Avainsana-arkisto: osaamisen kehittäminen

Mentorointia vapaaehtoistyönä!

Suomen Ekonomien uravalmentaja Hannele Heikinheimo

”Tähän maahan on syntynyt todellinen vapaaehtoistyön aalto”. ”Auttamisesta on jopa tullut trendikästä”. ”Kaivataan elämään merkityksellistä tekemistä”. ”Meillä on vanha talkookulttuuri”.

Mitä tuntemuksia nämä ajatukset sinussa herättävät? Tuntuuko tutulta? Vai oletko kenties vasta harkinnut sinulle sopivaan vapaaehtoistyöhön osallistumista tulevaisuudessa?

Tarjoan sinulle siihen hyvän tilaisuuden. Osallistumalla mentorina Suomen Ekonomien mentorointiohjelmaan teet todella arvokasta ja merkityksellistä työtä muiden hyväksi.

Ja samalla itsesi hyväksi. Onhan mentorointi aina win-win –tilanne.

Mentoroinnin hyödyt sinulle voivat olla hyvin moninaisia. Kukapa meistä ei haluaisi vastauksia kysymyksiin ”kuka olen, mitä osaan ja mihin pystyn?”.

Mentorina ymmärryksesi myös oman osaamisesi koko kirjosta kasvaa ja saat näin eväitä omaan kehittymiseesi, pysyt ajan tasalla, verkostosi kasvavat sekä tutustut nuoremman kollegan (ajatus)maailmaan.  Saat samalla konkreettisia eväitä vaikkapa esimiestyösi tueksi.

Brittiläisen onnellisuustutkija Nic Marksin mukaan ihmisen onnellisuutta lisääviä tekijöitä ovat: pidä yhteyttä muihin ihmisiin, ole aktiivinen, välitä asioista, opi uutta ja ole antelias. Tähän voisi laittaa yhtäläisyysmerkin = toimi mentorina.

 

Tule mukaan mentoriksi!

Houkuttelevaa, eikö totta? Askel tähän on helppo. Ilmoittaudu mukaan mentoriksi ja siitä se pyörä lähtee käyntiin. Me Suomen Ekonomeissa voimme mahdollistaa sinulle kohtaamisia, jotka eivät ehkä muuten toteutuisi. Samalla tarjoamme sinulle foorumin, jossa sinun osaamistasi arvostetaan.

Tarvitsetko vielä lisää argumentointia?

Hyvä. Esimerkeillä on voimaa. Muiden positiiviset kokemukset innostavat. Tutustupa siis mentorointivideoomme ”Rohkeasti mentoriksi”.

Se, että ekonomikollegamme yhä uudelleen ja uudelleen haluavat olla mukana mentorointitoiminnassa puhunee puolestaan.  Myös Peppi Pitkätossun äiti Astrid Lindgren toimi teini-ikäisen ihailijansa mentorina käymällä hänen kanssaan kirjeenvaihtoa ja näin tuki häntä elämän haasteissa.

Tule siis talkoisiimme ja ylläty positiivisesti!

 

Hannele Heikinheimo
Asiantuntija, ammatillinen kehittyminen, Suomen Ekonomit

Missä kirjoitat oman tarinasi?

SEFEn kehitysjohtaja Anja Uljas

Valot vilkkuvat, musiikin volyymi kasvaa, nopeat ja rytmikkäät siveltimen vedot loihtivat mustalle kankaalle tutun hahmon, kaikkien tunteman nerouden. Yleisössä kohtaan vierustoverini katseen, molemmat tunnistavan jotain sellaista kyvykkyyttä mitä voi ihailla, ihmetellä ja kätkeä syvälle sydämeen. Performanssitaiteilija valloitti katsojansa. Ihailimme intohimoa, taitoa ja ammattiylpeyttä.

Seuraavana päivänä keskustelemme kollegasta, jolle on näyttänyt onnistuvan kaikki mihin hän on ryhtynyt. Kuulemme hänen omaa vähättelevää puhettaan, mutta me muut näemme määrätietoisesti etenevän urapolun, jossa asiantuntijuus on syventynyt syventymistään. Hänelle itsestäänselvyydet ovat meille muille jotain erityistä.

Kolmannessa tuokiotarinassa kuuntelen toisen vuoden opiskelijan tuskaa. Se mikä tuntuu kiinnostavalta, houkuttavalta, omalta, ei saakaan yleistä hymistelyä, hyväksyntää tai suitsutusta. Nuorelle oman ratkaisun vahvistaminen on tarpeen, motiivien ja vahvuuksien yhdistäminen on hyvä tehdä näkyväksi. Nähtäväksi jää mihin rohkeat valinnat tulevaa tutkijaa kuljettavat.

 

Muut tekevät meistä ainutlaatuisia

Onneksi meitä on moneksi. Ja meistä on toisillemme onneksi. Minä en ole minä ilman muita ja muut eivät olisi heitä ilman minua. Ainutkertaisuutta mutta muiden avulla.

Tulevaisuudessa yhä useampi ekonomi luo oman työnsä. Se edellyttää kirkasta kuvaa omasta osaamisesta, ymmärrystä ympäristöstä, omien motiiviensa ja ajuriensa tuntemusta ja paljon rohkeutta.

