Avainsana-arkisto: palkkaero

Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Kosti Hyyppä

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

Palkkauksesta puhumisen sietämätön vaikeus

Suomen Ekonomien tutkimuspäällikkö Juha Oksanen

Palkkatasa-arvoon on vielä pitkä matka. Ekonominainen saa edelleen selvästi pienempää palkkaa kuin miespuolinen kollegansa.

Nais- ja miesekonomien välinen selittymättömätön palkkaero on noin 11 prosenttia yksityisellä sektorilla, valtiollakin kuutisen prosenttia. Selittymättömällä palkkaerolla tarkoitetaan miesten ja naisten palkoissa olevia eroja, kun verrataan samanlaisissa tehtävissä ja samankaltaisilla taustaominaisuuksilla työskenteleviä miehiä ja naisia.

Suomen Ekonomien tuoreimman palkkatasotutkimusaineiston pohjalta on jälleen tehty palkkaepätasapainotutkimus. Siinä tarkastellaan selittymättömätöntä palkkaeroa naisten ja miesten sekä eri työnantajasektorien välillä.

 

Palkasta ei juuri keskustella

Ekonomien palkkatasotutkimuksen viime syksyn vastaajista 25 prosenttia ei oman ilmoituksensa mukaan keskustele palkastaan esimiehensä kanssa koskaan. Säännöllisesti ilmoitti keskustelevansa vain 12 prosenttia. Tulos on huolta herättävä, joskaan ei enää yllättävä. Samansuuntaista viestiä on kuulunut ”kentältä” ja saatu eri selvityksistä jo aiemmin.

Palkkatasotutkimuksen tulosten valossa on myös nähtävissä, että myös oman tehtävän vaativuuden arviointiin liittyvät kriteerit ovat, valtiosektorilla töissä olevia lukuun ottamatta, hyvinkin puutteellisesti tiedossa: 64 prosenttia kaikista vastaajista kertoi olevansa tietämätön näistä.

Perinteisessä asematasotarkastelussa suurin yksittäinen osuus Suomen Ekonomien työssäkäyvistä jäsenistä työskentelee asiantuntijoina. Asiantuntijoista vain 32 prosenttia vastaajista ilmoitti tuntevansa oman tehtävänsä vaativuusperusteet.

Keskijohdossakin osuus oli vain 41 prosenttia. Palkkatasotutkimus antoi myös selvää viestiä siitä, että keskusteleminen yleis- tai meriittikorotuksista on hyvinkin satunnaista työpaikoilla.

 

Avoimuus edesauttaa muutosta

Tilanteen taustalla on paljon erilaisia tekijöitä, näiden joukossa se, että palkkauksesta ei juuri puhuta. Onkin syytä jatkaa vaikuttamista siihen, että tilanne muuttuu, mitä nopeammin sen parempi.

Epävarma taloustilanne, kokemus tai oletus esimiehen ”palkkavallan” olemattomuudesta, ajanpuute ja niin edelleen ovat riittämättömiä, joskin etenkin alaisen näkökulmasta katsottuina usein varsin ymmärrettäviä syitä sille ettei palkkausta haluta tai uskalleta ottaa puheeksi.

Esimiehen tehtävä on huolehtia, että alaisen kanssa yhdessä säännöllisesti puhutaan tämän palkkauksesta ja että sitä arvioidaan suhteessa tehtävän vaativuuteen ja vastuullisuuteen sekä henkilön osaamiseen ja siinä mahdollisesti tapahtuneisiin olennaisiin muutoksiin.

Avoimuus ja puhuminen edistävät palkkauksen tasa-arvoisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Ne ovat myös keskeinen osa hyvää esimiestyötä ja johtamista. Onkin syytä edelleen jatkaa puhumista siitä, miksi puhumista ei ole enemmän.

 

Juha Oksanen
Tutkimuspäällikkö, Suomen Ekonomit

**

Katso vinkit palkkakeskusteluun

Lue lisää palkoista

Päättyykö naisilla palkanmaksu?

Asiamies Kosti Hyyppä

Jos halutaan otsikoida räväkästi, päättyy naisten palkanmaksu Suomessa tänään. Tämä perustuu siihen, että Tilastokeskuksen mukaan naisten säännöllisen työajan ansio on 83,1 prosenttia miesten palkasta.

Samalla logiikalla ekonominaisen palkanmaksu olisi päättynyt jo lokakuun ensimmäisenä päivänä, koska Ekonomien palkkaerot – tutkimuksen mukaan mies- ja naisekonomien palkkojen raakaero on 24,5 prosenttia.

Asia ei tietenkään ole ihan näin yksinkertainen, koska oikean kuvan palkkaeroista saa vertaamalla palkkoja, joita mies- ja naisekonomit saavat samoilla ominaisuuksilla samasta työstä. On siis verrattava palkkoja, joita samasta työstä maksetaan samanlaisissa yrityksissä, samalla alalla, saman koulutuksen ja kokemuksen hankkineille miehille ja naisille.

