Avainsana-arkisto: palvelut

Tulevaisuuden palvelujohtaminen ja asiakaselämys – onko ihmiskontakti luksusta?

Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta

Suomi on muuttumassa insinööritaloudesta palveluelämystaloudeksi. Asiakkaan rooli palveluprosessin aktiivisena kuluttajana vaatii yritysten henkilöstöltä muutosta koko palveluajattelussa.

Suomesta löytyy erinomaisia tuotteita ja palveluja, jotka vain odottavat kaupallistamista huipputuotteiksi. Ja nimenomaan huipputuotteiksi, luksukseksi, sillä juuri näille löytyy nykyisin paljon kuluttajia.

Miksi kannattaa myydä luksusta? Liian monet yritykset vierastavat koko sanaa. Jos yrityksiltä kuitenkin kysytään, haluavatko he myydä keskinkertaista palvelua tai harmaita, näkymättömiä tuotteita, vastaus on yleensä kielteinen. Mieluummin myydään jotain parempaa.

Erinomaisuuden pelko

Vaativat asiakkaat niin Suomessa kuin maailmallakin etsivät parasta palvelua tai tuotetta. Meillä on jo liian pitkään kytenyt erinomaisuuden pelko yhdistyneenä myynnin ja markkinoinnin aliarvostamiseen. Olemme tyytyneet kilpailemaan vain hinnalla. Globaalissa kilpailussa Suomen valttina kuitenkin on, että uskallamme hintakilpailun sijaan kilpailla korkealaatuisella osaamisella ja laadukkaalla palvelulla. Samalla nostamme tuotteen tai palvelun jalostusarvoa – sekä lopputuloksena saamme myös parempaa hintaa!

Me kaksi puhumme palvelubaletista, koska palvelua kuten huippuunsa viritettyä balettiesitystä voi treenata. Pitää vain oppia tunnistamaan kriittiset osa-alueet, joita kehittämällä jokainen yritys kykenee tavoittelemaan toimialansa huippua.

Kohti täydellistä palveluelämystä

Palvelukokemus muodostuu enemmän asenteesta kuin objektiivisista laatutekijöistä. Yrityksen palveluosaamista voidaan trimmata palvelujohtamista kehittämällä. Luomalla asiakkaille erinomainen kokonaiskokemus edistetään tuotteiden tai palveluiden muista erottuvaa houkuttavuutta.

Menestyvien yritysten palvelustrategioita yhdistää halu korkeaan laatuun ja huippusuoritukseen. Näiden yritysten ytimessä on myös halu palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin – luksuspalveluasenteella! Täydellinen palveluelämys syntyy pienten yksityiskohtien ja hienovaraisten nyanssien johtamisella. Yrityksen asiakaspolun jokainen yksityiskohta on mietitty ja loppuun asti hiottu.

Digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat työprosesseja ja ihmisen rooli organisaatioissa muuttuu. Esimiehen rooli palvelujohtamisessa on edistää palvelun tason kehittämistä ja sen laadun ylläpitämistä. Yrityksen palvelustrategia toteutetaan uudenlaisella johtamisella, jossa asiakaslupaus lunastetaan ja jopa ylitetään päivittäin.

Kaupallistaminen on ekonomien työtä myös tulevaisuudessa. Meillä on ratkaiseva rooli siinä, miten asiakaskokemuksen johtaminen viedään yrityksissä käytäntöön.  Automatisaatio ja digitalisaatio mahdollistavat monien työvaiheiden helpottumisen, mutta ihmiskontaktilla on tulevaisuudessakin arvonsa. Oppivat robotit haastavat jo nyt jossain palvelutehtävissä ihmisen; esimerkiksi ikuisesti hymyilevä robotti hotellin vastaanotossa ei tee virheitä. Mutta ihminen voittaa robotin empaattisuudessa ja kyvyssä aistimaan hienovaraiset nyanssit – ainakin vielä toistaiseksi.

Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta

Palmgren (KM, eMBA) ja Väkiparta (KTM) ovat kouluttajia. He ovat Suomen ensimmäisen luksusklusteriohjelman perustajia, Haaga-Helian luksuskouluttajia sekä Greetings From Luxury Finland Start Up -yrityksen osakkaita. Molemmat ovat pitkän linjan yritysvalmennuksen ja yrittäjyyden osaajia. ”Me uskomme, että luksustuotteet ja – palvelut tulevat olemaan Suomen kansantalouden pelastava pala. Me myös uskomme suomalaisiin ekonomeihin kaupallistajina, joiden avulla pystymme nostamaan suomalaisten tuotteiden ja palveluiden jalostusastetta ja – arvoa. Autamme suomalaisia yrityksiä löytämään oman luksuksensa.”

Joukkoistimme palvelukehityksen!

Terttu Sopanen

AY-liike on menneen talven lumia, joka työntää kapuloita liike-elämän rattaisiin, lamauttaa viennin ja romuttaa Suomen yritysten luotettavuuden. Tällaisia kommentteja olen kuullut mediasta ja lähipiiristä keväästä alkaen hypättyäni etujärjestö Suomen Ekonomien viestintään.

Ymmärrän yleistävät väitteet ja yleisen mielipiteen. Sitä en hyväksy, että kaikki palkansaajien etujärjestöt viikataan samaan nippuun.