Oman ainutkertaisuuden löytämisessä me tarvitsemme siis muita ihmisiä. Tunnistamme useimmiten omat kasvun paikkamme; ne edellyttävät uutta tietoa, oivallusta, reflektiota ja kokeilevaa toteutusta.

Pohjimmiltaan rakennumme dialogissa. Kannattaa siis hakeutua tilanteisiin, jossa haemme sitä rakentumista. Näitä tilanteita avautuu meille joka päivä, huomaamattakin. Mutta niitä tilanteita kannattaa myös etsiä ja luoda.

Mentorimme, kollegamme, ystävämme, tutut ja tuntemattomat. Altista itsesi muiden kysymyksille, rohkaisuille, ihailullekin. Oikeanlaisella ja terveellä ylpeydellä uskallamme etsiä sitä paikkaa, jossa voimme kirjoittaa omaa tarinaamme.

 

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Ekonomiliitto

Hirvee kiire eikä paljon kiinnosta! (Varoitus: Teksti on pidempi kuin 140 merkkiä)

Finanssin puheenjohtaja Niklas Harki

Elämme hektisiä aikoja, ystäväni. Kauppatieteiden opiskelijat, juuri valmistuneet ekonomit ja jo pidempään työelämässä olleet ex-kylterit mahduttavat päiväänsä hurjia määriä sisältöä. Informaatiota tulee joka tuutista ja kalenteri täyttyy vauhtia, joka vetää vertoja Cheekin stadionkeikan lipunmyynnille.

Nyt jos koskaan on tarve olla läsnä ja keskittyä. Päätinkin lähteä oman kiinnostukseni ja keskittymiskykyni polkua taaksepäin. Päätin, että saatte olla läsnä hetkissä, jotka omalla tavallaan muuttivat elämääni kylterinä.

 

Kesä meni keskittyessä

Palaan aikaan ennen kuin minusta tuli Kylteri. Ennen tutkintoseikkailuni aloittamista Oulussa työskentelin kesät Lintsin jarrumiehenä. Puisen vuoristoradan koulutuksissa opin uudenlaisen tavan keskittyä. Hetkessä oltiin vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa sekä vastattiin ajon turvallisuudesta aina pari minuuttia kerrallaan.

Muiden jarrumiesten esimerkkien kautta tajusin, kuinka jokaisen parin minuutin onnistuminen oli kiinni läsnäolosta ja tuo ajatus on kantanut aina tähän päivään saakka. Radalla en keskittynyt osakemarkkinoihin, presiksen onnistumiseen tai neuvottelutilanteeseen. Nyt nuo asiat ovat ajankohtaisia niin minulle kuin sinullekin.

Kuvittele seuraavan neuvottelusi olevan kuudenkympin vauhtia kiitävä vaunu vesisateessa, jota jarrutat rystyset valkoisina. Samalla viihdytät nuo ajon minuutit takapenkin asiakkaita kertomuksellasi. Tuleeko kauppoja? Todellakin. Tästä on hyvä jatkaa.

  Harki-3

Pukki keskipisteessä

Viime jouluna olin kylterille tutussa tilanteessa. Seuraavana päivänä pitäisi olla todella läsnä, sillä olin lupautunut pitämään presentaation. Keynote tulisi olemaan iso säkki ja päässä punainen lakki.

Ehdin treenata muutaman biisin ennen oveen koputtamista. Astuessani vihdoin olohuoneen penkkiin kohtasin elämäni kiinnostuneimman yleisön. Pelkotila paljastumisesta iski ja pistin roolissa kaiken peliin. Sohvalla sattui istumaan juuri se lapsi, joka epäili pukin kotiosoitetta. Suoritukseni onnistui ja astuessani ulos asunnosta henkinen tuuletus oli eeppistä luokkaa.

Jokaisessa presiksessä pitäisi olla pala joulupukkia. Entä jos sinäkin ottaisit tästä mukaan vähän fiilistä kun esittelet yritystäsi potentiaaliselle asiakkaalle?

Harki-2

Etuoikeus tehdä uusia asioita joka päivä

Toimin tällä hetkellä ainejärjestömme puheenjohtajana ja saan tehdä hallitukseni kanssa asioita, jotka ovat varmasti tässä hetkessä. Kaiken keskellä olen saanut myös luvan miettiä, missä tulisi olla läsnä ja milloin niin digitaalisesti kuin paikan päällä.

Tehdessä oppii ja huomattu on, ettei WhatsApp sittenkään ollut paras paikka jakaa kaikkia vinkkejänsä. Chättihuoneiden liiallinen väärinkäyttö johtaa tilaan, jossa ollaan älypuhelinääliöitä. Se on esimerkiksi hetki, jolloin luurin näytölle jumittunut YouTube-video ja sen latautuminen kiinnostaa niin paljon, että törmäät bussipysäkkiin (true story).

Keskittyminen tilanteeseen sen vaatimalla tavalla takaa paremman tuloksen. Tällaisesta ajatuksesta inspiroituneena päätin pitkästä aikaa soittaa äänipuhelun tutulleni ja kuunnella tarkasti. Tulokset yllättivät, sillä keskustelun aikana läpikäytyjä tapoja tehdä asioita on siirtynyt yhdistyksemme toimintaan.

