Enemmän tuntuu kuitenkin siltä, että me pitkän linjan puurtajat olemme aikojen kuluessa onnistuneet hinnoittelemaan itsemme niin hyvin, että olemme yhtäkkiä liian kalliita. Vai vain yksinkertaisesti liian vanhoja? Miksi kokemusta ei työelämässä enää tunnuta arvostavan?

Osaamisvaje ei ekonomikunnan osalta ole uskottava väite. Onko ongelma siis jälleen kerran johtamisessa? Onko esimiespolku ainoa tapa edetä uralla, jolloin liian usein erinomaisesta asiantuntijasta leivotaan keskinkertainen esimies? Oma kokemukseni ja näppituntumani sanovat, että johtamisen haasteet ovat keskeinen kysymys.

Yt-lain puitteissa käydään myös hyvää keskustelua

Onko yt-laki sitten automaattisesti irtisanomislaki? Pikaisesti tulkiten se vaikuttaa siltä, mutta koko lakia tarkastellen tämä on väärä ja harmillinenkin näkökulma.

Yt-laki on käytännössä se laki, jonka puitteissa tapahtuu kaikki työntekijöiden ja työnantajien välinen yhteistoiminta oli kyse sitten esim. organisoinnista tai työehtojen muuttamisesta. Sen puitteissa tapahtuu siis todella paljon myös hyvää, yrityksen asioita edistävää keskustelua. Paikallisen sopimisen merkityksen lisääntyessä näitä keskusteluja käydään varmasti yhä enemmän.

Toivon, että Suomen Ekonomit on valmistautunut tukemaan kaikkia niitä jäseniään, jotka paikallisia neuvotteluja käyvät ja paikallisia sopimuksia tekevät. Olivat he sitten kummalla puolella pöytää tahansa. Voin kokemuksesta sanoa, että ne keskustelut poikkeavat aika lailla työpaikan tavanomaisista keskusteluista

Esa Vilhonen
Akavalainen henkilöstön edustaja OP:n keskusyhteisökonsernissa
Liittoneuvoston jäsen, Suomen Ekonomit

Ekonomit on tukenasi kaikissa työurasi käänteissä. Lue lisää yt-neuvotteluprosessista Ekonomien nettisivuilta.

Osaatko kertoa mitä osaat?

Ammatillisen kehittymisen asiantuntija Anu Varpenius, Suomen Ekonomit

Jos joku kysyisi sinulta, mitä osaat, niin osaisitko helposti ja nopeasti vastata? Kysymys ei välttämättä ole ihan yksinkertainen, jos ei koskaan tule pohtineeksi omaa osaamistaan tai miten sen sanoittaa.

Me kysyimme jäseniltämme heidän osaamistarinoitaan ja miten he osaamistaan kehittävät. Tapoja on monia ja nykypäivän tekniikkaa hyödyntäen jatkuvasti yhä monipuolisempia. Eniten mainintoja sai ehkä itsestään selvästikin työssä oppiminen, mutta myös koulutuksiin osallistuminen ja opiskelu olivat yleisiä samoin kuin ammattikirjallisuuden lukeminen. Ei mitään kovin yllättävää.

Yllättävää oli kuitenkin ei-vastaukset. Kaikki eivät syystä tai toisesta kehitä osaamistaan. Suurimpana esteenä oli ajanpuute tai se, että työnantaja ei tarjoa mahdollisuutta kehittyä. Molemmat syyt ovat minusta huolestuttavia. Jos ei pidä huolta osaamisestaan ja vastuu siitä on myös itsellä, niin kuinka voi ylläpitää omaa työmarkkina-arvoaan?

Osaamisen jatkuva kehittyminen ja arvostus osaajana on haastattelujemme mukaan jäsenillemme erittäin tärkeää. Vaikka aikaa ei varsinaisesti olisi, työnantaja ei sitä tarjoaisi tai oma elämäntilanne mahdollistaisi, niin aina voi tehdä jotakin, edes pientä.

 

Näin voit kehittyä eri tavoin

Oli aivan mahtavaa lukea jäsentemme osaamistarinoita! Kiireisen arjen lomassa voi kuunnella vaikka podcasteja tai somessa surffaillessa lukaista jonkun kiinnostavan artikkelin. Blogia kirjoittaessa oppii itsekin, kun täytyy yrittää selkeästi ilmaista ajatuksensa muille.