Etujärjestöjen jäsenenkunnat ovat erilaisia, ja kukin järjestö ajaa jäseniensä etuja eri keinoin. Olemme Suomen Ekonomeissa tehneet hartiavoimin töitä uudistaaksemme toimintaamme ja viestintäämme ja vaikuttaaksemme työmarkkinoiden uudistamiseen.

Minulla on ilo työskennellä 50 rohkean ja asiantuntevan kollegan kanssa. Lähimmät työtoverini ovat lokakuussa organisaatiouudistuksen yhteydessä syntyneessä Asiakkuudet-yksikössä, jossa asiakkuusvastaavat pohtivat, miten rakennamme jäsenillemme palvelut ja edunvalvonnan, joita he tarvitsevat ja arvostavat.

Mutta kaikkea emme voi tehdä yksin. Siksi joukkoistamme palvelunkehitystä jäsenille.

 

Hyvistä palveluistamme halutaan tietää enemmän

Toteutimme marraskuun puolivälissä palvelukyselyn maisterivaiheen kyltereille eli kauppatieteen opiskelijoille ja nuorille ekonomeille. Siinä kysyimme muun muassa, mitä palveluistamme on käytetty eniten, mitkä niistä ovat tärkeimpiä ja miten työuran alussa suhtaudutaan edunvalvontaan.

Ilahduttavaa oli, että kyltereistä noin puolet aikoo heti valmistuttuaan liittyä Ekonomijäseneksi. Mutta 46 prosenttia opiskelijajäsenistä ei ole vielä tehnyt päätöstä. Monista avoimista vastauksista ilmenee, että palveluista ei tiedetä tarpeeksi.

”Olin yllättynyt, että tarjolla olevia palveluita onkin enemmän kuin muistin. Toivoisin, että jäsenille tulisi paremmin tietoon, mitä kaikkea on tarjolla” kertoi eräs vastaaja. Tieto oli meillä ennakoitu ja vahvistettuna elintärkeä. Tästä otamme koppia ja aiomme jatkossa viestiä kohdennetummin.

Vastaajien mielestä tärkeimpiä palveluitamme ovat juristipalvelut, palkkasuositukset ja työnvälityspalvelu Ekonomipörssi. Eniten käytetyimpiä palveluita olivat jäsenetulehtien lisäksi palkkasuositukset ja palkkojen vertailutasosta kertova Palkkatutka.

 

Edunvalvonnan teemat ja aktiivinen viestintä tärkeitä

Kokoemuksemme mukaan edunvalvonta ei sanana ole kaikille kyltereille ja uransa alussa oleville ekonomeilla kovin tuttu. Silti vastaajat pitivät edunvalvonnan vaikuttamisteemoja tärkeinä. Erityisen tärkeitä teemoja olivat Yritysyhteistyön lisääminen opetuksessa, Työaika ja sen joustot sekä Palkkaus ja sen kehittäminen.

Lupaamme jatkaa aktiivista vaikuttamistyötä eli kyltereiden ja nuorten ekonomien edunvalvontaa.

Palveluviestinnän tärkeimmiksi tiedonlähteiksi nimettiin ekonomit.fi-sivusto, uutiskirjeet ja Ekonomi-lehti. Hieman yllättävää oli, että tietoa haluttiin eniten juuri kyseisistä kolmesta kanavasta. Siis Ekonomi-lehden printti on käyttöliittymänä edelleen relevantti.

Odotettua oli, että kylterit ja nuoret ekonomit toivoivat enemmän tietoa some-kanavista eli ensisijaisesti Facebookista, mutta myös LinkedInin, Twitterin ja Instagramin kautta. Pidämme myös nämä mielessä!

”Keep up the good work!”, kannusti eräs vastaaja. Kiitos palautteesta, näin teemme!

 

Terttu Sopanen
Viestintä- ja markkinointijohtaja, Suomen Ekonomit

Terttu Sopanen

Terttu Sopanen

Yrittäjän yksinäisyys sisältää töitä, päätöksentekoa ja vastuunkantoa

Maija Tähtinen

Pienyrittäjät ovat kansantaloutemme vahva perusta. Suomessa on noin 285 000 yritystä, joista 1-9 henkilöä työllistäviä mikroyrittäjiä on lähes 94 prosenttia (Tilastokeskus ennakkotieto vuodelta 2013/Suomen Yrittäjät 14.1.2015). Nämä pienyrittäjät, jotka työllistävät vain itsensä, tyypillisesti harjoittavat omaan osaamiiseen perustuvaa ammattia.

Yrittäjän yksinäisyys ilmenee monella tavoin – ja on läsnä jatkuvasti. Firman kesäjuhlat tulossa, koulutusristeily kollegojen kanssa, pikkujoulusuunnittelua, aika juhlia isosta asiakassopimuksesta ja niin edelleen.

Missä on yksinyrittävän verkostot ja yhteisöllisyys? Mistä voi löytää tarvitsemaansa vertaistukea? Kenen kanssa jakaa onnistumiset ja epäonnistumiset?

Töitä 24/7 365 päivää vuodessa. Menestyäkseen monet yrittäjät tekevät töitä yötä päivää. Yrittäjän sairastuessa ei ole korvaavaa työntekijää – työt odottavat. Lomien, perhevapaiden, osa-aika eläkkeen pitäminen tuntuu mahdottomalta ajatukselta.