Olen oppinut kuuntelijana tämän vuoden kokemuksesta enemmän kuin mistään muusta aiemmin. Sinullakin on varmasti aikamoinen arsenaali eri kanavia ottaa yhteyttä ihmisiin tai viedä yrityksesi viestiä läpi, mutta millä keinolla erotut joukosta? Itse aloitin kiinnostumalla aidosti siitä, mitä muilla on sanottavana.

Harki-4

Lopuksi lähdin valloittamaan kukkuloita

On kuitenkin totta, että aina ei aluksi kiinnosta. Ei jokainen luento yksinkertaisesti ole niin hyvä ja töissä on vaikea hakea motivaatiota tuijottelemalla näyttöänsä nollat taulussa.

Kokeilin tähän yhtä mielenkiintoista keinoa kesäharjoittelijana Hong Kongissa. Lähdin kiipeämään muiden kaupungissa kesätöissä olleiden tuttujen kanssa vuorelle, jonka huipulla aloimme keskustelemaan erilaisista tuotteista ja niiden myymisestä nettikaupassa. Olin ottanut kamerani mukaan maisemakuvia varten, mutta tästä reissusta syntyi lopulta esitelmä uudesta nettisivukonseptista yritykselle jossa työskentelin.

Joskus kannattaa siis lähteä muutama tunti aikaisemmin toimistolta tai yliopistolta. Saatat palata takaisin valmiin työn kanssa.

Palataanpa kuitenkin takaisin juuri tähän hetkeen. Tänne asti päästessäsi olet jo lukenut tekstiä tovin aikaa, kiinnostunut sanomisistani. Toivon, että omat pienet hetkeni saavat sinutkin tajuamaan kuinka taitava olet ja etenkin hyödyntämään taitojasi jatkossa. Aioin itse jatkaa olemalla läsnä kun tapahtuu, muuten mikään ei tunnu sen suuremmalta kuin uuden asian merkkaaminen kalenteriin.

Katso siis omaa aikatauluasi ja asioita joita olet tehnyt uusin silmin. Sillä vain kiinnostumalla, olemalla rohkea ja läsnä on aikasi kylterinä ja urasi ekonomina elämäsi parasta aikaa.

Harki-1

Pimenevää syksyä odotellessa,

Niklas Harki
Puheenjohtaja 2014, Finanssi ry

Tartu kirjaan!

SEFEn kehitysjohtaja Anja Uljas

Talven mittaan lukemattomien kirjojen pino työpöydälläni on kasvanut kasvamistaan. Usein silmät syövät enemmän kuin aika antaa myöten lukea. Kiinnostavaa ja tarpeellista, rentouttavaa ja kevyttä, palkittua ja kehuttua, tuttua ja tuntematonta.

Viime viikolla kävin muutaman keskustelun lukemisesta eri ihmisten kanssa. Tuntuu siltä, ettei kenelläkään oikein ole enää aikaa ja mahdollisuuksia tarttua kirjaan, syventyä pohtimaan, mitä tekstillä on annettavaa, miten sitä voisi reflektoida omaan kokemukseen. Sääli, sanon minä.

Opintoihin ja eritasoisiin koulutuksiin liittyy useita muistoja siitä, kuinka kirjoista tehtäviä esseitä ja pohdintatehtäviä olen tehnyt viimeisenä määräpäivänä iltamyöhäisellä, velvollisuudesta ja tunnollisuudesta. Monesta tehtävästä en muista juuri mitään, mutta joukosta löytyy myös helmiä. Saatuna oivalluksia ja näkemyksiä, osaamista ja taitoa.

Mutta parhaat lukemis- ja oppimiskokemukseni liittyvät aivan muihin kuin kouluttautumismielessä hankittuihin kirjoihin. Kaunokirjallisuudesta löytyy uskomattomia kiinnekohtia työelämään tai johtamiskirjallisuudesta ammentaa ymmärrystä arjen tilanteisiin. Suosikkilistaa on silti äärimmäisen vaikea tehdä.

 

Jokainen kokee kirjan omalla tavallaan

Kirjallisuuden kiehtovuus on siinä, että se mikä on minulle merkityksellistä,voi tuntua toisesta täysin tyhjältä. Toisaalla taas kollegan kehumaa teosta en saa millään kahlattua loppuun asti.

Keskustelut eri näkökulmista ja tulkinnoista tuo kirjasta aina jotain uutta. Kirjallisuusporukat ja opintopiirit ovat vanhoja toimintamalleja. Osalle meistä ne ovat henkireikiä uuteen, osalle hyvä tapa tarttua kirjaan ”ryhmäpaineesta”. On motiivi mikä tahansa, rikkautta varmasti kaikille osallisille.

Kirjallisuutta tuodaan esille monin eri keinoin. Kirjojen palkitsemisella on pitkät perinteet. Monelle on helppoa tarttua kirjaan, jonka joku muu on todennut hyväksi. Myönnän, että olen lukenut useimmat Finlandia palkitut kirjat, pitänyt monia Pulitzer-kirjoittajia erinomaisina ja miettinyt miksei Philip Roth ole saanut Nobelia.