Myös työn ulkopuolella voi hyvin kasvattaa osaamispääomaansa vaikkapa nuorkauppakamari-harrastuksen kautta. Keinoja kyllä löytyy, jos halua ja kiinnostusta on. Osaamista kannattaakin kehittää laaja-alaisesti.

Tarinoista kävi hyvin ilmi myös se, että kannattaa tutkia maailmaa uteliaalla ja avoimella asenteella sekä haastaa itsensä ja mennä rohkeasti pois omalta mukavuusalueeltaan. Vuorovaikutuksessa muiden ja varsinkin täysin erilaisten ihmisten kanssa myös oma ajattelu laajenee.

Ja jos joskus tuntuu siltä, että aina ei vaan jaksa tai viitsi kehittyä, niin silloin voi kokeilla vaikkapa muutaman minuutin mindfulness-harjoitusta. Kiireen tuntu vähenee, omat ajatukset selkiytyvät, mieli ja keho rentoutuvat. Siitä on hyvä jatkaa!

 

Anu Varpenius
Asiantuntija, osaamisen kehittäminen

Osaamistarinansa jakaneiden jäsenten kesken arvottiin 10 VIP-lippua Nordic Business Forumiin 1.-2.10.2015. Tule tapaamaan meitä ständille ja pysähtymään Mindfulness-pysäkille!

Tutustu koulutuksiimme

Innovaatiot ratkaisevat Suomen talouden suunnan

Hanna-Leena Hemming

Vuoden 1987 talousnobelisti Robert Solow on todennut, että kansantalouden kasvusta 85 prosenttia aiheutuu innovaatioista ja vain 15 prosenttia panosten lisäämisestä, eli työllisyydestä ja työelämän pituudesta. Vaikka vuoden 2014 eläkeiän nostopäätös olikin tärkeä, ei sillä parhaimmillaankaan ratkaista kansantalouden ongelmista kuin kuudesosa. Muutakin tarvitaan, niitä innovaatioita.

Suomen tutkimus- ja kehitysrahoitusta on totuttu tarkastelemaan prosentteina bruttokansantuotteesta. Hyvinä kasvun vuosina 2000-luvun alussa ylpeilimme neljän prosentin T&K-panostuksesta. Tosin jo silloin muun muassa Esko Aho vaati panostuksen nostamista peräti seitsemään prosenttiin.

Tilastokeskuksen raportoima T&K-menojen tippuminen vuonna 2014 peräti 3,1 prosenttiin BKT:stä pysäyttää.  Pienen maan BKT-osuuksien kutistuminen niin prosentteina kuin etenkin euroina on äärimmäisen huolestuttavaa. Vähät rahat on käytettävä taiten, ja lisäksi on houkuteltava ulkomaisia investointeja – ei mikään helppo paketti, etenkin kun politiikasta puuttuu ennustettavuus.

Katse kiinnittyy siksi ensini koulutusjärjestelmään, toiseksi yliopistojen tuottaman osaamisen ajantasaisuuteen ja kolmanneksi tutkimuksen ja yrityselämän odotusten yhteensopivuuteen. Viimeiseksi on tietenkin tarkasteltava valtionhallinnon kykyyn seurata muuttuvaa maailmaa ja tehdä kestäviä ratkaisuja.

Nokia-Suomi tuudittautui hyvien Pisa-tulosten saattelemana uskomaan, että kännykkäteollisuuden mukana kaikki tietotekninen osaamisemme olisi kunnossa. Kuitenkin myöhästyimme kymmenen vuotta peruskoulujen oppimisympäristöjen ja opetussuunnitelmien uudistamisessa tietoteknistyvän ajan haasteita vastaaviksi. Nyt ihmettelemme kun Virossa ala-asteelta lähtien opetetaan lapsille koodausta ja syntyvien innovaatioiden jahtaaminen johtaa säännöllisesti palkitsemiseen ja hankkeisiin.

 

Laadulla kilpaileminen kannattaa

Kuluneen kesän yhteiskunnallisesta keskustelusta on tullut kaikille selväksi, että vientituotteemme eivät ole kiinnostavia. Milloin vika on tuotteiden kustannusrakenteessa, milloin väärässä tuotteessa.