Yrittäjän yksinäisyys korostuu ja sosiaaliset piirit pienenevät, kun aikaa ei enää tunnu riittävän perheelle, ystäville ja harrastuksille. Monesti yrittäjän toimisto on kotona, jolloin työpaikalla ollaan jo herätessä ja myös nukkumaan mennessä. Siellä syödään, tehdään ostokset netin kautta ja seurataan somea. Ja helposti kuin huomaamatta käykin niin ettei päivän aikana tule käytyä missään.

 

Yksin isoja päätöksiä ja suurta vastuuta

Yrittäjän yksinäisyys on mukana kun pitää tehdä tärkeitä päätöksiä, allekirjoittaa sopimuksia, luonnostella tarjousta, tilata toimistotarvikkeita, tai vaikka valita värimaailma firmalle. Yksinäisyys kiteytyy päätöksentekoon ja vastuuseen. Yrittäjä on viime kädessä aina yksin vastuussa päätöksistään oli hänellä työntekijöitä matkassa tai ei.

Ja silloin, kun työntekijöitä on, on vastuussa myös heistä. Tällöin yrittäjän vastuu laajenee ja korostuu entisestään. Enää ei tarvitse vain huolehtia perheensä toimeentulosta vaan lisäksi myös työntekijöiden perheistä.

Se on iso taakka kannettavaksi yhdelle henkilölle. Vertaistuen tarvetta ja voimaa ei voi aliarvioida.

 

Suomen Ekonomeilta saa tukea yrittäjänä

Myös yrittäjänä voit olla Suomen Ekonomien jäsen. Suomen Ekonomit tarjoavat laajan kollega- ja vertaistukiverkoston. Sekä yrittäjille, että palkansaajille suunnatuissa koulutuksissa voit kehittää ammatillista osaamistasi.

Lakiyksikkö auttaa vaikeissa päätöksentekotilanteissa esimerkiksi yritystoimintaan liittyvissä sopimuksissa. Suomen Ekonomien kautta voit osallistua yrittäjien mentorointiohjelmaan.

Yrittäjätapahtumissa tapaat muita ekonomiyrittäjiä ja yrittäjähenkisiä ekonomeja. Akateeminen yrittäjyys on kasvussa ja Suomen Ekonomien jäsenistä jo 4 prosenttia on yrittäjiä (Suomen Ekonomit, jäsenrekisteri).

 

Maija Tähtinen
Yrittäjätyöryhmän jäsen
Suomen Ekonomit

Ekonomien uusi vuosi 2015 tuo uutta ja juhlaa

Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää

Kulunut vuosi on ollut vaiherikas. Pitkin vuotta on puhututtanut muun muassa eläkeuudistus. Valitettavasti se ei riittävällä tavalla huomioi korkeasti koulutettujen etuja.

Suomi elää vain korkeasta osaamisesta ja sen saavat aikaan osaavat, koulutetut ihmiset. Näitä ihmisiä tulisi kaikin tavoin motivoida ja tukea kehittämään osaamistaan ja sen hyödyntämistä.

Eläkeratkaisu toisti ikävällä tavalla vanhaa kaavaa. Koulutus, huippuosaaminen ja korkea jalostusarvo ovat kyllä liturgioissa esillä, mutta tiukan paikan tullen ”oikean työn tekijät” pyyhkivät massallaan ja voimallaan koulutetuilla pöytää.

 

Ekonomiliitosta Suomen Ekonomeiksi

Suomen Ekonomien hallitus on puolivälin krouvissaan. Jos ensimmäistä hallitusvuottamme leimasi kehitystyön liikkeelle saattaminen, pitää toista leimata tuotosten vieminen käytäntöön.

Kehittämisprojektit laukaistiin keväällä liikkeelle nimenmuutoksella: Suomen Ekonomiliitto SEFEstä kuoriutui Suomen Ekonomit. Pieneltä näyttävä muutos on henkisesti suuri. Ekonomiyhteisön toimijoiden (paikallisyhdistykset ja liitto) nimet ovat nyt samasta muotista.

Tavoitteena tulee olla myös toiminnallisesti tiiviimpi yhteisö. Paikallisyhdistysten tärkein tehtävä on yhteisöllisyyden tukeminen ja verkostoitumisen edistäminen. Yhdistysten yhdistyksen (liitto) tulee tukea paikallisyhdistysten toimintaa, tuottaa jäsenpalveluita ja huolehtia ekonomien edunvalvonnasta. Joko itse tai yhteistyökumppaneiden kanssa.

Viimeisten kuukausien aikana olemme ulkopuolisten asiantuntijoiden tuella käyneet läpi palveluita, niiden tuotantoprosesseja ja sisältöjä. Selvitystyön tulokset valmistuvat tammikuuhun mennessä ja sen jälkeen työ jatkuu palvelukehittämisellä.

 

Tiivis akavalainen yhteisö ajaa akateemisten asiaa

Kuluvan vuoden aikana on laadittu myös vaikuttamistyön uudet suuntaviivat. Ne antavat pohjan työmarkkina-, koulutus- ja yrittäjäpoliittiselle vaikuttamiselle.

Työmarkkinapoliittisesti ensi vuodesta tulee mielenkiintoinen. Työlistalla ovat muun muassa Akavan puheenjohtavaali sekä työllisyys- ja kasvusopimuksen seuraava vaihe.

Valtavan julkisuuden saattelema SAK:n ja STTK:n yhdistämishanke saa ensi vuonna jatkoa. Akava ei lähde hankkeeseen mukaan, mistä osoituksena oli parin viikon takaisen Akavan liittokokouksen vahva yhteishenki. Toivotaan, että vanhan maailman vastakkainasettelua lietsoen liikkeelle laitettu hanke poikii myös positiivista: entistä tiiviimmän akavalaisen yhteisön, joka ajaa nimenomaan akateemisten etuja.