Tässä tarkastelussa ekonominaisen euro on 89 senttiä. Tällöin ekonominaisen palkanmaksu loppuisi 19.11.

 

Miten palkkeroja kavennetaan?

Tärkeämpää kuin vuosittaisen palkanmaksun laskennallisen loppumisen päivämäärä on se, mitä asialle voi tehdä. Suomen Ekonomiliitto tulee jatkossakin vaikuttamaan aktiivisesti työelämän lainsäädäntöön tasa-arvon osalta ja tukemaan jäseniään palkkapyynnön määrittelyssä ja palkkaneuvottelun käymisessä. Myös ekonomien palkkaeroja tulemme pitämään esillä niin kauan kuin niitä ilmenee.

Se ei kuitenkaan vielä riitä. Palkkaerojen kuromiseksi haastan kaikki ekonomit jakamaan keskenään vinkkejä ja osaamista.

Mitä sinä teit saadaksesi palkankorotuksen? Miten sinun yrityksessäsi on onnistuttu poistamaan perusteettomat palkkaerot? Miten sinä olet onnistunut vaikuttamaan työnantajan palkkausjärjestelmän kehittämiseen? Miten suhtaudut esimiehenä miesten ja naisten eritasoisiin palkkapyyntöihin?

 

Kosti Hyyppä
Tasa-arvosta vastaava asiamies Ekonomiliitossa

Puhutaan palkoista!

KY:n puheenjohtaja Heini Toivanen

Suomessa asuminen on tosi kivaa. Koulutus ei maksa mitään, sairaista pidetään huolta ja Suomi on yleisesti tasa-arvoinen maa. Eikun mitä, tasa-arvoinen?

Jos vilkaistaan vähänkään naisten ja miesten palkkaeroja, tasa-arvo on aika paksusti sanottu. Hokema ”naisen euro on 80 senttiä” pitää valitettavasti edelleen paikkaansa myös pohjoisessa lintukodossamme.

Olisi naiivia väittää, että ero johtuisi täysin vaikkapa miehiä suosivista palkanmaksajista. Osa erosta selittyy esimerkiksi sillä, että naiset ja miehet tekevät eri töitä, eri aloilla. Vaikka ero on havaittavissa kaikkien työssäkäyvien kesken, eroa on myös nais- ja miesekonomien välillä.

SEFE:n tutkimuksen mukaan ekonominaisten ja -miesten välinen selittämätön palkkaero on 11 prosenttia yksityisellä ja neljä prosenttia julkisella sektorilla.Siis selittämätön. Se ero, joka ei ole mitenkään perusteltavissa.

 

Miksi palkka on tabu?

Aihe tuntuu nousevan vähän väliä pinnalle. Eron kuroutumisessa on tapahtunut sitten 90-luvun vain pientä muutosta, joten nyt olisi aika tehdä asialle jotain. Sosiaali- ja terveysministeriön starttaama Puhutaan palkoista -kampanja on yksi loistava tapa lisätä tietoisuutta palkkaeroista ja kannustaa ihmisiä, miehiä ja naisia, puhumaan palkoistaan avoimemmin. Miksi palkka on tabu?

On vaikeaa sanoa, mistä puhumattomuus ja erityisesti naisten pienemmät palkkapyynnöt johtuvat. Vastikään tehdyn kylteritutkimuksen mukaan palkka on naiskyltereiden keskuudessa vasta viidenneksi tärkein asia työssä – miehillä palkka tuli toisena.

Ehkäpä palkka liitetään helposti koviin arvoihin, jotka saattavat tuntua naisista vieraammilta. Vuoden 2012 vastavalmistuneiden kyselystä selviää myös, että useat naiset luonnehtivat koulun ilmapiiriä kilpailulliseksi ja kylmäksi.

Onneksi voimme muuttaa näitä taustoja yhdessä palkkatasa-arvon edistämiseksi. Osoitan sanani erityisesti kanssakyltereille, sillä meillä on mahdollisuus vaikuttaa oman sukupolvemme palkka- ja työkulttuuriin jo opiskeluajoista lähtien. Avoimuus ja kaverin tsemppaaminen koulun tai työpaikan käytävillä johtavat parempaan yhteishenkeen ja lisäävät tervettä itsetuntoa. Puhukaa, ihmiset!

Loppukaneettina haluan nostaa lukijan itsetuntoa. Olet huikea tyyppi, olethan (tuleva) ekonomi. Ole ylpeä taidoistasi. Älä ajattelekaan vähätteleväsi itseäsi ja osaamistasi. Sinulla on arvosi.

 

Heini Toivanen
Hallituksen puheenjohtaja, Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat (KY) ry

Är arbetslivet jämställt?