Kesäkirjat on laitettu lukemisjärjestykseen. Tartun niihin lopulta varmaankin eri ajatuksella kuin nyt niitä katselen. Ja palaan vanhoihin klassikoihin aina välillä, Austenit, Tolstoit ja Hemingwayt löytyvät sopivasti kirjahyllystä. Tartu sinäkin kirjaan!

 

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Ekonomiliitto

Ekonomiliitto jakaa kirjallisuuspalkinnon parhaalle suomalaiselle yrityskirjalle. Seuraava palkinto jaetaan helmikuussa. Kesällä esiraati lukee kilpailuun ilmoitetut kirjat ja valitsee niistä finalistit.

Tartu ainutlaatuiseen tilaisuuteen – tule mentoriksi!

Suomen Ekonomien uravalmentaja Hannele Heikinheimo

Mikä hieno mahdollisuus! Samalla kun mentorina voi ammentaa omasta kokemuksestaan ja tukea ohjattavan, aktorin, ammatillista kehittymistä, saa paljon myös itselleen.

Totta! Mentorointi on siihen osallistuville  win-win –tilanne. Molemmat osapuolet hyötyvät.

”Löysin itsestäni osaamista, jota en tienyt”. ”Mentorin oman ammatillisen kehittymisen kannalta mentoroinnissa näkyväksi tuleva oma osaaminen on mentorille prosessin parasta antia” Näillä sanoilla kuvaavat omaa kokemustaan mentorina toimineet henkilöt.

Mikä mainio mahdollisuus kehittää toista ja kehittyä myös itse. Itsetuntemus kasvaa ja näkökulmat avartuvat.

 

Mitä minulla on annettavaa?

Saatat myös pohtia onko minusta mentoriksi. Kaikilla on jotain annettavaa! Mentoroinnin hengen mukaisesti kysehän on kokemuksen jakamisesta. Ja meillä kaikilla on paljon erilaista kokemusta.  Mentorointi on tähän erinomainen foorumi.

Olen vastannut SEFEn mentorointitoiminnasta vuosia. On ollut aina yhtä riemastuttavaa huomata, miten osallistujat ovat olleet positiivisesti yllättyneitä prosessin annista sen päätyttyä. Ja mikä parasta, tämä kantaa pitkälle. Niin nykyhetkessä kuin tulevaisuuteen.

Tänä päivänä moni pohtii onnellisuutta. Siitä puhutaan ja sitä tavoitellaan. Tässäpä jälleen yksi niitti lisää mentoroinnin puolesta. On todettu, että merkitykselliset sosiaaliset suhteet ja toisten auttaminen lisäävät onnellisuutta. Miksi et tarttuisi tähän tilaisuuteen?

 

Pääkaupunkiseudulla kaivataan uusia mentoreita

Tule mukaan mentoriksi SEFEn nyt keväällä alkavaan pääkaupunkisedun mentorointiohjelmaan.

Jos et vielä ole täysin vakuuttunut mentoroinnin annista, suosittelen tutustumaan SEFEn uuteen mentorointikirjaan Intohimona mentorointi. Kirja on nyt tilattavissa.

Mentorointi on loistava tapa jakaa osaamistaan ja tehdä hyvää. Tartu siis ainutlaatuiseen tilaisuuteen ja pane hyvä kiertämään!

 

Hannele Heikinheimo
SEFEn asiantuntija
urapalvelut ja ammatillinen kehittyminen

Kolme askelta kohti kestävää esimiestyötä

Johtamisvalmentaja ja business coach Kaj Hellbom

Suomalaisissa organisaatioissa on tällä hetkellä merkittävä johtamisvaje. Vaje koskee niin henkilökohtaista itsensä johtamista kuin muiden ihmisten ja tiimien johtamista.

Johtamisvajeen ilmentymä on heikentynyt suorituskyky kautta linjan. Suomalaisten organisaatioiden – ja koko Suomen – kyvykkyys saada aikaan tuloksia nyt ja tulevaisuudessa on tällä hetkellä vakavan pohdinnan aiheena monessa kabinetissa ja konttorissa. Me emme pärjää ja menesty markkinoilla!

Jotakin olisi siis tehtävä. Johtamista kehittämällä voisimme saada aikaan paljon enemmän tuloksia. Mutta miten?

Kaikki johtaminen tähtää kannattavan ja kannustavan – kestävän – työnteon kulttuurin luomiseen. ”Kestävä johtaminen” ja ”kestävä menestyminen” ovat erittäin hedelmällisiä tapoja lähestyä tätä johtamisen kehittämisen haastetta.

”Kestävä” on kuitenkin käsitteenä varsin moniulotteinen. Kestävä johtaminen voi tarkoittaa kestävää asennetta sekä luonnon että ihmisten voimavarojen hyödyntämiseen, eli sitä että meillä on riittävän pitkä tähtäin mukana kaikessa tekemisessämme. Mutta mitä tarkoittaa ”kestävä” kun siirrymme päivittäisen esimiestyön maailmaan?

Keskeinen arkisen työnteon kysymys on: Kun minä aamulla tulen työpaikalleni, mistä minä huomaan että siellä harjoitetaan kestävää esimiestyötä ja johtamista?

Uskon että voimme tähän kysymykseen löytää yhteisiä vastauksia ja yhteistä askellusta! Katsotaan mitä ne askeleet olisivat! Mikä siis luonnehtisi kestävää esimiestyötä?