Koulutuspolitiikassa keskustellaan ensi vuonna ainakin duaalimallin tulevaisuudesta sekä yliopistoyksiköiden profiilien ja työnjaon kehittämisestä. Kauppatieteellisen yliopistotutkinnon laadun ja ekonomien työmarkkina-arvon vahtiminen on myllerrysten keskellä koko ajan tärkeämpää.

 

Uusi vuosi tuo uuden brändin

Sisältökehityksen kyljessä on suunniteltu uusi brändi-ilme. Aktiivit ovat saaneet uudesta ilmeestä maistiaisia liittokokouksessa ja kokonaisuudessaan se julkistetaan tammikuun puolivälissä. Uuden ilmeen lanseeraus linkittyy juhlavuoden viettoon.

Suomen Ekonomit juhlii 80 vuotista taivaltaan erilaisissa jäsentapahtumissa kautta maan. Pääjuhla on syysliittokokouksen yhteydessä Helsingissä marraskuussa 2015.

Ekonomikunnan menestys koostuu yksittäisistä menestystarinoista. Yhteisömme tehtävä on tukea ekonomeja niiden kirjoittamisessa. Työ jatkuu vuonna 2015.

Hyvää joulua ja menestyksekästä uutta ekonomivuotta!

 

Timo Saranpää
”pääekonomi”
Suomen Ekonomien puheenjohtaja

Hur härligt klingar sången?

Markkinointisuunnittelija Nina Enberg

Idag firas Svenska dagen, finlandssvenskarnas egen dag. Många ser dagen som en symbol för rätten att tala svenska i Finland och som en hyllning för landets tvåspråkighet. Den 6 november, årsdagen för kung Gustav II Adolfs död i slaget vid Lützen år 1632,  har i över 100 år firats som Svenska dagen.

Mina första minnen av Svenska dagens firande går tillbaka till skoltiden och speciellt de första åren. Jag minns hur vi sålde de rödgula Svenska dagen-märkena ett par veckor innan och hur vi på själva dagen samlades i skolans festsal och sjöng Modersmålets sång.

Det sägs att sången är något av en nationalsång för finlandssvenskarna och vi hade övat in den och lärt oss texten utantill. Jag antar att det även idag i skolor och daghem ordnas program kring Svenska dagen och Modersmålets sång klingar högt.

 

Traditioner är viktiga

När Svenska dagen närmar sig, blir det som oftast mer allmänna diskussioner om finlandssvenskheten och det svenska språket. Ursprungligen skapades denna dag för att öka känslan av sammanhållning bland den svenskspråkiga befolkningen i Finland.

Förutom språket och Svenska dagen, som präglas främst av traditioner och historia, förknippas finlandssvenskhet ofta med kräftskivor, Lucia och midsommardans. Som finlandssvensk och som en del av den finlandssvenska identiteten är det viktigt att värna om det svenska språket och finlandssvenska seder och traditioner, så att de lever kvar och berikar vardagen även för kommande generationer.

Så här på Svenska dagen vill jag påminna om att SEFE betjänar sina medlemmar på bägge inhemska språken. Flera av våra evenemang, utbildningar och webinarier erbjuds även på svenska. Kolla vårt utbud på evenemangskalendern.

Som jag lärde mig i lågstadiet, det sitter fortfarande i:
”Du sköna sång, vårt bästa arv från tidevarv till tidevarv:
ljud högt, ljud fritt från strand till strand i tusen sjöars land!”

Trevlig Svenska dagen!

 

Nina Enberg
Marknadsföringsplanerare, Ekonomförbund

Uskoa ja uskomuksia työnhausta

SEFEn uravalmentaja Tiina Myöhänen-Astikainen

On maanantain alkuilta Omenan kirjastossa. Kolmivuotias kuopukseni leikkii dinoilla, minä selaan kännykästä työviestejä. Ura-asiakkaalta on tullut viesti: ”Nyt kävi niin yllättävän onnellisesti, että allekirjoitin tänään työsopimuksen.” Lämmin läikähdys tuntuu sydänalassa ja saan jostain silmääni roskan.

Tässä kirjoittaa mies, joka muutamaa viikkoa aiemmin otti yhteyttä ja yritti vielä yhtä uutta keinoa löytää töitä. Mies, joka oli tehnyt jo mielestään kaiken mahdollisen: Verkostoitunut (myös somessa), käynyt työnhaun kurssit, liittynyt Otty:n (Omaehtoisen työllistymisen tuki Otty ry.) toimintaan, pitänyt hyvää huolta niin fyysisestä kuin henkisestä jaksamisestaan. Loppuu se usko jossain vaiheessa meistä vahvimmaltakin, sanotaan. Jos kuukaudet kuluvat ja tilaisuuksia tulee ja menee, mutta aina viimeistään kalkkiviivoilla kaatuu.

Ehdimme tavata uravalmennuksen merkeissä kerran. Muistan jännittäneeni tapaamista erityisen paljon. Mitä ihmeen uutta minä voisin tälle ihmiselle antaa? Ihmiselle, joka jo oli tehnyt kaiken ja kokeillut kaikkea. Muistan siteeranneeni itsekseni Ymmi Hinaajaa: ”Kuule en mä voi sulle tässä työpaikaksi muuttua..” No, ehkä en kokeile sitä kuitenkaan häneen.

