Avainsana-arkisto: palkankorotus

Keskustelethan palkastasi vuosittain – myös esimiehesi kanssa?

Sirja Kulmala-Portman

Palkasta on hyvä keskustella esimiehen kanssa vuosittain. Silti päivittäiset palkkaukseen liittyvät keskustelut jäsentemme kanssa kertovat toista. Valitettavan monella palkkakeskustelut eivät ole jokavuotisia, pahimmassa tapauksessa palkasta ei keskustella edes joka toinen vuosi.

Vastikään asiakkaani kertoi, että asia tuli esiin ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kerran silloin kun hän aloitti tehtävässä – seitsemän vuotta sitten. Seitsemän vuotta sitten!

En tiedä olisinko itkenyt vai nauranut, niin absurdilta tilanne kuulosti. Kuten arvata saattaa, absurdia oli myös summa, jonka vaativissa asiantuntijatehtävissä työskentelevä ekonomijäsenemme tällä hetkellä kuukaudessa ansaitsi.

Positiivista tässä esimerkissä oli, että nyt asiakkaan mitta oli tullut täyteen, odottelu sai loppua ja tilanteeseen oli tultava muutos. Ensimmäinen askel oli ottaa yhteyttä palkkaneuvontaamme.

Me Suomen Ekonomeissa tutkimme vuosittain laajalla otoksella jäsenten palkkoja ja pyrimme tätä kautta edistämään ekonomien palkkakehitystä ja parantamaan palkkatietoisuutta.

Henkilökohtaisessa palkkaneuvonnassa käymme jokaisen asiakkaan kanssa läpi hänen tilanteensa ja peilaamme sitä tutkittuihin palkkalukuihin. Oleellista on, että ymmärtää yrityksen palkkapolitiikan, tietää mihin itse voi vaikuttaa, mitä minulta odotetaan ja miten oma palkka määräytyy.

 

Mistä palkka muodostuu?

Palkkakeskusteluissa asiakkaan kanssa pyrin aina tuomaan esiin myös sen tosiasian, että mikään tutkimus ei yksin tuo kenellekään palkankorotusta. Jokaisella meistä on kuitenkin mahdollisuus esimerkin tavoin nostaa kissa pöydälle ja lähteä edistämään omaa tilannettaan.

Me sparraamme, käymme tarpeen mukaan läpi palkanmuodotusta sekä asiakkaan tilanteen kannalta oleellisia muuttujia. Pyrimme auttamaan asiakasta ymmärtämään, mistä oma palkka muodostuu ja miten siihen voi itse vaikuttaa sekä mikä viesti eri palkanosilla on.

Palkka voidaan jakaa kolmeen osaan: tehtäväkohtaiseen, henkilökohtaiseen sekä muuttuvaan palkkio-osaan, joka on käytössä noin 55 prosentilla ekonomeista. Jokaisen ekonomin tulisikin ideaalitilanteessa tietää, mitä häneltä odotetaan kussakin palkanosassa ja miten asetettuun tavoitteeseen voidaan päästä.

Eniten kysymyksiä tulee tehtäväkohtaisesta palkanosasta, joka kuvastaa tehtävän vaativuutta ja onkin useimmilla merkittävin palkkaan vaikuttava osa. Työn vaativuutta arvioidaankin joissain yrityksissä kaupallisilla vaativuusluokkajärjestelmillä kuten IPE, HAY ja Palkkavaaka.

Ekonomeilla palkkaus määräytyy lähes aina yksilöllisesti ja siinä on hyvä ottaa huomioon eri tekijät.

Näiden tekijöiden kautta meistä jokainen voi tarkastella omaa palkkaansa vähintään kerran vuodessa:

  • Työn laatu
  • työn vaativuus
  • työn vastuullisuus
  • mahdollinen esimiesasema
  • henkilökohtainen pätevyys
  • ammatillinen kehitys
  • työpanos
  • tuloksellisuus eli saatu palaute.

 

Milloin on palkankorotuskeskustelun aika?

Onko tehtäväsi muuttunut jotenkin – kasvanut, laajentunut, oletko saanut lisää vastuuta tai onko suorituksesi vaikuttanut merkittävästi yrityksen tuottavuuteen, oletko kenties saanut erinomaista palautetta? Jos vastaus yhteenkään mainituista asioista on kyllä, on silloin aika käydä palkankorotuskeskustelu.