 

Mistä kestävä esimiestyö rakentuu?

Tässä kolme perusaskelta kohti kestävää esimiestyötä:

  1. Ennakoitavuus
  2. Rauhallisuus
  3. Joustavuus

Mitä ennakoitavuus tarkoittaa? Se tarkoittaa sellaista suunnitelmallista toimintakulttuuria jossa on selkeä ja vahva näkymä eteenpäin. Jos arki on vain tulipalojen sammuttamista, on organisaatio – ja sen ihmiset – pulassa. Ennakoimattomuus on yksi suurimpia epävarmuuden ja ahdistuksen lähteitä jokaisessa organisaatiossa.

Ennakoitavuus voi liittyä suoraan tekemisen systematiikkaan, eli meillä on järjestelmällinen tapa hoitaa asioita. Tai jos tilanne on hyvin turbulentti, ennakoitavuus voi liittyä siihen miten me kaikesta huolimatta suunnitelmallisesti kohtaamme turbulenssin. Ennakoitavuus luo turvallisuutta.

Entä rauhallisuus? Se tarkoittaa rentoa ja reflektoivaa otetta tilanteisiin. Tässä ollaan lähellä tunnetaitojen kenttää – kykyä pitää itseään rauhallisena tunnemyrskyjen keskellä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että ei mene mukaan joka juttuun ja tunteeseen, mutta osaa olla vahva ja päättäväinen kun tarvitaan.

Esimiehen tunnetaidot luovat hyvää perustaa yhteistoiminnalle ja vuorovaikutukselle koko organisaatiossa. Tunnekypsä ja aikuinen organisaatio on myös turvallinen paikka toimia.

Entä joustavuus? Maailma heittää meille haasteita koko ajan. Huomenna täytyy ehkä ajatella ja toimia aivan toisin kuin tänään. Ja toimintaa täytyy muokata jatkuvasti!

Vain joustava toimintakulttuuri mahdollistaa tämän. Kykyä reagoida, joustaa ja vastata nopeisiinkin muutoksiin kuvaavat esim. käsitteet ”agile” ja ”lean”. Käsitteistä riippumatta puhumme kilpailukyvyn ytimessä olevasta tekijästä. Ja kilpailukyky jos mikä luo turvallisuutta!

 

Kestävää esimiestyötä voi opiskella SEFEn EkonomiEsimies-koulutusohjelmassa

Mitä kestävällä esimiestyöllä sitten voidaan saavuttaa? Mielestäni sillä ensinnäkin voidaan rakentaa turvallisuuden tunnetta toimintaympäristöön. Turvallisuuden tunteen vastakohtana on pelko, ja me tiedämme miten lamaannuttava tunne se on. Organisaatiota ei voi johtaa pelolla – ihmiset tarvitsevat turvallisuuden tunteen voidakseen tarjota parastaan.

Mutta mitä tarkoittaa turvallisuus kestävän esimiestyön osana?

Se ei varmaan tarkoita sitä vanhan maailman ajattelua, että ”kyllä se muutos menee ohi, kun vain odotetaan”. Siksi turvallisuuden pariksi on nostettava toinen käsite, ja se käsite on ”dynaaminen”. Kestävällä esimiestyöllä ja johtamisella voimme siis rakentaa dynaamista turvallisuutta organisaatioon.

Silloin meillä on kannattavan, kannustavan ja kestävän tekemisen elementit paikoillaan! Ja sehän on kova juttu!

Missä tällaista kestävää esimiestyötä sitten voi opiskella? Yksi sellainen paikka on SEFEn suosittu, jo monta vuotta toteutettu, ja erittäin hyvää palautetta saanut EkonomiEsimies-ohjelma. Tämä ohjelma rakentuu vahvalle itsensä johtamisen, muiden johtamisen sekä muutoksessa johtamisen perustalle. Ohjelma tarjoaa sinulle askelmat kestävän ja menestyksekkään esimiestyön rakentamiselle.

Tämä on kaikille SEFEläisille esimiestyön kehittämisestä kiinnostuneille suuri mahdollisuus! Tartu siihen!

 

Kaj Hellbom
Johtamisvalmentaja ja business coach
TJ, BCI Business Coaching Institute

Uhkaako osaamisvaje?!

Ammatillisen kehittymisen asiantuntija Anu Varpenius, Suomen Ekonomit

SEFE toteutti loppuvuodesta 2013 osaamisen johtamisen tutkimuksen yhdessä kumppaninsa Onwayn kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka osaamista johdetaan organisaatioissa, mikä on yksittäisille osaajille tärkeää ja miten osaamisen johtaminen kehittyy tulevaisuudessa.

Kohderyhmänä olivat sekä esimiehet että asiantuntijat. SEFEn jäsenistähän noin puolet toimii esimies- ja johtotehtävissä.

Tulokset olivat mielenkiintoisia. Asiantuntijoiden ja esimiesten kokemukset osaamisen johtamisen onnistumisesta ovat nimittäin ristiriidassa keskenään.

Asiantuntijat itse ovat sitä mieltä, että heidän motivaationsa ja kykynsä kehittää osaamistaan on korkealla tasolla, kun taas esimiehet näkevät tässä haasteita. Sen sijaan esimiesten mielestä heillä itsellään on kyky tunnistaa tarvittava osaaminen ja näyttää suuntaa, mistä alaiset ovat eri mieltä.

Tutkimuksen mukaan osaamisen johtamisen haasteet näyttävätkin olevan erityisesti johtamisongelma.

Mistä sitten oltiin samaa mieltä?

Sekä esimiehillä että asiantuntijoilla oli yhtenevä näkemys tulevaisuuden osaamistarpeista. Molemmat ryhmät kokivat, että työn merkityksellisyys ja mahdollisuus itsensä kehittämiseen tulevat jatkossa olemaan entistä tärkeämpiä työpaikan valintakriteereitä. Samoin uskottiin, että eri tehtävien hoitamiseen tarvitaan tulevaisuudessa yhä laaja-alaisempaa osaamista.

Myös oman organisaation sisällä tarvitaan uutta osaamista. Mutta mikä huolestuttavinta, ekonomit uskovat, että organisaatiot eivät kuitenkaan aio lisätä panostusta osaamisen johtamiseen, mistä seuraa väistämättä osaamisvaje!

 

Haaste: puhu osaamisesta ja sen johtamisesta työpaikallasi!

Kilpailu osaajista tulee siis kiihtymään. Tulevaisuudessa parhaat organisaatiot houkuttelevat tarvitsemaansa osaamista ja alansa parhaita työntekijöitä, jotka haluavat kehittyä edelleen. Nämä taas houkuttelevat ympärilleen motivoituneita ja oppimishaluisia nuoria.

Oppiminen ja itsensä kehittäminen jatkuvat työelämään siirtymisen jälkeen läpi koko työuran. Osaajista pidetään kiinni kannustamalla jatkuvaan kehittymiseen ja palkitsemalla onnistumista sekä antamalla tilaa myös epäonnistua.

Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä SEFEn ja meidän jokaisen ekonomin näkökulmasta?

Ekonomeilta halutaan liiketoiminnan ymmärrystä, yrittäjyyttä ja kykyä verkostoitua. Tulevaisuudessa meidän on myös otettava suurempi vastuu itsemme ja osaamisemme johtamisesta. Tiedon määrän lisääntyessä tulee entistä tärkeämmäksi myös taito hallita tietoa ja poimia siitä olennainen nopeasti.

Me SEFEssä autamme jäseniämme eri tavoin ja kehitämme ekonomien valmiuksia kohdata tulevaisuuden haasteita. Järjestämme muun muassa koulutustilaisuuksia eri puolella Suomea. Teemoina ovat esimerkiksi oman osaamisen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen sekä itsensä johtaminen muutoksessa.

Se ei kuitenkaan yksistään riitä.

Niinpä haastankin jokaisen ekonomin, esimiehen ja asiantuntijan, ottamaan osaamisen ja sen johtamisen puheeksi omalla työpaikallaan ja tekemään asialle jotain. Yhdessä voimme voittaa myös meitä uhkaavan osaamisvajeen. Olethan mukana?

 

Anu Varpenius
Ammatillisen kehittymisen asiantuntija, SEFE

Kokemuksia Shanghaista – Minne Suomi on matkalla?

SEFEn Urapalveluiden asiantuntija Nina Juhava

Vietin syyslomaviikon perheeni kanssa Shanghaissa – kaikki perheestämme olivat palattuamme sitä mieltä, että kyseessä oli mitä mainioin opintomatka Kiinaan. Edellisestä Kiinan matkastamme oli ehtinyt kulua jo melkein 10 vuotta. Maa oli vajaassa vuosikymmenessä muuttunut paljon enemmän kuin Suomi vastaavassa ajassa ja ero muutosvauhdissa on valtava. Heräsi kysymys miksi me emme ole yhtä nopeita? Mikä estää meitä?

Shanghaissa ja sen välittömässä läheisyydessä on 50 miljoonan ihmisen lähes yhtenäinen asutusalue, joka tarjoaa Suomellekin lukemattomia mahdollisuuksia. Miten osaamme tarttua näihin tilaisuuksiin ja mitä osaamista tarvitsemme?

Koneella menee tunnetusti lujaa Aasiassa ja Kiinassa, myös Kone Oyj:n kilpailijat näyttivät olevan vahvasti markkinoilla läsnä. Tässä piileekin mielestäni koko juju – jo kohtuullisella markkinaosuudella voi isoilla markkinoilla saada mahtavia tuloksia aikaan!

Muita suomalaisia yrityksiä, jotka noteerasimme olivat Suunnon näyttävä markkinointikampanja Xintiandin muotikaupunginosassa liittyen Suunto-kaupan avaamiseen, Rovion korealaiset Angry Birds –juomat elintarvikeliikkeessä, Marimekon pieni edustus luksuskauppakeskuksessa sekä Konecranesin tehdas luotijunan ikkunasta bongattuna. Odottamattomimman suomalaiskokemuksen tarjosi Harvia-kiuas ja sen tarjoamat löylyt hotellissamme. Hyvä Harvia Oy, ihan heti ei välttämättä tulisi mieleen lähteä Kiinan saunamarkkinoille. Tarvitsemme lisää näitä ennakkoluulottomia yrityksiä!


Mitä osaamista Suomessa tarvitaan tulevaisuudessa?

Tällä viikolla olemme saaneet jälleen kerran lukea mediasta, että pelialalla yliopistojen koulutussuunnitelmat laahaavat pahasti jäljessä työvoimatarpeeseen nähden. Remedy Entertainmentin Max Payne -peli nousi maailman maineeseen tulevaisuutta ennakoiden jo 12 vuotta sitten, aikaa toimia on ollut runsaasti. Miksi hukkaamme jatkuvasti arvokkaita vuosia?

Vastaavasti kansainvälisessä osaamisessa ja halussa voittaa kansainvälisessä kaupassa olemme edelleen liian pienillä panoksilla liikkeellä – tässä pelissä tarvitsemme sekä osaavia ja rohkeita suomalaisia, että myös ulkomaalaisia osaajia. Ulkomaalaiset osaajat ovat sekä Suomessa asuvia ulkomaalaisia että yritystemme kohdemaassa asuvien maiden kansalaisia.

9-vuotias poikani opiskelee koulussa kiinaa A-kielenä ja itse olen myös jonkun verran perehtynyt kieleen. Pääsimme Shanghaissa yhdessä tutkimaan merkkejä ja ilmiöitä. Törmäämme usein poikani kielivalinnan tullessa esille ”mitä se sellaista nyt on alkanut opiskelemaan” –ajatteluun. Tämä on hämmästyttävää, koska meillä on jo nyt olemassa tieto, mikä maa tulee olemaan voittajien joukossa, kun poikani aikanaan astuu työelämään.


SEFE goes global – osallistavat palvelut SEFEn strategiassa

SEFEn strategiaan kuuluu osaamisen jakaminen. Jäsenistämme noin 900 asuu ulkomailla ja edustaa maatamme kansainvälisissä yrityksissä. Olemme iloisia siitä, että he edelleen haluavat pitää yhteyttä kotimaahan olemalla SEFE-yhteisön jäseniä. Mietimme, miten voimme palvella heitä ja heidän intressejään entistä paremmin sekä osallistaa heitä toimintaamme. Tähän liittyen tulemme ensi vuonna mm. pitämään maanosakohtaisia webinaareja ulkomailla asuville jäsenillemme.

Toinen merkittävä ja kasvava jäsenryhmämme ovat Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset jäsenemme. Miten hyödynnämme ulkomaalaisia ja heidän osaamistaan Suomessa ja kansainvälisissä yhteyksissämme on iso asia. Tänä vuonna tulemme kutsumaan kaikki Suomessa asuvat ulkomaalaiset jäsenemme Pre-Independence Day –tapahtumaan, jossa ideana on verkostoitua sekä hyödyntää crowdsourcingia kansainvälisiä osaajia tukeaksemme sekä heidän osaamisensa jakamiseksi muille.

Globaali maailma, joka muuttuu nopeassa tahdissa ja jossa tarvitaan uutta osaamista sekä entistä rohkeampaa kansainvälistä toimintaa, tarvitsee uusia toimintatapoja kaikilta – myös SEFEltä.

Nina Juhava
Asiantuntija, urapalvelut, SEFE

Nyt jos koskaan kannattaa kouluttaa henkilökuntaa!

Legal Counsel Minna Laurila, Fondia

Jokaisen yrityksen kannattaa kouluttaa henkilöstöään säännöllisesti, se on lähtökohta kannattavalle liiketoiminnalle. Monilla toimialoilla juuri henkilöstö on yksi yrityksen suurimmista voimavaroista ja kilpailuvalteista.  Konsultointi-, IT-, asiantuntijatehtävät ja mitä tahansa erityisosaamista vaativat toimialat perustuvat nimenomaan osaavaan henkilöstöön. Valistunut ja vastuullinen työnantaja ei pelkästään ylläpidä henkilöstön tietotaitoa koulutuksen avulla, vaan myös suunnittelee henkilökunnalle heidän osaamistaan täydentävää lisäkoulutusta.

Henkilökunnan kouluttaminen on yksi yrityksen kilpailukykyä kasvattava asia.  Monesti työnantajat kuitenkin toimivat henkilöstön kouluttamisessa päämäärättömästi ja ilman etukäteen laadittua suunnitelmaa nähden koulutuksen vain pelkkänä menoeränä.

Koulutuksesta saadaan paras hyöty sekä yritykselle että henkilöstölle kun koulutus osuu yrityksen sekä yksittäisen työntekijän yhteisiin tarpeisiin, tuoden lisäarvoa sen kautta niin yritykselle kuin työntekijällekin. Monissa yrityksissä käydään säännöllisesti henkilöstön arviointikeskusteluja. Näissä olisi hyvä käydä jokaisen yksikön kanssa läpi myös se, millaista koulutusta juuri kyseinen yksikö tarvitsee. Esimiesten tulisi käydä nämä tarpeet läpi henkilöstöosaston kanssa ja arvioida mitä koulutusta järjestetään, miten ja milloin järjestetään.

Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty. Yhteistoimintalain mukaan jokaisessa yrityksessä, joka työllistää vähintään 20 työntekijää, on laadittava työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi sekä yrityksen henkilöstötarpeen kartoittamiseksi henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet. Ne käsitellään yhteistoimintalain määräysten mukaisesti yhdessä henkilöstön kanssa.