Tapaamisemme oli oikein miellyttävä. Minua kätteli fiksu, urheilullinen, keski-ikäinen ekonomimies. Osaamis- ja työkokemustausta kunnossa, itse asiassa enemmän kuin kunnossa ja monta kovatasoista hakua takana.

Mutta, aivan kuten niin monella ennen häntä, tarpeeksi monen kompastuksen jälkeen alkaa meistä parhaimmallakin usko omaan itseen loppua. Tulee mieleen kaikenlaista.

Olenko liian nirso työpaikkojen suhteen, pitäisikö väljentää hakukriteereitä? Ottaa siis haulikko-strategia käyttöön kiväärillä tähtäämisen sijaan. Miksi pääsen aina haastatteluun mutta en koskaan siitä eteenpäin? Onko minussa tai ulosannissani jotain perustavanlaatuista vikaa vai olenko muuten vain ihan täysi nolla? Ketä ärsytän? Olenko väärän ikäinen, näköinen, hajuinen? Menikö ”parasta ennen” päiväykseni jo?

 

Työnhaussa tarvitaan rohkeutta ja energiaa sekä uskoa omaan itseensä

Työnhakumatkalla meistä jokainen on yksin. Jokainen meistä, ainakin hetkellisesti, miettii: Mikä minussa on vikana? Miksi en saa työpaikkaa? Ketä minulla on kilpailijoina? Ovatko ne toiset kaiken osaavia uraohjuksia, joilla ei ole lapsia, jotka ovat juuri oikean ikäisiä, jotka tekevät jatkuvasti erinomaista tulosta, jotka ovat aina ja joka tilanteessa korrekteja ja jotka päälle päätteeksi vielä näyttävätkin hyvältä?

Uskomukset, nuo työnhakijan arkkiviholliset, pääsevät voitolle juuri kriittisellä hetkellä ja lannistavat matkamiehen jo paljon ennen kuin maaliviiva alkaa häämöttää horisontissa. Silloin astumme esiin me, SEFE:n uravalmentajat. Me sisukkaat, osaavat naiset, jotka olemme itsekin kokeneet yhtä sun toista.

Me istutamme väsyneen matkamiehen tuoliin. Ja sitten me kuuntelemme, kyselemme ja kyseenalaistamme, neuvomme, saarnaamme, ravistelemme ja rohkaisemme. Teemme kaiken mitä suinkin keksimme ja olemme hyväksi kokeneet, jotta uskomukset ja epäilykset saataisiin ajettua takaisin oikeille paikoilleen, mielen kauimmaiseen sopukkaan.

”Kiitos hyvästä keskustelusta tänään”, aloitti viestinsä mies, joka juuri oli käynyt allekirjoittamassa uuden työsopimuksen. Kiitos hyvästä keskustelusta, uusista näkökulmista, väärien uskomusten ravistelusta, rohkeuden valamisesta, itsetunnon palauttamisesta, uudesta energiasta.

Tämä on sitä spontaania palautetta, jota me uravalmentajat päivittäin saamme. Sitä työn syvempää merkityksellisyyttä, jonka innoittamana me joka aamu heräämme, nousemme ylös sängystä ja lähdemme töihin.

Jos palkkaa ei oteta huomioon, mikä saisi sinut menemään aamulla töihin?

 

Tiina Myöhänen-Astikainen
Asiantuntija, Ekonomiliiton urapalvelut

Osallistavat palvelut tuovat jäsenten äänen kuuluville

Marianne Falck-Hvilstafeldt ja Arja Parpala

SEFE on strategiassaan määritellyt, että olemme yksilöiden yhteisö. Etsimme jatkuvasti keinoja, joilla jäsenemme voivat jakaa osaamistaan toisilleen meidän avullamme ja joilla voimme rohkaista heitä hyödyntämään ammattitaitoaan ja tekemään arvojensa mukaisia valintoja työelämässä.

Olemme selvittäneet, miten voimme tarjota entistä enemmän osallistumisen mahdollisuuksia jäsenillemme. Käynnissä on useita pilottiprojekteja, palvelun kehittämishanketta, joissa jäsenten osallistuminen otetaan erityisesti huomioon ja samalla luodaan toimintatapoja, jotka voidaan ottaa pysyvästi käyttöön. Näitä ovat muun muassa videopalaute, Kylteripäivät ja EkonomiEsimies –koulutus somessa.

Osallistava palvelu on sellainen, jossa henkilö luo lisäarvoa toiselle SEFEn jäsenelle.

Osallistavien palveluiden myötä työskentelytapoja on osin uudistettu SEFEn toimistolla. Osallistavia palveluita on kehitelty teemaan kuuluen osallistaen niin eri yksiköistä asiantuntijoita kuin myös ottamalla esimerkiksi kylteriyhdyshenkilöitä, kyllejä, mukaan Kylteripäivien tekemiseen. Ideoita on palloteltu omissa viraalisissa toimiston ryhmissä.

Sähköisiä palveluita on kehitetty ja jatkokehitetty käyttäjiltä tulleen palautteen pohjalta. Tarpeita sähköisille palveluille on tullut käyttäjiltä itseltään. Esimerkiksi SEFEn luottamushenkilöiden asiakirja- ja keskustelufoorumeiden ja jäsenyhdistysten Parhaat käytännöt -keskustelusivuston ideat tulivat käyttäjiltä ja jatkokehittämistä tehdään heiltä tulevaa palautetta ja kehitysideoita kuunnellen.

