Avainsana-arkisto: osaamisen kehittäminen

Vanhoilla kompetensseilla Suomi ei nouse

Riitta Lumme-Tuomala

Digitalisoitumisesta ja globalisaatiosta on puhuttu jo pitkään. Samoin työn ja johtamisen murroksesta. Demografiset tekijät otetaan huomioon suunnitelmissa ja kestävyysvaje askarruttaa. Puhuttu on. Mutta onko toimittu?

Viimeisten 20 vuoden aikana varsinkin kehittyneiden maiden talous on läpikäynyt vallankumouksen, joka koskee työtä ja sen luonnetta ja sitä, missä ja miten arvoa tuotetaan. Varsinainen moottori muutoksessa on palvelusektori – palveluiden määrä ja laatu on muuttunut hurjimmin.

Modernit yritykset eivät juuri omista maata, laitteita ja materiaalia ja yhä vähemmän mitään ”tuotetaan” yrityksen omissa tiloissa. Globalisaation ja digitalisoitumisen tuplavaikutus on saanut aikaan keskitetyn tuotannon vähenemisen ja yhä kehittyneemmät systeemit arvonluontiin. Tietotyöläiset (termin muuten keksi Peter Drucker 1959) ovat saaneet uutta pontta ja puhtia teknologian kehittymisen myötä ja ovat kohoamassa maailman herruuteen.

Samaan aikaan näiden muutosten kanssa – tai ehkäpä niistä johtuen – asenne työtä kohtaan on kovasti muuttunut. Prioriteetit eivät nuoremmilla sukupolvilla ole ihan samoilla kohdilla asteikkoa kuin heidän vanhemmillaan isovanhemmista puhumattakaan.

Taidot, joita tämän päivän organisaatioissa tarvitaan, ovat kovin erilaisia kuin eilen ja se, mitä tarvitaan huomenna on osittain hämärän peitossa. Monessa organisaatiossa kuitenkin toimitaan edelleen tiukkojen toimenkuvien ja toimenkuviin liitettyjen kompetenssilistojen varassa ja ihmisiä mitataan etupäässä suorituksen perusteella.

Mutta osaammeko edes miettiä uudenlaista suoritusta, performanssia, ja sitä, miten sitä mitataan? Entä osaammeko hahmottaa, ketkä organisaatiossamme ovat tähtiä, joilla pitäisi miehittää kriittisimmät positiomme, ne, jotka vievät yrityksen sinne, minne sen strategian mukaan pitäisi olla menossa?

 

Kyky oppia uutta ja uteliaisuus mahdollistavat kompetenssien päivittämisen

Kompetenssiajattelu vaatii ravistelua ja ymmärrystä sekä jopa nöyryyttä siihen, että emme voi mitenkään tietää tarkalleen niitä ”kompetensseja” ja taitoja, joita huomenna tarvitaan. Siksi meidän tulee ottaa huomioon myös muu kuin koulutuksen tai kokemuksen tuoma erityisosaaminen ja –taidot.

Meidän on opittava ymmärtämään, mikä mahdollistaa uuden oppimisen ja sallii vanhasta luopumisen, aikanaan hyvästä taidosta poisoppimisen ja sen korvaamisen kokonaan uudella. Siinäpä kompetenssia kerrakseen!

Kompetenssilistaan tulisikin siis jättää melko lailla ilmaa tai ainakin sisällyttää siihen sellaisia kompetensseja, jotka eivät jäykistä ajatteluamme. Huudan ”meta- kompetenssien” perään; niiden, jotka mahdollistavat muiden kompetenssien käyttämisen. Sellaisia ovat uteliaisuus, oppimishalukkuus ja sosiaalinen kyvykkyys muutamia mainitakseni.

Jospa siis miettisimme, miten tarkkaan määrittelemme tarvitsemamme kompetenssit ja miten niiden toteutumista mittaamme. Se saattaa johtaa joustavuuteen, ei niin jäykkiin organisaatiorakenteisiin ja uudenlaisen tiedon syntyyn sekä työviihtyvyyteen, joka tutkitusti vaikuttaa yrityksen tulokseen!

 

Riitta Lumme-Tuomala
M.Sc. (Econ.), EMBA
Director, Russia and Talent Management
Marketing and Alumni Relations
Aalto University Executive Education (Aalto EE)

**

Tarvitsemme nyt talousosaamista enemmän kuin koskaan. Liiketoimintaosaamisella luodaan kilpailukykyä ja edellytyksiä Suomen menestykselle. Tuottavuutta saadaan hyvällä johtamisella sekä panostuksilla osaamiseen ja työhyvinvointiin. Siksi Suomen Ekonomit on mukana Taloudenpuolustuskurssilla.

Palomiesstrategialla kohti uusia oivalluksia

Työelämän murroskohta- mikä mainio tilaisuus pohtia omaa ammatillista osaamista, vahvuuksia ja motivaatiotekijöitä. Oli muutos sitten työntekijä- tai työnantajalähtöinen, siinä on mahdollisuus pysähtyä pohtimaan mitä seuraavan ammatillisen sprintin haluaisi pitävän sisällään.

Työkalujen saatavuuskaan ei muodostu työstämisen esteeksi.  Meille ekonomeille mainioita urapalveluja tarjoaa muun muassa Suomen Ekonomit.