Osana syksyllä 2011 solmittua raamisopimusta Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta työmarkkinajärjestöt sopivat, että muutostilanteisiin sopeutumiseksi, työn tuottavuuden lisäämiseksi ja työurien pidentämiseksi työntekijöiden mahdollisuuksia ammattitaidon päivittämiseen ja osaamisen kehittämiseen parannetaan.

Hallitus antoi 5.9.2013 eduskunnalle esityksen raamisopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi vuoden 2014 alusta voimaantulevilla lainsäädännönmuutoksilla. Siinä ehdotetaan säädettäväksi työntekijöiden koulutukseen perustuvasta lisävähennyksestä, jonka työnantaja saisi tehdä elinkeinoverotuksessa tai maatalouden verotuksessa. Lisävähennyksen tavoitteena olisi kannustaa työnantajaa lisäämään työntekijöiden koulutuksen määrää.

 

Koulutuksen verovähennykseen ja koulutuskorvaukseen vaaditaan koulutussuunnitelma

Verovähennyksen tai koulutuskorvauksen saaminen edellyttää, että työnantaja on laatinut koulutussuunnitelman. Koulutussuunnitelman tulee sisältää arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä työnantajan tarpeista. Koulutuksen on kehitettävä työntekijän ammatillista osaamista tämän nykyisissä tai tulevissa työtehtävissä ja sen tulee olla palkallista sekä tapahtua työaikana. Tällaisia koulutuksia ovat esimerkiksi ulkopuolisen järjestämät kurssimuotoiset koulutukset, seminaarit ja konferenssit sekä yrityksen itse järjestämät sisäiset koulutukset.

Laki koskee niin osa-aikaisia kuin kokoaikaisiakin työntekijöitä yrityksissä, kunnissa ja valtiolla. Yrityksille verovähennyksen määrä olisi 50 prosenttia koulutuspäivien keskimääräisestä palkkakustannuksesta. Taloudellinen kannuste koskisi maksimissaan kolmea koulutuspäivää vuodessa työntekijää kohti. Valtiolle, kunnille ja kirkolle maksettaisiin koulutuskorvaus, jonka suuruus olisi 10 prosenttia työnantajan koulutusajan palkkakustannuksista.

Aloita siis viimeistään nyt henkilöstön koulutuksen suunnittelu ja kouluttaminen –  se jos mikä kannattaa!

Minna Laurila
Legal Counsel, Fondia

Kirjoitus on julkaistu myös Fondian blogissa.

Kuka pitää huolta sinun osaamisestasi?

Ammatillisen kehittymisen asiantuntija Anu Varpenius, Suomen Ekonomit

Elämme epävarmuuden aikaa. Suomen ja Euroopan taloudessa on suuria haasteita ja tarvittavia rakenteellisia uudistuksia näyttää olevan vaikea toteuttaa. Yhä useammat yritykset ja organisaatiot ilmoittavat lomautuksista ja irtisanomisista. Työttömyys ja uuden uran etsiminen voi osua kenen tahansa kohdalle.

Yhteistoiminnasta annetun lain mukaan yrityksen on laadittava vuosittain henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet. Koulutustavoitteet perustuvat arvioon ammatillisen osaamisen vaatimuksista ja niiden muutoksista. Vähentämistilanteissa suunnitelmat täytyy päivittää ja pitää huolta jäljelle jäävistä työntekijöistä.

Tavoitteiden toteutumista täytyy muutenkin seurata. Yt-asiamiehen mukaan käytännössä näin tehdään vain puolessa yrityksistä. Miten sinun yrityksessäsi toimitaan?

 

Panosta osaamispääomaasi

Itse uskon vahvasti siihen, että osaamiselle on aina kysyntää ja uusia mahdollisuuksia löytyy aina, jos niin haluaa. Osaaminen on kuitenkin pääomaa, josta täytyy pitää huolta. Kerran hankittu osaaminen vanhenee ja tulevaisuuden turvaamiseksi täytyy tehdä investointeja.

Aina ei voi etukäteen varmuudella tietää, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan, mutta keskittymällä siihen, mistä itse on aidosti innostunut, ei voi mennä kovin pahasti pieleen. Joskus kannattaa myös kokeilla jotakin uutta, voi yllättyä positiivisesti.

Me SEFEssä pidämme omalta osaltamme huolta siitä, että jaamme osaamista ja osaamisesi pysyy ajan tasalla. Järjestämme ilmaisia koulutustilaisuuksia eri puolilla Suomea ja webinaarien kautta tavoitamme ajasta ja paikasta riippumatta.

Pyrimme myös koko ajan kehittämään tarjontaamme ja tapaamme toimia niin, että se mahdollisimman hyvin palvelisi jäseniämme. Uutta tänä syksynä on muun muassa LinkedInissä toteutettava esimiesvalmennus.

Jos sinusta tuntuu siltä, että osaamisesi kaipaisi päivitystä tai syventämistä, ryhdy rohkeasti toimeen. Jokaisella meistä on oikeus – ja velvollisuus pitää huolta osaamisestamme!

 

Anu Varpenius
Ammatillisen kehittymisen asiantuntija, SEFE