Jatkossa uusia palveluita voidaan luoda osallistamalla käyttäjät mukaan kehittämiseen. SEFEn ensimmäisen mobiilisovelluksen Työaikavalmentajan kehittämisessä jäsenet otetaan jo ennen ensimmäisen version lanseerausta mukaan. Jos haluat SEFEn jäsenenä osallistua Työaikavalmentajan kehittämiseen, olet tervetullut!

 

Anna palautetta tai treenaa työhaastatteluun videolla

SEFEn verkkopalvelussa pääset tiedettävästi ensimmäisenä organisaationa Suomessa jättämään videolla palautetta. Videosta on tullut keskeinen osa viestintää ja jopa rekrytointeja. SEFE tarjoaa mahdollisuuden treenata työhaastatteluun osallistumista videolla ja vinkkejä esimerkiksi työnhakuun videoilla omassa Youtube-kanavassa.

Videopalautteen käyttöönotto onkin luonteva jatkumo SEFEn palvelutarjontaan videolla. Videopalautteen kautta saamme viestiä jäseniltä ja muilta kiinnostuneilta meille päin eikä aina vain me SEFEssä viestitä videolla ulospäin.

Tarkoituksena on, että jatkossa voisimme saada videopalautteen kautta sellaista sisältöä, joka voisi olla myös jaettavissa ja joka hyödyttäisi muitakin SEFEn jäseniä esimerkiksi kokemuksia jakamalla. Millaisia hyviä vinkkejä olet saanut SEFEn uravalmentajilta uuden työnhakuun? Onko SEFEn juristi hyödyttänyt esimerkiksi tarkastamalla työsopimuksesi tai työpaikkasi kinkkisessä tilanteessa?

Laittakaa siis palautetta, terveisiä ja uusia avauksia videolla tulemaan! Ne kyllä katsotaan!

 

Kylteripäivät kokoaa viisisataa kylteriä yhteen

Kylteripäivät järjestettiin tänä vuonna tammikuun lopussa uusin sekä hyviksi todetuin eväin. Uutta KYPÄssä oli vahva osallistava ote jo valmistelussa. Tunnelmaa nostatettiin ennakkoon sosiaalisessa mediassa.

KYPÄstä kiinnostuneet pysyivät valmistelun tilanteesta ja uutisista perillä Kylteripäivien jatkuvasti päivittyvällä Facebook-sivulla. Sivuilla pääsi KYPÄ-tunnelmaan muun muassa kuvin ennakkoon, tapahtuman aikana ja sen jälkeen.

KYPÄn kuvakisa järjestettiin Instagramissa ensimmäistä kertaa. Kisaan osallistuivat #kypä merkityt kuvat. Kilpailukuvia tuli yhteensä 227. Voittaja ja viisi muuta eniten tykkäyksiä saaneiden kuvien julkaisijat julkistettiin Instagramissa, Twitterissä ja Facebookissa.

Viime vuonna KYPÄN aikainen Twitterin aktiivinen käyttö jatkui tänäkin vuonna. Yli 260 twiittillä KYPÄ-seminaarin puheenvuorojen innoittamina käytiin keskustelua.

Koska kaikki halukkaat eivät mahdu KYPÄän mukaan, pääsi muutkin kuin osallistujat osalliseksi somen ja verkkosisältöjen myötä KYPÄn sisätöön ja tunnelmiin. Ehkä joskus ”SEFE-TV” lähettää KYPÄstä livekuvaa, kuka tietää.

 

EkonomiEsimies -koulutusta tarjotaan LinkedInissä

EkonomiEsimies –koulutus on jo perinteikäs ja arvostettu kokonaisuus, jota SEFE on tarjonnut jäsenilleen vuodesta 2006 alkaen. Marraskuussa alkoi koulutuksen ensimmäinen toteutus sosiaalisessa mediassa, tällä kertaa LinkedInissä.

Mukana oli noin 35 osallistujaa, jotka pohdiskelivat esimiestyön elementtejä kouluttajien ohjaamina ja toistensa tukemina. Koulutuksen ohjeistukset, tietopaketit ja videot ovat saatavilla LinkedIn-ryhmässä. Koulutuksen luennot toteutettiin live-webinaareina.

Lisäksi kouluttajat avasivat keskusteluja esimiestyön kysymysten ympäriltä, keräsivät informaatiota lyhyillä kyselyillä ja kehittävät koulutusta jatkuvasti palautteen perusteella. Myös henkilökohtaista coachingia esimiestyön tilanteisiin on tarjolla osallistujille. Tämän palvelun tuottavat SEFEn omat uravalmentajat.

Mitä mieltä sinä olet näistä SEFEn osallistavista palveluista? Entä millaista osallistavaa palvelua toivoisit?

 

Marianne Falck-Hvilstafeldt ja Arja Parpala
SEFEssä osallistavia palveluita kehittävä työpari

Arja työskentelee SEFEssä uravalmentajana ja Marianne vastaa SEFEn sähköisistä palveluista ja sosiaalisesta mediasta.

Kuntatalous murroksessa

Otsikkoon voisi hyvin lisätä sanan taas. Tilanne on tosin vakavampi kuin kertaakaan 1990-luvun laman jälkeen. Tilanne on myös äärimmäisen mielenkiintoinen, sillä tulevasta kunta- ja palvelurakenteesta on suurin piirtein yhtä monta näkemystä kuin on mielipiteen esittäjää.