Me yritämme myydä raaka-aineita ja alhaisen jalostusasteen komponentteja kalliilla, vaikka kansantalouden kannalta olisi viisaampaa käyttää kalliisti korkeakoulutetun väkemme osaaminen mahdollisimman korkeaan jalostusasteeseen ja kilpailla laadulla.

Lempiesimerkkini vanhanaikaisesta ajattelusta on mäntyöljy. Taistelemme EU:ta myöten oikeudesta polttaa mäntyöljyä jätteenä mieluummin kuin mahdollisuudesta jatkojalostaa sitä kemianteollisuudelle.

Elvytyksestäkin puhuttaessa Suomessa aletaan unelmoida maanteistä digiväylien sijaan, vaikka kotimaisista IT-osaajista kannattaisi huolehtia ja nostaa meidät viimein edes muun maailman digitasolle. Innovaattoreita riittäisi, kunhan rakenteet saataisiin kuntoon.

 

Mitä siis pitäisi tehdä?

Yliopistojen kykyä vastata yritysten tarpeeseen voidaan lisätä esimerkiksi edistämällä tieteidenvälistä yhteistyötä sekä yritysyhteistyötä. Yritysyhteistyötäkin pitäisi lisätä. Ei tiedettä vain tieteen takia, vaan myös edistämään yritysten kannattavuutta.

Yliopistoja tulisi mitata tohtori- ja maisteritutkintojen sekä tieteellisten lainausten lisäksi kyvyllä kaupallistaa innovaatioita. Korkeakoulujen johtamisrakenteita ja tutkimustyön rahoitusbyrokratiaa olisi vähennettävä. Julkista rahaa saavat T&K-rahoituspäätökset tulisi olla aidosti julkisia.

Opetusohjelmissa pitäisi joustavasti seurata aikaa; lisätä tärkeiden johtamisohjelmien rinnalle ihan puhdasta myynti- ja markkinointiosaamista jakauppatieteellisten yliopistoyksiköiden yhteistyötä esimerkiksi käyttäytymistieteiden kanssa.

Lisäksi vielä pitää kannustaa yrittäjyyteen ja etenkin antaa opetusta siitä, miten innovaatiot tuotteistetaan.

 

Hanna-Leena Hemming
Toiminnanjohtaja, Suomen Ekonomit

Tarvitsemme nyt talousosaamista enemmän kuin koskaan. Liiketoimintaosaamisella luodaan kilpailukykyä ja edellytyksiä Suomen menestykselle. Tuottavuutta saadaan hyvällä johtamisella sekä panostuksilla osaamiseen ja työhyvinvointiin. Siksi Suomen Ekonomit on mukana Taloudenpuolustuskurssilla.

Etsimme ekonomeja, löysimme hallituksen

Jussi Heikkonen

Suomalaisten työaika ja sen mahdollinen pidennys herättävät tunteita julkisessa keskustelussa. Akateeminen työttömyys on valitettava tosiasia. Yhteiskuntasopimustakin viritellään. Kauppatieteiden suosio korkeakouluihin hakevien keskuudessa pitää onneksi pintansa.

Elämme erityisen mielenkiintoisia aikoja Suomessa – tarjottimella on tärkeitä aiheita, jotka koskevat myös tuhansia ekonomeja. Yhteiskunnassa pinnalla olevat aiheet näkyvät myös Suomen Ekonomien ja sen hallituksen toiminnassa. Hallitus ja muu Ekonomien organisaatio pyrkivät aktiivisesti vastaamaan ekonomien ja alan opiskelijoiden tarpeisiin muuttuvassa yhteiskunnassa. Nykyisen hallituksen kausi päättyy vuoden lopussa ja vuosiksi 2016–2017 valitaan uudet tekijät viemään meitä eteenpäin. Oletko sinä yksi heistä?

Hallitustyössä käytät omaa asiantuntemustasi ja opit uutta

Hallitus toimii strategisena päätöksentekijänä Suomen Ekonomeissa. Järjestön toimintakenttä on laaja, joten hallituksen laaja-alainen osaaminen on tärkeässä roolissa. Ekonomi- ja opiskelijayhdistyksistä löytyvää näkemystä, asiantuntemusta ja rohkeutta tarvitaan.

Miksi hallitukseen kannattaa hakea? Annan sinulle kolme hyvää syytä.