Onnekkaana ekonomina minulla on Suomen Ekonomeista coach Arja Parpala, joka on kulkenut vierelläni oivaltamisen ja itsensä johtamisen polulla jo jonkin aikaa. Erityisesti murroskohdissa, olen vahvasti kokenut, että keskusteluistamme on hyötyä sekä myös iloa. Väittäisin, että kaikille meille tulee elämässä eteen tilanteita, jossa oma ajattelu kaipaa haastamista tai vähintäänkin toista näkökulmaa.

Mistä tunnistat hyvän valmentajan? Minusta hänellä on tilanteenlukutaitoa ja hän osaa kysyä ne oikeat kysymykset. Lisäksi  hänkin on kiinnostunut kuulemaan oivallukset, jotka vievät ajatteluani eteenpäin. Ammattimainen valmentaja yksinkertaisesti vapauttaa kaistaa ajattelemaan selkeämmin.

Miksi tämä on sitten niin oleellista? Koska uskon vakaasti, että  ulkoa saneltu hyvänkintahtoinen tai jopa ”oikea” neuvo ei välttämättä johda toimintaan, ellei ajatus tunnu omalta ja toiminta ajankohtaiselta. Siksi pidän valmentavia vuoropuheluita erittäin tuloksekkaina työelämän valintojen pohtimisessa.

Timanttinen valmentaja myös yksinkertaistaa asioita ottamalla niihin etäisyyttä. Tämän sain kirjaimellisesti omalla kohdallani kokea, kun Arja, keskustellessamme merkityksellisestä työn tekemisestä, kysyi ”mikä oli unelma-ammattisi viisivuotiaana?”.

Häkellyin. Vaikka vastaus oli kyllä ihan selvänä mielessä, en kuitenkaan kehdannut sitä heti sanoa. Alitajuisesti ajattelin varmaan, että mitä 5 vuotias voisi työelämästä tietää. Onnistuin kuitenkin vaimentmaaan epäilevän äänen ja rohkenin vastata ”palomies”. ”No niipä tietysti, palomies”: sanoi Arja. ”Hyvä. Mikä siinä viehättää?”: hän jatkoi. ”Vauhti ja vaaralliset tilanteet tottakai – hah. Mainiota, totesi Arja.

 

Lapsuuden haaveissa jo analyyttisenä liiketoimintojen kehittäjänä ja käynnistäjänä

Seuraavat päivät kuljetin sisäistä palomiestä mukanani. Vähän kerrallaan oivalsin, että tämä hieman epätavallinen lähestyminen toi kuin toikin minulle vastauksia. Viisivuotiaan mielikuva itsestäni palomiehenä kiitämässä kohti seuraavaa seikkailua sai minut tietysti myös hymyilemään. Hyvä niin, sillä kuten tiedämme, myös hyväntuulisuus parantaa ajattelukykyä.

Kaikissa elämän murroskohdissa pidän tärkeänä, että on joku, jolle puhua näistä tärkeistä asioista eteenpäinmenevässä hengessä. Coach on luonnollisesti yksi sellainen. Suomen Ekonomien jäsenenä löydät näitä Pasilasta tai puhelimen päästä.

Suosittelen kokeilemaan. Parhaassa tapauksessa oikea henkilö osuu kohdalle ja kysyy oikeat kysymykset, jotka heittävät hyvään suuntaan. Kuten minulle kävi.

Ai niin – miksi juuri palomies? 42-vuotiaan tulkinnalla ja osittaisella jälkiviisaudella voin sanoa, että minulle tärkeitä elementtejä ovat tilanneanalyysi, tilanteen mukaiset toimenpiteet sekä luotettava tiimi joiden avulla nykytila kohenee. Ihan selvä analyyttinen liiketoimintojen kehittäjä ja käynnistäjä siis?

Tämän oivalluksen kanssa, olen nyt uuden polun alkutaipaleella yhdessä kasvuhakuisten yritysten kanssa. Sisäisestä palomiehestäni huolimatta haluaisin kuitenkin ensin nähdä Oy Suomi Ab:n taloudellisen tilanteen  ihan liekeissä. Arjan tsemppaamana pohdin toki miten voin omalta osaltani myötavaikuttaa tähän roihuun.

 

Ira Stening
KTM, yrittäjä, Growth Advisor

**

Lue lisää uravalmennuksesta
Varaa aika uravalmentajalle

Mentorointia vapaaehtoistyönä!

Suomen Ekonomien uravalmentaja Hannele Heikinheimo

”Tähän maahan on syntynyt todellinen vapaaehtoistyön aalto”. ”Auttamisesta on jopa tullut trendikästä”. ”Kaivataan elämään merkityksellistä tekemistä”. ”Meillä on vanha talkookulttuuri”.

Mitä tuntemuksia nämä ajatukset sinussa herättävät? Tuntuuko tutulta? Vai oletko kenties vasta harkinnut sinulle sopivaan vapaaehtoistyöhön osallistumista tulevaisuudessa?

Tarjoan sinulle siihen hyvän tilaisuuden. Osallistumalla mentorina Suomen Ekonomien mentorointiohjelmaan teet todella arvokasta ja merkityksellistä työtä muiden hyväksi.

Ja samalla itsesi hyväksi. Onhan mentorointi aina win-win –tilanne.

Mentoroinnin hyödyt sinulle voivat olla hyvin moninaisia. Kukapa meistä ei haluaisi vastauksia kysymyksiin ”kuka olen, mitä osaan ja mihin pystyn?”.

Mentorina ymmärryksesi myös oman osaamisesi koko kirjosta kasvaa ja saat näin eväitä omaan kehittymiseesi, pysyt ajan tasalla, verkostosi kasvavat sekä tutustut nuoremman kollegan (ajatus)maailmaan.  Saat samalla konkreettisia eväitä vaikkapa esimiestyösi tueksi.