Kuntatalouden heikkenemisen syitä on lukuisia: valtio on lisännyt kuntien velvoitteita antamatta vastaavaa tulonsiirtoa valtionosuuksissa. Kuntaliitokset aiheuttavat tehottomuutta viiden vuoden irtisanomissuojan vuoksi. Verotulopohja on romahtanut taantuman vuoksi. Organisaatioiden omassa taloudenpidossakin on ollut puutteita. Demokraattisella päätöksentekojärjestelmällä on hintalappunsa.

Jotain poikkeuksellista syksyssä on ollut. Lukuisat kunnat ovat ilmoittaneet yt-neuvotteluista, joiden tavoitteena on henkilöstökulujen kasvun taittaminen, jopa säästöt. Keinovalikoimaan ovat yhä vahvemmin tulleet lomautukset ja myös irtisanomiset. Useassa tapauksessa yt-neuvottelut ajoittuvat irtisanomissuojan päättymiseen. Eikö kunta olekaan enää turvallinen työnantaja? Tarvitseeko sen olla?

Kuntalaisen oma vastuu elämästään kasvaa

Epäilemättä julkisessa palvelutuotannossa olisi opiksi otettavaa yksityisiltä toimijoilta. Vertailuja tehtäessä kannattaa kuitenkin muistaa, että julkinen palvelutuottaja ei voi poimia rusinoita pullasta; se vastaa kaikista vaativistakin asiakas- ja potilasryhmistä oli sitten kyse alkoholisteista, erityislapsista, vähävaraisista tai mielenterveysongelmaisista. Talouden kriisitilanteissa väestön pahoinvointi ja palvelujen kysyntä vielä lisääntyy.

Selvää on, että jokainen veronmaksaja toivoo, että palvelujen ja hallinnon rakenteet ovat mahdollisimman tehokkaita. Mutta siinä vaiheessa kun oma lähikoulu tai terveysasema on lakkautusuhan alla tai talviaamuna kotikatua ei ole aurattu, taloudelliset reunaehdot saattavat unohtua.

Yleinen mielipide taitaa olla sen kaltainen, että mieluummin maksetaan enemmän kunnallisveroa kuin tingitään palveluista. Veronkorotukset ovat väistämätön tosiasia, mutta viimein on päästy todenteolla keskustelemaan myös rakenteista. Valitettava seuraus talouden kiristymisestä on se, että palvelut keskittyvät ja niukkenevat ja kuntalaisen omaa vastuuta elämästään täytyy kasvattaa.

Valintatilanteet ovat yhä vaativampia: pelastetaanko vaativa keskosvauva elämälle 300 000 eurolla vai tehdäänkö samalla rahalla 30 vanhuksen omatoiminen liikkuminen mahdolliseksi polven tekonivelleikkauksella. Kummanko vaihtoehdon sinä valitsisit?

Sami Sipilä
Talousjohtaja, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä
SEFEn hallituksen jäsen

Seuraava työhaastattelusi voi olla videolla

Sirja Kulmala-Portman

Rekrytointimarkkina kehittyy ja muutoksia tapahtuu kaiken aikaa, niin työvälineissä kuin kanavissakin. Linkedin – palvelun ja Facebookin ohella Twitter nousee koko ajan merkityksellisemmäksi kanavaksi, etenkin maailmalla sen käyttö on jo yleistynyt.

Yksi uusimmista, myös kotimaan rekrytointimarkkinoilla käyttöönotetuista työkaluista on videohaastattelu.

Videohaastattelua käytetään tällä hetkellä tyypillisimmin rekrytointiprosessin ensimmäisellä kierroksella. Videohaastatteluun valinta tehdään usein vielä perinteisen CV:n perusteella. Kutsu ensimmäisen kierroksen videohaastatteluun tulee suoraan henkilön sähköpostiin ja vastausaikaa on tyypillisimmillään noin viikko.

 

Videohaastattelu on tasapuolinen

Videohaastattelu on hakijoille tasapuolinen. Kaikilla videohaastatteluun kutsutuilla on sama haastattelija, samat kysymykset ja saman verran aikaa valmistautua ja vastata. Tässäkin haastattelumuodossa hyvä valmistuminen ja itsetuntemus nousevat arvoonsa.

Haastattelukysymykset, joita tyypillisimmin on kolmesta viiteen kappaletta, hakija voi katsella läpi niin monta kertaa kuin haluaa. Omia vastausvideoitaan voi myös nauhoittaa useaan kertaan ja lähettää ne vasta sitten kun on tyytyväinen vastauksiinsa.

Videohaastattelussa annat ensivaikutelman osaamisen lisäksi myös persoonasta. Vastaamalla noin minuutin pituisilla videoilla, pystyt antamaan näytön kyvystäsi tiivistää ja tuoda esiin kysymyksen kannalta oleellinen tieto.

Videohaastattelun käyttö säästää myös aikaa eikä ole sidottu kummankaan osapuolen sijaintiin. Teknisesti videoiminen on helppoa ja ei vaadi normaalia pc:tä kummempaa työvälinettä.