  • Saat kokemuksia, jotka ovat relevantteja työelämässäkin

Ekonomeilta löytyy kovan tason asiantuntemusta monilta eri aloilta. Pääset hyödyntämään omaa asiantuntemustasi, mutta myös oppimaan uutta. Esimerkiksi Suomen Ekonomien uuteen brändiin liittyvässä työssä hyödynnettiin laajasti jäsenten asiantuntemusta. Tämä työ on vain yksi esimerkki hallitustyöskentelyn työelämärelevanssista. Hallituksessa työskentely tukee vahvasti ammatillista kehittymistä.

  • Pääset vaikuttamaan ekonomiyhteisön asioihin

Hallituksessa työskentely on oiva tapa vaikuttaa ekonomien ja ekonomiopiskelijoiden asioihin. Kuluvalla hallituskaudella on ollut monia kehityshankkeita eikä niitä ole yhtään vähempää tulevallakaan kaudella. Mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin tekee hallitustyöstä mielekästä ja merkityksellistä.

  • Verkostoidut ja tapaat huipputyyppejä

Ekonomit ja ekonomiopiskelijat ne vasta mukavaa porukkaa ovat. Hallitustyöskentelyn aikana saat uusia tuttavuuksia ja vanhoja tuttujakin saattaa tulla vastaan. Hyvässä porukassa työskentely on hauskaa ja lopputuloksista päästään nauttimaan yhdessä.

Tule mukaan kehittämään Suomen Ekonomeista järjestökentän edelläkävijää

Omasta puolestani voin sanoa, että työskentely hallituksen jäsenenä on ollut mahtava kokemus. Y-sukupolven edustajana olen kokenut tärkeäksi päästä mukaan kehittämään Suomen Ekonomeista freesiä, jäsenlähtöistä ja modernia järjestökentän edelläkävijää.

Jos pienikin kiinnostus heräsi, suosittelen lämpimästi hakemaan Ekonomien hallitukseen, olit sitten ekonomi tai ekonomiksi opiskeleva, kokenut konkari tai uusi lupaus, työmarkkina-asiantuntija tai palveluiden kehittäjä. Tai mitä tahansa tältä väliltä.

Sinun avullasi Suomen Ekonomit voi olla entistäkin enemmän. Hakukuulutus löytyy täältä ja lisätietoja saa tarvittaessa Tuuli Marttilalta. Hakuaikaa on 30.8.2015 asti.

Jussi Heikkonen
Hallituksen jäsen
Suomen Ekonomit

Luovuudella muutosturvaa – SuomiAreena tarjosi mahdollisuuden inspiroitua

Suvi Eriksson

Miten sietää muutosta (työ)elämässä? Miten pitää yllä omaa työmarkkina-arvoaan? Mitä tekemistä koulutuksella on tämän kanssa?

Näitä mietin, kun piipahdin jo perinteiseksi muodostuneilla politiikkafestivaaleilla Porissa. SuomiAreena kokoaa yhteen politiikkaa tekevät ja siitä kiinnostuneet keskustelemaan hyvin monenlaisista asioista hyvin monenlaisilla tavoilla. Tänä vuonna erityisinä teemoina olivat opetus ja kulttuuri. Viikon aluksi haastoimme Areenan osallistujat kehittämismyönteiseen keskusteluun, sillä alkaneen hallituskauden säästöpaineet huolettavat myös meitä Suomen Ekonomeissa.

Muutoksesta on tullut pysyvää?

Muutos ja sen sietäminen tai jopa syleileminen keskustelutti Areenassa paljon. ”Osaaminen on parasta muutosturvaa” –mantran sijaan minua kiinnostaa kuitenkin konkretia. Minkälaista osaamista meidän pitäisi haalia, ettei työmarkkina-arvomme katoaisi?

Ehkä vähän yllättäen päädyin kuuntelemaan useita keskusteluja luovuudesta ja luovista aloista. Näissä keskusteluissa luovuus yhdistyi lähinnä taiteeseen; säveltäjän, kirjailijan tai kuvataiteilijan kun on oltava luova. Jäin kuitenkin miettimään, että luovuutta voisi olla myös uusien toimintatapojen rohkea kokeileminen ja uusilla tavoilla ajatteleminen. Näin määrittelemällä valmiudet luovaan ajatteluun ovat juuri sitä keskeistä muutosturvaa.