Brittiläisen onnellisuustutkija Nic Marksin mukaan ihmisen onnellisuutta lisääviä tekijöitä ovat: pidä yhteyttä muihin ihmisiin, ole aktiivinen, välitä asioista, opi uutta ja ole antelias. Tähän voisi laittaa yhtäläisyysmerkin = toimi mentorina.

 

Tule mukaan mentoriksi!

Houkuttelevaa, eikö totta? Askel tähän on helppo. Ilmoittaudu mukaan mentoriksi ja siitä se pyörä lähtee käyntiin. Me Suomen Ekonomeissa voimme mahdollistaa sinulle kohtaamisia, jotka eivät ehkä muuten toteutuisi. Samalla tarjoamme sinulle foorumin, jossa sinun osaamistasi arvostetaan.

Tarvitsetko vielä lisää argumentointia?

Hyvä. Esimerkeillä on voimaa. Muiden positiiviset kokemukset innostavat. Tutustupa siis mentorointivideoomme ”Rohkeasti mentoriksi”.

Se, että ekonomikollegamme yhä uudelleen ja uudelleen haluavat olla mukana mentorointitoiminnassa puhunee puolestaan.  Myös Peppi Pitkätossun äiti Astrid Lindgren toimi teini-ikäisen ihailijansa mentorina käymällä hänen kanssaan kirjeenvaihtoa ja näin tuki häntä elämän haasteissa.

Tule siis talkoisiimme ja ylläty positiivisesti!

 

Hannele Heikinheimo
Asiantuntija, ammatillinen kehittyminen, Suomen Ekonomit

Missä kirjoitat oman tarinasi?

SEFEn kehitysjohtaja Anja Uljas

Valot vilkkuvat, musiikin volyymi kasvaa, nopeat ja rytmikkäät siveltimen vedot loihtivat mustalle kankaalle tutun hahmon, kaikkien tunteman nerouden. Yleisössä kohtaan vierustoverini katseen, molemmat tunnistavan jotain sellaista kyvykkyyttä mitä voi ihailla, ihmetellä ja kätkeä syvälle sydämeen. Performanssitaiteilija valloitti katsojansa. Ihailimme intohimoa, taitoa ja ammattiylpeyttä.

Seuraavana päivänä keskustelemme kollegasta, jolle on näyttänyt onnistuvan kaikki mihin hän on ryhtynyt. Kuulemme hänen omaa vähättelevää puhettaan, mutta me muut näemme määrätietoisesti etenevän urapolun, jossa asiantuntijuus on syventynyt syventymistään. Hänelle itsestäänselvyydet ovat meille muille jotain erityistä.

Kolmannessa tuokiotarinassa kuuntelen toisen vuoden opiskelijan tuskaa. Se mikä tuntuu kiinnostavalta, houkuttavalta, omalta, ei saakaan yleistä hymistelyä, hyväksyntää tai suitsutusta. Nuorelle oman ratkaisun vahvistaminen on tarpeen, motiivien ja vahvuuksien yhdistäminen on hyvä tehdä näkyväksi. Nähtäväksi jää mihin rohkeat valinnat tulevaa tutkijaa kuljettavat.

 

Muut tekevät meistä ainutlaatuisia

Onneksi meitä on moneksi. Ja meistä on toisillemme onneksi. Minä en ole minä ilman muita ja muut eivät olisi heitä ilman minua. Ainutkertaisuutta mutta muiden avulla.

Tulevaisuudessa yhä useampi ekonomi luo oman työnsä. Se edellyttää kirkasta kuvaa omasta osaamisesta, ymmärrystä ympäristöstä, omien motiiviensa ja ajuriensa tuntemusta ja paljon rohkeutta.

Oman ainutkertaisuuden löytämisessä me tarvitsemme siis muita ihmisiä. Tunnistamme useimmiten omat kasvun paikkamme; ne edellyttävät uutta tietoa, oivallusta, reflektiota ja kokeilevaa toteutusta.

Pohjimmiltaan rakennumme dialogissa. Kannattaa siis hakeutua tilanteisiin, jossa haemme sitä rakentumista. Näitä tilanteita avautuu meille joka päivä, huomaamattakin. Mutta niitä tilanteita kannattaa myös etsiä ja luoda.

Mentorimme, kollegamme, ystävämme, tutut ja tuntemattomat. Altista itsesi muiden kysymyksille, rohkaisuille, ihailullekin. Oikeanlaisella ja terveellä ylpeydellä uskallamme etsiä sitä paikkaa, jossa voimme kirjoittaa omaa tarinaamme.

 

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Ekonomiliitto

Hirvee kiire eikä paljon kiinnosta! (Varoitus: Teksti on pidempi kuin 140 merkkiä)

Finanssin puheenjohtaja Niklas Harki

Elämme hektisiä aikoja, ystäväni. Kauppatieteiden opiskelijat, juuri valmistuneet ekonomit ja jo pidempään työelämässä olleet ex-kylterit mahduttavat päiväänsä hurjia määriä sisältöä. Informaatiota tulee joka tuutista ja kalenteri täyttyy vauhtia, joka vetää vertoja Cheekin stadionkeikan lipunmyynnille.

Nyt jos koskaan on tarve olla läsnä ja keskittyä. Päätinkin lähteä oman kiinnostukseni ja keskittymiskykyni polkua taaksepäin. Päätin, että saatte olla läsnä hetkissä, jotka omalla tavallaan muuttivat elämääni kylterinä.