 

Video toimii globaalisti

Videohaastattelun myötä rekrytoinnista on mahdollista tehdä entistä globaalimpaa. Brittiläinen rekrytointialan pitkän linjan konkari Keith Robinson vieraili Suomessa kertomassa rekrytointikuulumisia. Hän esitteli työnhakijamielikuvaan liittyvää tutkimustietoa maailmalta ja niihin viitaten herätti keskustelua tämän päivän rekrytointihaasteista. Hän kertoi videohaastattelujen lisääntyneen viime aikoina huomattavasti USA:ssa ja UK:ssa.

Niiden käyttö näyttäisi lisääntyvän jatkossakin, sillä sen on todettu nopeuttavan rekrytoinnin aikaa vievintä vaihetta ja mahdollistaa tutustumisen useampaan hakijaan. Myös erilaisten hakijoiden kannalta uusi mahdollisuus erottautua on otettu positiivisesti vastaan, sillä kaikki eivät näytä hyvältä paperilla, mutta kameran edessä he loistavat, hän toteaa.

Yksi alan johtavia toimijoita on suomalainen Recruitby.net, jonka työkalun ovat ottaneet käyttöön niin pörssiyhtiöt kuin pienemmät toimijat. SEFE toimi yhteistyössä Recruitby.netin kanssa ja tarjoaa uutena palveluna jäsenilleen mahdollisuutta harjoitella videohaastattelua etukäteen ja saada myös uravalmentajan palautteen videoista halutessaan. Palvelun löydät SEFEn jäsenpalvelusta Videohaastattelu -kuvakkeesta (vaatii kirjautumisen).

Voit tutustua myös videohaastattelua käsittelevään artikkeliin HS:n Nuoret ammattilaiset syksyn 2013 julkaisussa.

Sirja Kulmala-Portman
Asiantuntija, SEFEn urapalvelut

 

Sinä olet väärä ihminen lukemaan tämän kirjoituksen

SEFEn hallituksenjäsen Juuso Enala

Oletko koskaan kiinnittänyt huomiota jääkiekkoseurojen mainoksiin? En ihmettele, vaikket olisikaan. Niissä on miltei säännönmukaisesti yksi yhteinen nimittäjä: Ne on kohdistettu niille ihmisille, jotka ostavat lipun ilman mainostakin. Lätkämainoksilla tuskin koskaan edes yritetään tavoitella potentiaalisia uusia kävijöitä.

Korkeakulttuuri on monesti langennut samaan ansaan. Viestinnässä silitellään myötäkarvaan heavy-usereita. Helsingin Juhlaviikot käänsi asian oivallisesti päälaelleen. Heidän tapahtumakoneessaan sai etsiä muutamaan taustakysymykseen vastaamalla omia mieltymyksiä vastaavan tapahtuman. Mutta oli myös mahdollisuus altistua jollekin uudelle. Jos testin tekijä painoi löydä-painikkeen sijasta altistu-painiketta, hänelle ehdotettiin tapahtumaa, jonka arvot olivat asteikon vastakkaisesta ääripäästä. Oopperakävijällä olikin mahdollisuus altistua punkille tai päinvastoin.

Olet johkautunut tähän kirjoitukseen SEFEn verkkosivujen tai some-presenssin houkuttelemana. Olet jo SEFE-fani, eikä minulla ei ole tällä kertaa asiaa Sinulle. Minulla on asiaa niille ekonomeille, jotka eivät tätä lue. Minulla on asiaa niille noin 10 000 suomalaiselle ekonomille, jotka eivät syystä tai toisesta ole SEFEn jäseniä.

 

He eivät tiedä, ellet Sinä kerro heille siitä

He, jotka eivät ole tätä lukemassa, ovat tehneet päätöksensä olla liittymättä SEFE-yhteisöön kukin omista syistään. Heillä on valinnanvapaus. Mutta jättäytyessään yhteisön ulkopuolelle, he ovat jääneet pitkälti myös liiton viestien tavoittamattomiin. He eivät tiedä, että SEFE ei ole enää sama.

SEFE on tänään dynaaminen ja interaktiivinen edunvalvontajärjestö. Se ajaa ekonomien etuja kollektiivisesti, mutta suhtautuu jäseniinsä yksilöinä. SEFE on yksilöiden yhteisö, joka on tukena jäseniensä arjessa proaktiivisesti ja innovatiivisesti. SEFE tarkoittaa nykyisellään ennen kaikkia osallistavia palveluja ja verkottoitumista, urapalveluita ja mahdollisuutta ammatilliseen kehittymiseen.

He, jotka eivät tätä lue, muistavat ehkä jäsenmaksua vastaan saadun jäsenlehden ja Ekonomipäivät. He eivät tiedä, miten paljon uutta jäsenille tarjotaan nykyisin. He eivät tiedät, miten intohimoisesti liiton työntekijät ja luottamushenkilöt ajavat jäseniensä etuja. He eivät tiedä, ellet Sinä kerro heille siitä.

Jollen olisi vuosien mittaan luottanut ystävieni tekemiin ehdotuksiin, olisin monta elämystä köyhempi. Jakaminen tekee hyvää. Ensi kerralla pyydä kaverisi mukaan itsellesi tärkeään harrastukseen. Tai kerro hänelle itsellesi tärkeästä asiasta. En kirjoittanut tätä Sinulle vaan ystävällesi, joka ei tunne SEFEä. Sinun tärkeä tehtäväsi on viedä tätäkin viestiä eteenpäin. SEFE on jäseniensä edunvalvoja työelämässä, yhteiskunnassa ja koulutuksessa. Se on arvokas tehtävä.

Juuso Enala
SEFEn hallituksen jäsen