Koulutusjärjestelmässä luovuutta voi kutitella oppijoista esiin vaikkapa herättämällä uteliaisuutta ja omaa ajattelua, tarjoamalla erilaisia ongelmanratkaisun virikkeitä sekä antamalla vastuuta ja mahdollisuuksia myös epäonnistua ja oppia kokemuksista.

Maisteriksi valmistuminen ei siis tarkoitakaan opinpolun päättymistä. Me Suomen Ekonomeissa olemme puhuneet paljon perustutkinnon jälkeisestä osaamisen kehittämisestä ja sen merkityksestä kilpailukyvylle ja tuottavuudelle. Teeman tärkeys ei tulevaisuudessa ainakaan pienene. Siksi pohjaa luovuudelle ja elinikäiselle oppimiselle on rakennettava jo aikaisemman koulutustaipaleen aikana.

Miten meni omasta mielestä?

Haastoimme viikon aluksi ihmiset keskustelemaan ratkaisuista ongelmien kertaamiseen sijaan. Samassa hengessä järjestimme yhdessä Tekniikan Akateemisten kanssa Virtaa vientiin -tilaisuuden.

Tilaisuudessa haastoimme sidosryhmiämme pohtimaan viennin parantamista erityisesti asiakkuus- ja myyntiosaamisen näkökulmasta. Sekin on taito, jota voi oppia, jossa voi kehittyä, ja jossa luovilla ajattelutavoilla voi päästä kiinni aivan uudenlaisiin avauksiin.

Teemaa oli palkitseva käsitellä kaupallisen ja teknillisen alan yhteistyönä. Myynnin ja sen myötä myös viennin kehittyminen edellyttävät uudenlaista yhteistyötä. Mennyttä on se sektoroitunut maailma, jossa insinöörit suunnittelevat tuotteet ja markkinoijat myyvät.

Onneksi kehitysmyönteisyys on jopa helppoa tämän kaltaisessa kesätapahtumassa, ja koko viikko antoi ainakin minulle paljon uutta virtaa ajatella omaa työtäni.

Suvi Eriksson
Koulutuspoliittinen asiamies, Suomen Ekonomit

Olen ekonomi, siksi osaan!

Päivi Vuorimaa

Aloitin opinnot Helsingin Kauppakorkeakoulussa tuoreena ylioppilaana 30 vuotta sitten. Kurssijuhlaan marraskuun alussa kokoontui lähes 100 silloista opiskelijakollegaa. Aloitimme illan Aalto Design Factoryssä Otaniemessä.

Moni asia on muuttunut omista opiskeluajoistani, hyvä niin. Opiskelijakollegamme, nykyinen Aallon vararehtori Hannu Seristö kertoi muun muassa, että parin vuoden kuluttua kaikki kandiopiskelijat, niin kauppatieteen, tekniikan kuin taiteen, aloittavat opintonsa samalla kampuksella Otaniemessä. 80-luvulla yhteistyö kyltereiden ja teekkareiden välillä rajoittui muistimme mukaan vuosittaiseen köydenvetosessioon Senaatintorilla.

Vankalla poikkitieteellisellä yhteistyöllä jo opintojen alkuvaiheessa vahvistamme Suomenkin kilpailukykyä. Innovaatioiden tuottamiseksi ja kaupallistamiseksi tarvitsemme nimenomaan poikkitieteellistä osaamista. Kuulimme Design Factoryssä monia hienoja esimerkkejä siitä, millaisia innovaatioita ja menestystarinoita on jo syntynyt, kun tekninen, kaupallinen ja muotoiluosaaminen sekä rohkea nuoruuden innostus yhdistetään. Yksi esimerkki Design Factoryn tuottamasta innovaatiosta on Catch Box.

Design Factoryn vetäjä Kalevi Ekman valotti meille tekniikan koulutuksen nykyisiä haasteita: on valmistettava opiskelijoita ammatteihin, joita ei vielä ole ja tekemään työtä tekniikoilla, joita ei vielä ole.

Samankaltainen tilanne oli oikeastaan myös 80-luvulla, myös kauppatieteissä. Saimme hyvän koulutuksen, joka on auttanut menestymään vuosikymmenten varrella, vaikkakin maailma ja sen haasteet ovat nyt hyvinkin erilaisia kuin mitä 80-luvulla osattiin ennakoida.