 

Kesä meni keskittyessä

Palaan aikaan ennen kuin minusta tuli Kylteri. Ennen tutkintoseikkailuni aloittamista Oulussa työskentelin kesät Lintsin jarrumiehenä. Puisen vuoristoradan koulutuksissa opin uudenlaisen tavan keskittyä. Hetkessä oltiin vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa sekä vastattiin ajon turvallisuudesta aina pari minuuttia kerrallaan.

Muiden jarrumiesten esimerkkien kautta tajusin, kuinka jokaisen parin minuutin onnistuminen oli kiinni läsnäolosta ja tuo ajatus on kantanut aina tähän päivään saakka. Radalla en keskittynyt osakemarkkinoihin, presiksen onnistumiseen tai neuvottelutilanteeseen. Nyt nuo asiat ovat ajankohtaisia niin minulle kuin sinullekin.

Kuvittele seuraavan neuvottelusi olevan kuudenkympin vauhtia kiitävä vaunu vesisateessa, jota jarrutat rystyset valkoisina. Samalla viihdytät nuo ajon minuutit takapenkin asiakkaita kertomuksellasi. Tuleeko kauppoja? Todellakin. Tästä on hyvä jatkaa.

  Harki-3

Pukki keskipisteessä

Viime jouluna olin kylterille tutussa tilanteessa. Seuraavana päivänä pitäisi olla todella läsnä, sillä olin lupautunut pitämään presentaation. Keynote tulisi olemaan iso säkki ja päässä punainen lakki.

Ehdin treenata muutaman biisin ennen oveen koputtamista. Astuessani vihdoin olohuoneen penkkiin kohtasin elämäni kiinnostuneimman yleisön. Pelkotila paljastumisesta iski ja pistin roolissa kaiken peliin. Sohvalla sattui istumaan juuri se lapsi, joka epäili pukin kotiosoitetta. Suoritukseni onnistui ja astuessani ulos asunnosta henkinen tuuletus oli eeppistä luokkaa.

Jokaisessa presiksessä pitäisi olla pala joulupukkia. Entä jos sinäkin ottaisit tästä mukaan vähän fiilistä kun esittelet yritystäsi potentiaaliselle asiakkaalle?

Harki-2

Etuoikeus tehdä uusia asioita joka päivä

Toimin tällä hetkellä ainejärjestömme puheenjohtajana ja saan tehdä hallitukseni kanssa asioita, jotka ovat varmasti tässä hetkessä. Kaiken keskellä olen saanut myös luvan miettiä, missä tulisi olla läsnä ja milloin niin digitaalisesti kuin paikan päällä.

Tehdessä oppii ja huomattu on, ettei WhatsApp sittenkään ollut paras paikka jakaa kaikkia vinkkejänsä. Chättihuoneiden liiallinen väärinkäyttö johtaa tilaan, jossa ollaan älypuhelinääliöitä. Se on esimerkiksi hetki, jolloin luurin näytölle jumittunut YouTube-video ja sen latautuminen kiinnostaa niin paljon, että törmäät bussipysäkkiin (true story).

Keskittyminen tilanteeseen sen vaatimalla tavalla takaa paremman tuloksen. Tällaisesta ajatuksesta inspiroituneena päätin pitkästä aikaa soittaa äänipuhelun tutulleni ja kuunnella tarkasti. Tulokset yllättivät, sillä keskustelun aikana läpikäytyjä tapoja tehdä asioita on siirtynyt yhdistyksemme toimintaan.

Olen oppinut kuuntelijana tämän vuoden kokemuksesta enemmän kuin mistään muusta aiemmin. Sinullakin on varmasti aikamoinen arsenaali eri kanavia ottaa yhteyttä ihmisiin tai viedä yrityksesi viestiä läpi, mutta millä keinolla erotut joukosta? Itse aloitin kiinnostumalla aidosti siitä, mitä muilla on sanottavana.

Harki-4

Lopuksi lähdin valloittamaan kukkuloita

On kuitenkin totta, että aina ei aluksi kiinnosta. Ei jokainen luento yksinkertaisesti ole niin hyvä ja töissä on vaikea hakea motivaatiota tuijottelemalla näyttöänsä nollat taulussa.

Kokeilin tähän yhtä mielenkiintoista keinoa kesäharjoittelijana Hong Kongissa. Lähdin kiipeämään muiden kaupungissa kesätöissä olleiden tuttujen kanssa vuorelle, jonka huipulla aloimme keskustelemaan erilaisista tuotteista ja niiden myymisestä nettikaupassa. Olin ottanut kamerani mukaan maisemakuvia varten, mutta tästä reissusta syntyi lopulta esitelmä uudesta nettisivukonseptista yritykselle jossa työskentelin.

Joskus kannattaa siis lähteä muutama tunti aikaisemmin toimistolta tai yliopistolta. Saatat palata takaisin valmiin työn kanssa.

Palataanpa kuitenkin takaisin juuri tähän hetkeen. Tänne asti päästessäsi olet jo lukenut tekstiä tovin aikaa, kiinnostunut sanomisistani. Toivon, että omat pienet hetkeni saavat sinutkin tajuamaan kuinka taitava olet ja etenkin hyödyntämään taitojasi jatkossa. Aioin itse jatkaa olemalla läsnä kun tapahtuu, muuten mikään ei tunnu sen suuremmalta kuin uuden asian merkkaaminen kalenteriin.