Ann-Louise Laaksonen

Om vi gör en jämförelse med de övriga europeiska länderna klarar sig Finland relativt bra men det finns hel del kvar att göra.

 

Löner

Ett område där arbetslivet inte är jämställt är lönerna, speciellt inom den privata sektorn, där inga stora framsteg har skett under de 15 senaste åren. Fortfarande är den oförklarliga löneskillnaden mellan kvinnliga och manliga ekonomer cirka 11 procent.

Alla företag med minst 30 anställda skall enligt jämställdhetslagen årligen uppgöra en jämställdhetsplan.  Förutom en löneundersökning ska också en utredning om fördelningen av olika arbetsuppgifter ingå i jämställdhetsplanen.  Tyvärr uppgör inte alla företag en jämställdhetsplan och även om man kanske uppgör den så finns ingen uppföljning.

En orsak till löneskillnaderna bland ekonomer är att männen i genomsnitt begär cirka 500 euro högre lön redan i början av karriären och ju högre upp i organisationen de kommer desto mer ökar löneskillnaden.  Därför ska speciellt unga nyutexaminerade kvinnliga ekonomer uppmanas att kolla upp lönenivån före arbetsintervjun och uppmuntras at inte undervärdera sig själva.

Löneklyftan mellan ekonomer är 11 procent

Löneklyftan mellan ekonomer är 11 procent.

Men det finns även andra orsaker som bidrar till löneskillnaden.  En orsak som framkommit i en specialstudie gjord i Sverige av Konjunkturinstitutet 2012 är att då en kvinna förhandlar om högre lön eller andra förmåner, upplevs det som mer negativt jämfört med en man med motsvarande kvalifikationer.

En annan orsak till löneskillnaderna är valet av bransch och det faktum att föräldraledigheten till stor del används av mammor.

Summa summarum, för att uppnå lika lön för lika arbete behövs ännu mycket arbete och god vilja av alla parter.

 

Kvinnor i det ekonomiska beslutsfattandet

En jämställdhetsfråga som diskuterats mycket de senaste åren är andelen kvinnor i börsbolagens styrelser och om Finland borde gå inför kvoter. Under de senaste 10 åren har kvinnornas andel tredubblats, men fortfarande är andelen bara cirka 22 procent i Finland.

Europeiska Komissionen har givit ut en intressant och läsvärd rapport: Women in economic decision-making in the EU – A Europe 2020 initiative.  Enligt rapporten har flera kvinnor i bolagsstyrelser bland annat en positiv inverkan på företagens resultat, beslut och bolagsstyrning.  Rapporten ger också en hel del fakta och diagram om nuläget, exempel på vad som har gjorts för att förbättra situationen i olika EU-länder och en sammanfattning.

EU-kommissionen har förra veckan lagt fram ett lagstiftningsförslag om att 40 procent av alla poster som icke verkställande styrelseledamöter ska vikas för det underrepresenterade könet i börsnoterade företag. Målet på minst 40 procent borde vara uppfyllt till år 2020. Lagförslaget gäller börsnoterade bolag som har minst 250 anställda och har en omsättning över 50 miljoner euro. Enligt förslaget måste man vid rekrytering till styrelseposter jämföra alla sökandes meriter med hjälp av tydliga och könsneutrala kriterier.

Enligt Centralhandelskammaren är EU-kommissionens förslag onödigt i Finland.  Centralhandelkammaren har i slutet av oktober också gett ut en intressant rapport Lasikatto säröilee – Itsesääntely päihittää kiintiöt. Centralhandelkammarens nya mentorprogram där erfarna ledare sparrar kvinnliga chefer är en förbättring i rätt riktning. Men frågan är om vi uppnår målet utan kvoter?

 

Förhöjt uppsägningsskydd efter familjeledighet

För tillfället görs stora omorganiseringar i många företag och en arbetstagare som återgår till arbetet efter familjeledighet står ofta inför den situationen att den gamla arbetsuppgiften har delats upp eller försvunnit. Den gällande lagstiftningen i Finland erbjuder inte ett tillräckligt uppsägningsskydd till arbetstagare som återgår till arbetet efter familjeledighet. Därför behövs ett bättre uppsägningsskydd.

Genom att tidsmässigt utvidga den så kallade presumtionsregeln, dvs. efterskyddet efter familjeledighet, tillförsäkras arbetstagare som återgår till arbetet efter familjeledighet ett så kallat förhöjt uppsägningsskydd för en period som motsvarar ledigheten, dock högst 6 månader. Uppsägningsskyddet skulle ge arbetstagaren en bättre chans att hitta ett nytt jobb som motsvarar deras utbildning och kompetens inom den nya organisationen.

 

Ann-Louise Laaksonen
Medlem i SEFEs styrelse