Muun muassa tekninen kehitys ja kaiken digitalisoituminen on muuttanut ekonominkin työtä ja toimintaympäristöä. Esimerkiksi markkinoinnin alueella keinot ja toimintatavat ovat radikaalisti uusia.

 

Ekonomikoulutuksen antamat valmiudet?

Millaisia valmiuksia sain markkinointiekonomin koulutuksestani, substanssiosaamisen lisäksi?

Koulutus rakensi vankan teoreettisen pohjan liiketoimintaosaamisen eri alueilla. Teorioiden tuntemus tuo hyvää perspektiiviä käytännön tekemiseen, ja osa teorioista kantaa yli vuosikymmenten. Johtamisopinnoista sain perustan, jolle olen arjen työssä rakentanut omaa esimiesidentiteettiäni ja johtamisosaamista. Työpsykologian opiskelu on antanut erinomaiset eväät ymmärtää ihmisiä ja organisaation toiminnassa vaikuttavia tekijöitä.

Ekonomin koulutus tarjosi minulle eväitä analyyttisyyteen, kokonaisuuksien hahmottamiseen sekä syy-seuraussuhteiden ymmärtämiseen. Koulutus rakensi valmiuksia oppia ja sytytti loputtoman uteliaisuuden erilaisille asioille. Vuorovaikutus- ja viestintätaitoja syvensin ahkerasti myös KY:n kerhotoiminnassa ja kylteriverkostoissa. Kaikki nämä taidot ovat nykyisen työelämän perustaitoja.

 

Miten tullaan huipuksi?

Bisnesguru Malcolm Gladwellin mukaan kuka hyvänsä voi harjaantua huipuksi jollain alueella, kun harjoittelee tätä taitoa 10 000 tuntia. Huippusuoriutujan erottaa keskinkertaisesta menestyjästä nämä neljä tekijää:

  • vahva tavoiteorientaatio: unelma jota kohti ponnistella
  • mahdollisuusnäkökulma: näkee aina mahdollisuuksia ja oppii epäonnistumisista
  • vastuun kantaminen: tekee aktiivisesti itse, ei tarraudu muihin
  • nöyryys ja uteliaisuus oppimiseen: ei koe koskaan olevansa täysin valmis.

Ekonomin koulutus sytytti minussa kyvyn ja intohimon harjoittaa näitä kaikkia. Tämä matka jatkuu yhä.

Päivi Vuorimaa
KTM, MTi
SEFEn hallituksen jäsen

Kuka pitää huolta sinun osaamisestasi?

Ammatillisen kehittymisen asiantuntija Anu Varpenius, Suomen Ekonomit

Elämme epävarmuuden aikaa. Suomen ja Euroopan taloudessa on suuria haasteita ja tarvittavia rakenteellisia uudistuksia näyttää olevan vaikea toteuttaa. Yhä useammat yritykset ja organisaatiot ilmoittavat lomautuksista ja irtisanomisista. Työttömyys ja uuden uran etsiminen voi osua kenen tahansa kohdalle.

Yhteistoiminnasta annetun lain mukaan yrityksen on laadittava vuosittain henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet. Koulutustavoitteet perustuvat arvioon ammatillisen osaamisen vaatimuksista ja niiden muutoksista. Vähentämistilanteissa suunnitelmat täytyy päivittää ja pitää huolta jäljelle jäävistä työntekijöistä.

Tavoitteiden toteutumista täytyy muutenkin seurata. Yt-asiamiehen mukaan käytännössä näin tehdään vain puolessa yrityksistä. Miten sinun yrityksessäsi toimitaan?

 

Panosta osaamispääomaasi

Itse uskon vahvasti siihen, että osaamiselle on aina kysyntää ja uusia mahdollisuuksia löytyy aina, jos niin haluaa. Osaaminen on kuitenkin pääomaa, josta täytyy pitää huolta. Kerran hankittu osaaminen vanhenee ja tulevaisuuden turvaamiseksi täytyy tehdä investointeja.

Aina ei voi etukäteen varmuudella tietää, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan, mutta keskittymällä siihen, mistä itse on aidosti innostunut, ei voi mennä kovin pahasti pieleen. Joskus kannattaa myös kokeilla jotakin uutta, voi yllättyä positiivisesti.