Katso siis omaa aikatauluasi ja asioita joita olet tehnyt uusin silmin. Sillä vain kiinnostumalla, olemalla rohkea ja läsnä on aikasi kylterinä ja urasi ekonomina elämäsi parasta aikaa.

Harki-1

Pimenevää syksyä odotellessa,

Niklas Harki
Puheenjohtaja 2014, Finanssi ry

Tartu kirjaan!

SEFEn kehitysjohtaja Anja Uljas

Talven mittaan lukemattomien kirjojen pino työpöydälläni on kasvanut kasvamistaan. Usein silmät syövät enemmän kuin aika antaa myöten lukea. Kiinnostavaa ja tarpeellista, rentouttavaa ja kevyttä, palkittua ja kehuttua, tuttua ja tuntematonta.

Viime viikolla kävin muutaman keskustelun lukemisesta eri ihmisten kanssa. Tuntuu siltä, ettei kenelläkään oikein ole enää aikaa ja mahdollisuuksia tarttua kirjaan, syventyä pohtimaan, mitä tekstillä on annettavaa, miten sitä voisi reflektoida omaan kokemukseen. Sääli, sanon minä.

Opintoihin ja eritasoisiin koulutuksiin liittyy useita muistoja siitä, kuinka kirjoista tehtäviä esseitä ja pohdintatehtäviä olen tehnyt viimeisenä määräpäivänä iltamyöhäisellä, velvollisuudesta ja tunnollisuudesta. Monesta tehtävästä en muista juuri mitään, mutta joukosta löytyy myös helmiä. Saatuna oivalluksia ja näkemyksiä, osaamista ja taitoa.

Mutta parhaat lukemis- ja oppimiskokemukseni liittyvät aivan muihin kuin kouluttautumismielessä hankittuihin kirjoihin. Kaunokirjallisuudesta löytyy uskomattomia kiinnekohtia työelämään tai johtamiskirjallisuudesta ammentaa ymmärrystä arjen tilanteisiin. Suosikkilistaa on silti äärimmäisen vaikea tehdä.

 

Jokainen kokee kirjan omalla tavallaan

Kirjallisuuden kiehtovuus on siinä, että se mikä on minulle merkityksellistä,voi tuntua toisesta täysin tyhjältä. Toisaalla taas kollegan kehumaa teosta en saa millään kahlattua loppuun asti.

Keskustelut eri näkökulmista ja tulkinnoista tuo kirjasta aina jotain uutta. Kirjallisuusporukat ja opintopiirit ovat vanhoja toimintamalleja. Osalle meistä ne ovat henkireikiä uuteen, osalle hyvä tapa tarttua kirjaan ”ryhmäpaineesta”. On motiivi mikä tahansa, rikkautta varmasti kaikille osallisille.

Kirjallisuutta tuodaan esille monin eri keinoin. Kirjojen palkitsemisella on pitkät perinteet. Monelle on helppoa tarttua kirjaan, jonka joku muu on todennut hyväksi. Myönnän, että olen lukenut useimmat Finlandia palkitut kirjat, pitänyt monia Pulitzer-kirjoittajia erinomaisina ja miettinyt miksei Philip Roth ole saanut Nobelia.

Kesäkirjat on laitettu lukemisjärjestykseen. Tartun niihin lopulta varmaankin eri ajatuksella kuin nyt niitä katselen. Ja palaan vanhoihin klassikoihin aina välillä, Austenit, Tolstoit ja Hemingwayt löytyvät sopivasti kirjahyllystä. Tartu sinäkin kirjaan!

 

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Ekonomiliitto

Ekonomiliitto jakaa kirjallisuuspalkinnon parhaalle suomalaiselle yrityskirjalle. Seuraava palkinto jaetaan helmikuussa. Kesällä esiraati lukee kilpailuun ilmoitetut kirjat ja valitsee niistä finalistit.

Tartu ainutlaatuiseen tilaisuuteen – tule mentoriksi!

Suomen Ekonomien uravalmentaja Hannele Heikinheimo

Mikä hieno mahdollisuus! Samalla kun mentorina voi ammentaa omasta kokemuksestaan ja tukea ohjattavan, aktorin, ammatillista kehittymistä, saa paljon myös itselleen.

Totta! Mentorointi on siihen osallistuville  win-win –tilanne. Molemmat osapuolet hyötyvät.

”Löysin itsestäni osaamista, jota en tienyt”. ”Mentorin oman ammatillisen kehittymisen kannalta mentoroinnissa näkyväksi tuleva oma osaaminen on mentorille prosessin parasta antia” Näillä sanoilla kuvaavat omaa kokemustaan mentorina toimineet henkilöt.

Mikä mainio mahdollisuus kehittää toista ja kehittyä myös itse. Itsetuntemus kasvaa ja näkökulmat avartuvat.

 

Mitä minulla on annettavaa?

Saatat myös pohtia onko minusta mentoriksi. Kaikilla on jotain annettavaa! Mentoroinnin hengen mukaisesti kysehän on kokemuksen jakamisesta. Ja meillä kaikilla on paljon erilaista kokemusta.  Mentorointi on tähän erinomainen foorumi.

Olen vastannut SEFEn mentorointitoiminnasta vuosia. On ollut aina yhtä riemastuttavaa huomata, miten osallistujat ovat olleet positiivisesti yllättyneitä prosessin annista sen päätyttyä. Ja mikä parasta, tämä kantaa pitkälle. Niin nykyhetkessä kuin tulevaisuuteen.