Meistä liian moni jää odottamaan, että erinomainen suoritus huomataan ja työpanoksesi palkitaan – turhaan.

Esimerkkitarina ei vielä tässä vaiheessa kerro, miten asiakkaalleeni keskustelussa lopulta kävi, mutta ainakin hän lopetti puhelun itseluottavaisena ja tietoisena siitä, mitkä ovat hänen henkilökohtaiset perustelunsa palkankorotukselle ja millaista summaa hän tavoittelee.

Palkkakeskustelua kukaan muu ei voi puolestasi käydä, siksi siitä on paras huolehtia itse, edes kerran vuodessa. Me Suomen Ekonomeissa kannustamme ja sparraamme kun valmistaudut seuraavaan keskusteluun!

 

Sirja Kulmala-Portman
Uravalmentaja, Suomen Ekonomit

**

Lue lisää palkasta
Palkkatutka (jäsenpalvelussa)
Palkkatasotutkimus (jäsenpalvelussa)
Paranna palkkaasi –opas (jäsenpalvelussa)

Ota yhteyttä:
palkkaneuvonta@ekonomit.fi
Varaa aika palkkaneuvontaan

Miten valmistaudun palkkakeskusteluun?

Uravalmentaja Sirja Kulmala

Palkka kiinnostaa meitä jokaista, etenkin meitä ekonomeja. Tämän vuoksi tutkimme sitä säännöllisesti ja tiedämme siitä aika paljon. Palkkaneuvontamme perustuukin vuosittain ekonomijäsenten keskuudessa tehtävään palkkatasotutkimukseen ja jokainen jäsen voi laskea oman vertailupalkkansa jäsensivuilta löytyvän palkkatutka- ohjelman avulla.

No, eihän sitä palkkapyyntöä tietenkään voi perustella sillä, että tutkimus näyttää tiettyjä euroja ja palkkatutka piirtää niistä vielä graafinkin. Niistä saa toki hyvää taustatietoa ja pohjaa sille, millaisista euromääristä kannattaa keskustella ja missä palkan suhteen alalla liikutaan. Tärkeintä on kuitenkin hyvä valmistautuminen palkkakeskusteluun ja ymmärrys siitä, mistä ja miten omassa organisaatiossa palkitaan.

 

Valmistautuminen palkkakeskusteluun kannattaa

  • Käy läpi työtilanteesi ja analysoi työtehtäväsi ja niiden vaativuus.
  • Onko sinulle tullut uusia ja vaativampia työtehtäviä, projekteja tai vastuusi lisääntynyt?
  • Onko osaamisesi syventynyt joillakin alueilla, miten ja kuinka se vaikuttaa työhösi?
  • Oletko saanut aikaan tai vaikuttanut parempaan tulokseen /voittoon /tuottavuuteen?
  • Teetkö paljon ylitöitä, korvataanko ne jotenkin?
  • Mitä tavoitteita sinulle on asetettu ja miten olet niissä onnistunut?
  • Onko yrityksessäsi ollut uudelleenjärjestelyjä ja ovatko ne vaikuttaneet tehtäviisi?
  • Oletko valmis ottamaan lisää vastuuta?
  • Mieti yrityksen tavoitteita sekä oman toimintasi ja tehtäväsi tavoitteita. Miten omalla toiminnallasi ja suorituksellasi olet vaikuttanut yrityksen tavoitteiden saavuttamiseen?

Kuulostaako lista tutulta vai hengästyttävän pitkältä?

Kyllä, siinä on vasta osa niistä asioista, joiden analysointiin voit itse vaikuttaa ja etukäteen valmistautua. Aika moni meistä tosin taitaa uskotella itselleen, että kyllä se pomo tietää muutenkin ja onhan sen ollut pakko huomata miten hyvin olen hommani hoitanut. Sitä paitsi en ole saanut korotusta pitkään aikaan, nyt on kyllä minun vuoroni…

Perustelujen tulee olla hyvin valmisteltuja ja linjassa työnantajan tarpeiden kanssa. Mieti myös, miten työnantaja hyötyy palkankorotuksestasi sekä valmistaudu työnantajan esittämiin mahdollisiin vasta-argumentteihin.

Palkkaneuvotteluun pätevät samat periaatteet kuin neuvotteluihin yleensä, siinä on kaksi tasavertaista neuvottelijaa – kuunnelkaa toistenne argumentteja. Yritä saada työnantajasi vakuuttumaan ja ymmärtämään argumenttisi.