Me SEFEssä pidämme omalta osaltamme huolta siitä, että jaamme osaamista ja osaamisesi pysyy ajan tasalla. Järjestämme ilmaisia koulutustilaisuuksia eri puolilla Suomea ja webinaarien kautta tavoitamme ajasta ja paikasta riippumatta.

Pyrimme myös koko ajan kehittämään tarjontaamme ja tapaamme toimia niin, että se mahdollisimman hyvin palvelisi jäseniämme. Uutta tänä syksynä on muun muassa LinkedInissä toteutettava esimiesvalmennus.

Jos sinusta tuntuu siltä, että osaamisesi kaipaisi päivitystä tai syventämistä, ryhdy rohkeasti toimeen. Jokaisella meistä on oikeus – ja velvollisuus pitää huolta osaamisestamme!

 

Anu Varpenius
Ammatillisen kehittymisen asiantuntija, SEFE

Ajatteluakin voi kehittää!

Ammatillisen kehittymisen asiantuntija Anu Varpenius, Suomen Ekonomit

Oletko koskaan miettinyt, mitä ajattelet? Tai miten ajattelet? Entä millainen merkitys ajattelulla ylipäänsä voi olla omassa ja ryhmän toiminnassa? Tai organisaation menestymisessä?

Osallistuin viime viikolla Joensuussa SEFEn järjestämään valmennukseen Kaikkien aivot käyttöön. Nimensä mukaisesti illan teemana oli ajattelun johtaminen. Valmentajamme Anne-Maria Lehtinen HRM Partnersista haastoi meidät miettimään ja pohtimaan asioita.

”Mikään ei muutu, jos mikään ei muutu!” Jos haluat palavereista tehokkaampia tai ryhmän luomaan uusia ideoita vanhojen totuuksien toistamisen sijaan, kannattaa välttää muun muassa seuraavia tyypillisiä ajattelun harhoja.

Aina ei välttämättä kannata luottaa liikaa ensimmäisiin ajatuksiin, koska jatkossa ajattelu helposti keskittyy vain hakemaan niille vahvistusta. Tätä lähellä on myös vahvistusharha eli taipumus tulkita uutta tietoa niin, että se sopii yhteen meillä jo valmiiksi olevien uskomusten ja tietojen tai käsitysten kanssa.

Jos taas tekee niin kuin muutkin tekevät tai koska muutkin tekevät niin, voi astua kilpailijoiden toimenpiteiden aiheuttamaan harhaan. Erinomaisuuden harha puolestaan on todennäköisesti meille monelle tuttu.

Kannattaa välttää myös kaikenlaista yksinvaltiutta eli sitä, että vain yksi saa ajatella. Asioiden mustavalkoistaminen ja kaikki tai ei mitään -ajattelu ei myöskään johda mihinkään uuteen. Joskus myös liian nopea päätöksenteko voi haitata tehokasta ajattelua.

 

Kannattaa ajatella miten kannattaa ajatella

Kuten sanottu, ajattelua voi kuitenkin kehittää. Ajattelun taitoja, jotka auttavat menestymään ovat Anne-Marian mielestä ainakin ajattelun ajatteleminen, joustavuus ja yleensä uteliaisuus muiden mielipiteitä, ajatuksia ja uusia tilanteita kohtaan: ”Ai, noinkin voi ajatella”, ”kerro lisää”, ”mitä muuta?”.

Toisaalta kriittisyyskään ei ole pahasta, mutta vastoinkäymisistä ja hankalista tilanteista täytyy pystyä sinnikkäästi pääsemään yli ja toipumaan. Toimimattomia tapoja ei myöskään kannata jatkaa, vaan päästää niistä irti ja määritellä tilanne uudelleen.

Kannattaa siis ajatella, miten kannattaa ajatella, kuten HRM Partnersin perustajaosakas ja hallituksen puheenjohtaja Staffan Kurtén on todennut. Kyky reflektoida itseään ja omaa toimintaansa on jatkossa yhä tärkeämpi johtamisen metataito.

Mitä kaikkea me ekonomit saisimmekaan yhdessä aikaan, jos uskaltaisimme kehittää ajatteluamme? Haastan sinut kokeilemaan!

 

Anu Varpenius
Ammatillisen kehittymisen asiantuntija, SEFE