Tänä päivänä moni pohtii onnellisuutta. Siitä puhutaan ja sitä tavoitellaan. Tässäpä jälleen yksi niitti lisää mentoroinnin puolesta. On todettu, että merkitykselliset sosiaaliset suhteet ja toisten auttaminen lisäävät onnellisuutta. Miksi et tarttuisi tähän tilaisuuteen?

 

Pääkaupunkiseudulla kaivataan uusia mentoreita

Tule mukaan mentoriksi SEFEn nyt keväällä alkavaan pääkaupunkisedun mentorointiohjelmaan.

Jos et vielä ole täysin vakuuttunut mentoroinnin annista, suosittelen tutustumaan SEFEn uuteen mentorointikirjaan Intohimona mentorointi. Kirja on nyt tilattavissa.

Mentorointi on loistava tapa jakaa osaamistaan ja tehdä hyvää. Tartu siis ainutlaatuiseen tilaisuuteen ja pane hyvä kiertämään!

 

Hannele Heikinheimo
SEFEn asiantuntija
urapalvelut ja ammatillinen kehittyminen

Kolme askelta kohti kestävää esimiestyötä

Johtamisvalmentaja ja business coach Kaj Hellbom

Suomalaisissa organisaatioissa on tällä hetkellä merkittävä johtamisvaje. Vaje koskee niin henkilökohtaista itsensä johtamista kuin muiden ihmisten ja tiimien johtamista.

Johtamisvajeen ilmentymä on heikentynyt suorituskyky kautta linjan. Suomalaisten organisaatioiden – ja koko Suomen – kyvykkyys saada aikaan tuloksia nyt ja tulevaisuudessa on tällä hetkellä vakavan pohdinnan aiheena monessa kabinetissa ja konttorissa. Me emme pärjää ja menesty markkinoilla!

Jotakin olisi siis tehtävä. Johtamista kehittämällä voisimme saada aikaan paljon enemmän tuloksia. Mutta miten?

Kaikki johtaminen tähtää kannattavan ja kannustavan – kestävän – työnteon kulttuurin luomiseen. ”Kestävä johtaminen” ja ”kestävä menestyminen” ovat erittäin hedelmällisiä tapoja lähestyä tätä johtamisen kehittämisen haastetta.

”Kestävä” on kuitenkin käsitteenä varsin moniulotteinen. Kestävä johtaminen voi tarkoittaa kestävää asennetta sekä luonnon että ihmisten voimavarojen hyödyntämiseen, eli sitä että meillä on riittävän pitkä tähtäin mukana kaikessa tekemisessämme. Mutta mitä tarkoittaa ”kestävä” kun siirrymme päivittäisen esimiestyön maailmaan?

Keskeinen arkisen työnteon kysymys on: Kun minä aamulla tulen työpaikalleni, mistä minä huomaan että siellä harjoitetaan kestävää esimiestyötä ja johtamista?

Uskon että voimme tähän kysymykseen löytää yhteisiä vastauksia ja yhteistä askellusta! Katsotaan mitä ne askeleet olisivat! Mikä siis luonnehtisi kestävää esimiestyötä?

 

Mistä kestävä esimiestyö rakentuu?

Tässä kolme perusaskelta kohti kestävää esimiestyötä:

  1. Ennakoitavuus
  2. Rauhallisuus
  3. Joustavuus

Mitä ennakoitavuus tarkoittaa? Se tarkoittaa sellaista suunnitelmallista toimintakulttuuria jossa on selkeä ja vahva näkymä eteenpäin. Jos arki on vain tulipalojen sammuttamista, on organisaatio – ja sen ihmiset – pulassa. Ennakoimattomuus on yksi suurimpia epävarmuuden ja ahdistuksen lähteitä jokaisessa organisaatiossa.

Ennakoitavuus voi liittyä suoraan tekemisen systematiikkaan, eli meillä on järjestelmällinen tapa hoitaa asioita. Tai jos tilanne on hyvin turbulentti, ennakoitavuus voi liittyä siihen miten me kaikesta huolimatta suunnitelmallisesti kohtaamme turbulenssin. Ennakoitavuus luo turvallisuutta.

Entä rauhallisuus? Se tarkoittaa rentoa ja reflektoivaa otetta tilanteisiin. Tässä ollaan lähellä tunnetaitojen kenttää – kykyä pitää itseään rauhallisena tunnemyrskyjen keskellä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että ei mene mukaan joka juttuun ja tunteeseen, mutta osaa olla vahva ja päättäväinen kun tarvitaan.

Esimiehen tunnetaidot luovat hyvää perustaa yhteistoiminnalle ja vuorovaikutukselle koko organisaatiossa. Tunnekypsä ja aikuinen organisaatio on myös turvallinen paikka toimia.

Entä joustavuus? Maailma heittää meille haasteita koko ajan. Huomenna täytyy ehkä ajatella ja toimia aivan toisin kuin tänään. Ja toimintaa täytyy muokata jatkuvasti!

Vain joustava toimintakulttuuri mahdollistaa tämän. Kykyä reagoida, joustaa ja vastata nopeisiinkin muutoksiin kuvaavat esim. käsitteet ”agile” ja ”lean”. Käsitteistä riippumatta puhumme kilpailukyvyn ytimessä olevasta tekijästä. Ja kilpailukyky jos mikä luo turvallisuutta!

 

Kestävää esimiestyötä voi opiskella SEFEn EkonomiEsimies-koulutusohjelmassa

Mitä kestävällä esimiestyöllä sitten voidaan saavuttaa? Mielestäni sillä ensinnäkin voidaan rakentaa turvallisuuden tunnetta toimintaympäristöön. Turvallisuuden tunteen vastakohtana on pelko, ja me tiedämme miten lamaannuttava tunne se on. Organisaatiota ei voi johtaa pelolla – ihmiset tarvitsevat turvallisuuden tunteen voidakseen tarjota parastaan.

Mutta mitä tarkoittaa turvallisuus kestävän esimiestyön osana?

Se ei varmaan tarkoita sitä vanhan maailman ajattelua, että ”kyllä se muutos menee ohi, kun vain odotetaan”. Siksi turvallisuuden pariksi on nostettava toinen käsite, ja se käsite on ”dynaaminen”. Kestävällä esimiestyöllä ja johtamisella voimme siis rakentaa dynaamista turvallisuutta organisaatioon.

Silloin meillä on kannattavan, kannustavan ja kestävän tekemisen elementit paikoillaan! Ja sehän on kova juttu!

Missä tällaista kestävää esimiestyötä sitten voi opiskella? Yksi sellainen paikka on SEFEn suosittu, jo monta vuotta toteutettu, ja erittäin hyvää palautetta saanut EkonomiEsimies-ohjelma. Tämä ohjelma rakentuu vahvalle itsensä johtamisen, muiden johtamisen sekä muutoksessa johtamisen perustalle. Ohjelma tarjoaa sinulle askelmat kestävän ja menestyksekkään esimiestyön rakentamiselle.

Tämä on kaikille SEFEläisille esimiestyön kehittämisestä kiinnostuneille suuri mahdollisuus! Tartu siihen!

 

Kaj Hellbom
Johtamisvalmentaja ja business coach
TJ, BCI Business Coaching Institute

Uhkaako osaamisvaje?!

Ammatillisen kehittymisen asiantuntija Anu Varpenius, Suomen Ekonomit

SEFE toteutti loppuvuodesta 2013 osaamisen johtamisen tutkimuksen yhdessä kumppaninsa Onwayn kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka osaamista johdetaan organisaatioissa, mikä on yksittäisille osaajille tärkeää ja miten osaamisen johtaminen kehittyy tulevaisuudessa.

Kohderyhmänä olivat sekä esimiehet että asiantuntijat. SEFEn jäsenistähän noin puolet toimii esimies- ja johtotehtävissä.

Tulokset olivat mielenkiintoisia. Asiantuntijoiden ja esimiesten kokemukset osaamisen johtamisen onnistumisesta ovat nimittäin ristiriidassa keskenään.

Asiantuntijat itse ovat sitä mieltä, että heidän motivaationsa ja kykynsä kehittää osaamistaan on korkealla tasolla, kun taas esimiehet näkevät tässä haasteita. Sen sijaan esimiesten mielestä heillä itsellään on kyky tunnistaa tarvittava osaaminen ja näyttää suuntaa, mistä alaiset ovat eri mieltä.

Tutkimuksen mukaan osaamisen johtamisen haasteet näyttävätkin olevan erityisesti johtamisongelma.

Mistä sitten oltiin samaa mieltä?

Sekä esimiehillä että asiantuntijoilla oli yhtenevä näkemys tulevaisuuden osaamistarpeista. Molemmat ryhmät kokivat, että työn merkityksellisyys ja mahdollisuus itsensä kehittämiseen tulevat jatkossa olemaan entistä tärkeämpiä työpaikan valintakriteereitä. Samoin uskottiin, että eri tehtävien hoitamiseen tarvitaan tulevaisuudessa yhä laaja-alaisempaa osaamista.

Myös oman organisaation sisällä tarvitaan uutta osaamista. Mutta mikä huolestuttavinta, ekonomit uskovat, että organisaatiot eivät kuitenkaan aio lisätä panostusta osaamisen johtamiseen, mistä seuraa väistämättä osaamisvaje!

 

Haaste: puhu osaamisesta ja sen johtamisesta työpaikallasi!

Kilpailu osaajista tulee siis kiihtymään. Tulevaisuudessa parhaat organisaatiot houkuttelevat tarvitsemaansa osaamista ja alansa parhaita työntekijöitä, jotka haluavat kehittyä edelleen. Nämä taas houkuttelevat ympärilleen motivoituneita ja oppimishaluisia nuoria.

Oppiminen ja itsensä kehittäminen jatkuvat työelämään siirtymisen jälkeen läpi koko työuran. Osaajista pidetään kiinni kannustamalla jatkuvaan kehittymiseen ja palkitsemalla onnistumista sekä antamalla tilaa myös epäonnistua.

Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä SEFEn ja meidän jokaisen ekonomin näkökulmasta?

Ekonomeilta halutaan liiketoiminnan ymmärrystä, yrittäjyyttä ja kykyä verkostoitua. Tulevaisuudessa meidän on myös otettava suurempi vastuu itsemme ja osaamisemme johtamisesta. Tiedon määrän lisääntyessä tulee entistä tärkeämmäksi myös taito hallita tietoa ja poimia siitä olennainen nopeasti.

Me SEFEssä autamme jäseniämme eri tavoin ja kehitämme ekonomien valmiuksia kohdata tulevaisuuden haasteita. Järjestämme muun muassa koulutustilaisuuksia eri puolella Suomea. Teemoina ovat esimerkiksi oman osaamisen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen sekä itsensä johtaminen muutoksessa.

Se ei kuitenkaan yksistään riitä.

Niinpä haastankin jokaisen ekonomin, esimiehen ja asiantuntijan, ottamaan osaamisen ja sen johtamisen puheeksi omalla työpaikallaan ja tekemään asialle jotain. Yhdessä voimme voittaa myös meitä uhkaavan osaamisvajeen. Olethan mukana?

 

Anu Varpenius
Ammatillisen kehittymisen asiantuntija, SEFE

Kokemuksia Shanghaista – Minne Suomi on matkalla?

SEFEn Urapalveluiden asiantuntija Nina Juhava

Vietin syyslomaviikon perheeni kanssa Shanghaissa – kaikki perheestämme olivat palattuamme sitä mieltä, että kyseessä oli mitä mainioin opintomatka Kiinaan. Edellisestä Kiinan matkastamme oli ehtinyt kulua jo melkein 10 vuotta. Maa oli vajaassa vuosikymmenessä muuttunut paljon enemmän kuin Suomi vastaavassa ajassa ja ero muutosvauhdissa on valtava. Heräsi kysymys miksi me emme ole yhtä nopeita? Mikä estää meitä?

Shanghaissa ja sen välittömässä läheisyydessä on 50 miljoonan ihmisen lähes yhtenäinen asutusalue, joka tarjoaa Suomellekin lukemattomia mahdollisuuksia. Miten osaamme tarttua näihin tilaisuuksiin ja mitä osaamista tarvitsemme?

Koneella menee tunnetusti lujaa Aasiassa ja Kiinassa, myös Kone Oyj:n kilpailijat näyttivät olevan vahvasti markkinoilla läsnä. Tässä piileekin mielestäni koko juju – jo kohtuullisella markkinaosuudella voi isoilla markkinoilla saada mahtavia tuloksia aikaan!

Muita suomalaisia yrityksiä, jotka noteerasimme olivat Suunnon näyttävä markkinointikampanja Xintiandin muotikaupunginosassa liittyen Suunto-kaupan avaamiseen, Rovion korealaiset Angry Birds –juomat elintarvikeliikkeessä, Marimekon pieni edustus luksuskauppakeskuksessa sekä Konecranesin tehdas luotijunan ikkunasta bongattuna. Odottamattomimman suomalaiskokemuksen tarjosi Harvia-kiuas ja sen tarjoamat löylyt hotellissamme. Hyvä Harvia Oy, ihan heti ei välttämättä tulisi mieleen lähteä Kiinan saunamarkkinoille. Tarvitsemme lisää näitä ennakkoluulottomia yrityksiä!


Mitä osaamista Suomessa tarvitaan tulevaisuudessa?

Tällä viikolla olemme saaneet jälleen kerran lukea mediasta, että pelialalla yliopistojen koulutussuunnitelmat laahaavat pahasti jäljessä työvoimatarpeeseen nähden. Remedy Entertainmentin Max Payne -peli nousi maailman maineeseen tulevaisuutta ennakoiden jo 12 vuotta sitten, aikaa toimia on ollut runsaasti. Miksi hukkaamme jatkuvasti arvokkaita vuosia?

Vastaavasti kansainvälisessä osaamisessa ja halussa voittaa kansainvälisessä kaupassa olemme edelleen liian pienillä panoksilla liikkeellä – tässä pelissä tarvitsemme sekä osaavia ja rohkeita suomalaisia, että myös ulkomaalaisia osaajia. Ulkomaalaiset osaajat ovat sekä Suomessa asuvia ulkomaalaisia että yritystemme kohdemaassa asuvien maiden kansalaisia.

9-vuotias poikani opiskelee koulussa kiinaa A-kielenä ja itse olen myös jonkun verran perehtynyt kieleen. Pääsimme Shanghaissa yhdessä tutkimaan merkkejä ja ilmiöitä. Törmäämme usein poikani kielivalinnan tullessa esille ”mitä se sellaista nyt on alkanut opiskelemaan” –ajatteluun. Tämä on hämmästyttävää, koska meillä on jo nyt olemassa tieto, mikä maa tulee olemaan voittajien joukossa, kun poikani aikanaan astuu työelämään.


SEFE goes global – osallistavat palvelut SEFEn strategiassa

SEFEn strategiaan kuuluu osaamisen jakaminen. Jäsenistämme noin 900 asuu ulkomailla ja edustaa maatamme kansainvälisissä yrityksissä. Olemme iloisia siitä, että he edelleen haluavat pitää yhteyttä kotimaahan olemalla SEFE-yhteisön jäseniä. Mietimme, miten voimme palvella heitä ja heidän intressejään entistä paremmin sekä osallistaa heitä toimintaamme. Tähän liittyen tulemme ensi vuonna mm. pitämään maanosakohtaisia webinaareja ulkomailla asuville jäsenillemme.

Toinen merkittävä ja kasvava jäsenryhmämme ovat Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset jäsenemme. Miten hyödynnämme ulkomaalaisia ja heidän osaamistaan Suomessa ja kansainvälisissä yhteyksissämme on iso asia. Tänä vuonna tulemme kutsumaan kaikki Suomessa asuvat ulkomaalaiset jäsenemme Pre-Independence Day –tapahtumaan, jossa ideana on verkostoitua sekä hyödyntää crowdsourcingia kansainvälisiä osaajia tukeaksemme sekä heidän osaamisensa jakamiseksi muille.

Globaali maailma, joka muuttuu nopeassa tahdissa ja jossa tarvitaan uutta osaamista sekä entistä rohkeampaa kansainvälistä toimintaa, tarvitsee uusia toimintatapoja kaikilta – myös SEFEltä.

Nina Juhava
Asiantuntija, urapalvelut, SEFE