  • Aloita keskustelu käymällä läpi työpanostasi vuoden aikana.
  • Argumentoi selkeästi ja lyhyesti.
  • Käytä hyväksesi etukäteen valmistelemiasi muistiinpanoja.
  • Kerro näkemyksesi toiminnasta, omista tavoitteistasi, kuinka olet ne saavuttanut sekä kehittymisestäsi tehtävässä.
  • Kerro kuinka kehittymisesi ja toimintasi on hyödyntänyt työnantajaasi.
  • Käytä mielellään esimerkkejä konkreettisista tilanteista ja saavutuksista.
  • Muista asettaa palkankorotuspyynnöllesi selkeä tavoite.

Palkkaesityksen tulee olla täsmällinen, ei vaihtoehtoja sisältävä ja vielä kerran – hyvin perusteltu.

Harjoittelu ei ole pahaksi tässäkään asiassa.

Ota yhteyttä jos haluat keskustella lisää palkasta.

SEFEn palkkaneuvonta

p. +358201299206 (aamupäivisin)

palkkaneuvonta@ekonomit.fi

Varaa puhelinaika

 

Sirja Kulmala-Portman
Asiantuntija, urapalvelut

Tasa-arvotarinoita

Kaikki seuraavat tarinat ovat tosia. Ne ovat tapahtuneet 2010-luvun Suomessa, hyvämaineisissa asiantuntijaorganisaatioissa korkeakoulutettujen kesken. Kaiken lisäksi samanlaiset tarinat ovat toistuneet useamman kerran.

 

Liisa keittämässä kahvia

Ensimmäinen tarina kertoo Liisasta, joka oli työskennellyt jo muutaman vuoden asiantuntijana eräässä yrityksessä. Eräänä päivänä Liisan kollegoilla oli palaveri alkamassa, mutta kaikki sihteerit olivat poissa.

Näin ollen Liisan vanhempi naiskollega pyysi Liisaa keittämään kahvit alkamassa olevaan kokoukseen. Liisa ei tosin itse ollut osallistumassa kokoukseen. Mutta eihän kahvikeitto voinut onnistua samanikäiseltä mieskollegalta, vai voiko?

 

Perheenisä hoitovapaalla

Toisessa tapauksessa perheen isä halusi jäädä hoitovapaalle äidin palatessa työelämään. Kyseessä oli puolen vuoden jakso. En tiedä tarkkaan kertoiko isä suoraan käyttävänsä lakisääteistä oikeuttaan hoitovapaaseen vai lievensikö asiaa väittämällä esimerkiksi, että lapselle ei saada hoitopaikkaa.

Joka tapauksessa työpaikalla asiaan suostuttiin pitkin hampain. Ja todettiin, että ymmärräthän mitä tämä vaikuttaa urallesi?

 

Naiskollega vailla ylennystä ja palkankorotusta

Kolmannessa tarinassa on kyse palkankorotuksista. Organisaatiossa oli tapana käydä palkkakeskustelut kehityskeskusteluiden yhteydessä. Ylennykset perustuivat tehtävistä suoriutumisen lisäksi siihen, kuinka pitkään oli alemmalla tasolla työskennellyt.

Ylennyksen ja palkankorotukset saivat kaikki mieskollegat, naiskollega oli nimittäin jäämässä äitiysvapaalle muutaman kuukauden päästä. Kollegan arvion mukaan naiskollega oli suoriutunut työstään vähintään yhtä hyvin kuin mieskollegat.

 

Mitä meistä jokainen voi tehdä?

Miksi et ole lukenut näistä tapauksista lehdistä tai miksi niitä ei ole käsitelty oikeudessa? Sen vuoksi, että kukaan ei halua leimaantua hankalaksi tyypiksi. Miksi oman sukupolvensa vääryydet pitää siirtää seuraavalle? Miksi työelämässä isä ei ole yhtä hyvä vanhempi kuin äiti?

Älä masennu, muuta sen sijaa maailmaa omalla kohdallasi. Kysy mieskollegoiltasi kuinka pitkään he aikovat olla kotona lastensa kanssa, puolusta naiskollegasi ylennystä, sparraa ja kehitä kaikkia samalla tavalla. Ja sitten vielä se helpoin: keitä kahvisi itse.

 

Johanna Lähteenmäki

Asiamies, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka