Avainsana-arkisto: sopimukset

Jälleenmyynti- ja edustussopimuksen erot lyhyesti

Pauliina Scarabattoli Fondia

Yrityksen liiketoiminnan laajentuessa ja kansainvälistyessä tulee harkittavaksi jälleenmyynti– tai edustussopimusten käyttö. Molempien sopimusten tarkoituksena on löytää tuotteelle tai tuoteryhmälle uusia jakelukanavia. Niissä on kuitenkin myös merkittäviä eroja.

Miten jälleeenmyynti- ja edustussopimukset eroavat toisistaan?

Jälleenmyyjä on itsenäinen yrittäjä, joka toimii omissa nimissään ja omaan lukuunsa, kantaen itse omasta liiketoiminnastaan syntyvät riskit. Jälleenmyyjä ostaa päämieheltä tuotteita, joita se myy eteenpäin loppuasiakkaille. Jälleenmyyjä ei näin ollen saa päämieheltään myyntityöstä palkkiota, vaan tämän korvaus syntyy myyntivoiton muodossa.

Kauppaedustaja taas toimii päämiehen lukuun ja päämiehen nimissä, ja tekee kauppoja päämiestä sitovasti tai hankkii päämiehelle tilauksia. Toisin kuin jälleenmyyjä, kauppaedustaja saa myyntityöstään päämieheltä korvauksen provision muodossa.

 

Kumpaa käyttäisin?

Molemmissa sopimuksissa on omat etunsa ja tehdessä valintaa niiden välillä tulisi arvioida ennen kaikkea tapauskohtaisia olosuhteita sekä sitä, mitä sopimuksella halutaan saavuttaa. Edustussopimuksella päämies pääsee vaikuttamaan vapaasti myyntihintoihin ja -ehtoihin ja säilyttää näin ollen tiukemman kontrollin tuotteen jakeluun. Jälleenmyyjä sen sijaan toimii hyvin itsenäisesti ja kantaa itse taloudellisen riskin siitä, että saa tuotteensa myydyksi.

Mistä sopimuksissa kannattaa tai ei kannata sopia?

Kuten monissa muissakin maissa, Suomessa ei ole jälleenmyyntisopimuksia suoraan sääntelevää lainsäädäntöä, joten itse sopimuksen ehdoilla on suuri merkitys ja niistä voidaankin sopia hyvin vapaasti. Jälleenmyyntisopimusta tehdessä on kuitenkin huomioitava kilpailulainsäädännön asettamat reunaehdot, jotka rajoittavat muun muassa kilpailukiellon pituutta ja sisältöä, alueiden ja asiakkaiden jakamista sekä kieltävät jälleenmyyntihinnan määräämisen.

Edustussopimuksissa sen sijaan saa, ja kannattaakin sopia alueista, asiakkaista sekä hinnoista ja ehdoista, joilla kauppaedustaja myy tuotteita. Edustussopimuksia sääntelee laki kauppaedustajista ja myyntimiehistä, joka sisältää kauppaedustajan eduksi säädettyjä pakottavia säännöksiä, joista ei voi sopia toisin.

Pauliina Scarabattoli
Legal Counsel, Fondia

Lakitietoa yrittäjille löytyy VirtuaaliLakimiehestä, jonka Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille maksutta käyttöön. Tarkista kampanjakoodi Ekonomien jäsenpalvelusta ja rekisteröidy osoitteessa: www.virtuaalilakimies.fi. Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille myös oikeudellista neuvontaa puhelinkonsultaationa. Yrittäjän lakiapu (jäsenpalvelussa).

Kasvuyrityksen osakassopimus ja rahoituksen hinta

Jonathan Andersin, Fondia

Moni nuori yritys on perustamis- ja kasvuvaiheessa riippuvainen ulkoisista rahoituslähteistä ja yleinen tapa rahoittaa yrityksen toimintaa on turvautua enkelisijoittajan ja/tai pääomasijoittajan tarjoamaan rahoitukseen. Liike-elämässä mikään ei ole ilmaista, ja myös kasvuyrityksen rahoituksella on oma hintansa.

Yrittäjän näkökulmasta tämä hinta realisoituu määräysvallan ja potentiaalisten tuottojen osittaisena menetyksenä. Tässä ilmiössä ei sinänsä ole mitään erikoista, mutta joskus kyseinen hinta saattaa tulla aloittelevalle yrittäjälle yllätyksenä.

Yleensä edellä mainitut sijoittajat tekevät sijoituksensa merkitsemällä yrityksen osakkeita ja näin ollen heistä tulee kyseisen yrityksen vähemmistöosakkaita. Sijoituksen yhteydessä tehdään lähes poikkeuksetta osakassopimus, jonka myötä sijoittajalle annetaan vaihteleva määrä oikeuksia, joilla sijoittaja turvaa mahdollisuutensa hallinnoida sijoitustaan ja maksimoida sen tuotto.

Sijoituksen koosta ja osapuolien neuvotteluasemista riippuen sijoittajalle myönnettävät oikeudet saattavat olla hyvinkin laajoja ja jokaisen yrittäjän on jo neuvottelujen alkuvaiheessa hyvä tiedostaa mitä häneltä saatetaan vaatia. Alla on käsitelty muutamia yleisimmistä neuvottelun aiheista.

Etuoikeus varojenjakotilanteessa

Moni sijoittaja vaatii etuoikeuden tulevissa varojenjakotilanteissa, eli ns. likvidaatiopreferenssin (eng. liquidation preference). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun yrityksen varoja jaetaan (esim. yritysjärjestelyn yhteydessä tai osinkoina), on sijoittajalla oikeus saada määrätty summa ennen kuin muut osakkeenomistajat saavat mitään. Etuoikeus varojenjakotilanteessa takaa sijoittajalle ennalta määrätyn tuoton, joka saattaa olla moninkertainen suhteessa sijoittajan alkuperäiseen sijoituksen.

Pahimmillaan sijoittajan etuoikeus varojenjakotilanteessa voi johtaa siihen, että yrityksen menestyksestä hyötyy ainoastaan sijoittaja muiden osakkaiden kustannuksella.

Laimennusvaikutus ja tuleva rahoitus

Yrityksen kasvaessa on yleistä, että toteutetaan uusia rahoituskierroksia ja joukkoon liittyy uusia sijoittajia. Ensimmäisenä mukaan tulevat sijoittajat vaativat yleensä osakassopimukseen määräyksiä, joilla säädellään laimennusvaikutusta (eng. anti-dilution) ja yrityksen tulevaa rahoitusta. Alkuperäisen sijoittajan ajatuksena on näillä määräyksillä turvata oman omistusosuuteensa ja määräysvallan pysyminen myös vastaisuudessa tai ainakin varmistaa mahdollisuus puolustaa omistusosuuden pysymistä tulevilla rahoituskierroksilla.

Alkuperäisen sijoittajan omistusosuuden pysymisen kääntöpuoli on se, että tulevat rahoituskierrokset laimentavat muiden osakkaiden omistusosuuksia suhteettoman paljon.

Yhtiön hallinto

Sijoittajat vaativat lähes poikkeuksetta, että heille annetaan mahdollisuus osallistua yrityksen hallintoon. Tämä toteutetaan sopimalla esimerkiksi hallituspaikkojen jakamisesta ja päätöksenteosta sekä hallituksessa että yhtiökokouksissa.

Käytännössä tämä johtaa usein siihen, että sijoittajalle annetaan veto-oikeus yrityksen kannalta merkityksellisissä asioissa, joista hallituksessa ja/tai yhtiökokouksissa päätetään.

Osakkeiden luovutus(rajoitukset)

Monen osakassopimuksen keskeisimmät ehdot liittyvät osakkeiden luovutuksiin ja niiden rajoittamiseen. Sijoittajan mukaantulo tuo usein omat ulottuvuutensa mainittuihin määräyksiin. Moni pääomasijoittaja on rahastomuotoinen ja rahaston säännöissä on usein tarkat määräykset siitä milloin rahaston tulee irtautua sijoituksistaan ja palauttaa varat omille sijoittajilleen.

Muun muassa tästä johtuen sijoittajat vaativat osakkeiden luovutuksiin liittyviä erioikeuksia ja käytännössä tämä saattaa johtaa esimerkiksi koko yrityksen myyntiin vaikka muut osakkaat eivät kannattaisikaan myyntiä.

Muita yleisiä määräyksiä

Edellä mainittujen lisäksi yrittäjän tulee varautua neuvottelemaan ja sopimaan muun muassa voitonjaosta, työntekijäosakkaiden työntekovelvoitteista, kilpailu- ja rekrytointikielloista, raportoinnista sijoittajille sekä sijoittajien oikeudesta saada tietoja yrityksen toiminnasta.

Sijoituksen aineettomat hyödyt

Vaikka yrittäjän näkökulmasta saattaa tuntua raskaalta luopua määräysvallasta perustamassaan yrityksessä kannattaa myös huomioida sijoituksen ja sijoittajan mukaantulon monet myönteiset puolet. Moni sijoittaja pystyy rahallisen sijoituksensa lisäksi tuomaan yritykselle henkistä pääomaa esimerkiksi kokemuksen, uusien ideoiden sekä laajan kontaktiverkoston muodossa ja pystyy näin monella tavalla edesauttamaan yrityksen kasvua ja menestystä.

 

Jonathan Andersin
Legal Counsel, Fondia

Lakitietoa yrittäjille löytyy VirtuaaliLakimiehestä, jonka Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille maksutta käyttöön. Tarkista kampanjakoodi Ekonomien jäsenpalvelusta ja rekisteröidy osoitteessa:www.virtuaalilakimies.fi. Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille myös oikeudellista neuvontaa puhelinkonsultaationa. Yrittäjän lakiapu (jäsenpalvelussa).

Rajaa riskisi sopimuksin

Timo Lappi, Fodia

Panosta sopimusmalleihin ja yleisiin sopimusehtoihin. Näin vinkkasin 11.11.2014 webinaarissa, jossa annettiin lakivinkkejä Suomen Ekonomien ja TEK:in jäsenille.

Webinaarin aikana pidetyssä kyselyssä osallistujista yli puolet kertoi yrityksensä räätälöivän kirjallisen sopimuksen kaikkien asiakkaidensa kanssa ja vajaa kolmannes ilmoitti käyttävänsä yleisiä sopimusehtoja.

16 prosenttia kertoi, ettei tee asiakkaidensa kanssa lainkaan kirjallisia sopimuksia. Miksi kirjallisten sopimusten tekeminen kuitenkin kannattaisi?

 

Tarina pieleen menneestä projektista

Suomalainen ohjelmistotalo toimitti asiakkaalleen kassajärjestelmän. Projektin arvo oli noin 50 000 euroa. Myöhemmin ilmeni, että ohjelmistossa ja viivakoodinlukijassa oli yhteensopivuusongelma. Tämän johdosta ohjelmistotalon asiakkaana oleva myymälä päätyi myymään tavaroita ilmaiseksi asiakkailleen ja sille aiheutui noin 500 000 euron suuruiset vahingot.

Käräjäoikeus ja sittemmin hovioikeuskin tuomitsivat ohjelmistotalon korvaamaan asiakkaalleen aiheutuneet vahingot. Jos ohjelmistotalon sopimukset olisivat olleet kunnossa, korvausvastuu olisi voitu rajata esimerkiksi 10 000 euroon. Nyt liikevaihdoltaan 50 000 euron arvoinen projekti kuitenkin johti yli 500 000 euron korvausvastuisiin.

Ja tämä tarina on tosi.

 

Miksi sopimusten tekeminen kannattaa?

Kirjallisen sopimuksen päätarkoituksena on pystyä myöhemmin helposti ja kiistattomasti osoittamaan, mistä osapuolet ovat sopineet. Varsinaisten kaupallisten ehtojen, kuten hintojen ja toimitusaikojen, kirkastamisen lisäksi sopimuksilla voidaan myös tehokkaasti rajata sopimuskumppaneiden riskejä.

Hyvin laaditut sopimukset ovat vakuutuksia paljon tehokkaampi ja edullisempi tapa riskienhallintaan.

 

Räätälöidyt sopimukset ja yleiset sopimusehdot

Yritys voi käyttää räätälöityjä sopimuksia tilanteissa, joissa sen toimittamat tuotteet tai palvelut ovat todella uniikkeja, ja toimitusten koot ovat niin suuria, että räätälöidyn sopimuksen neuvotteleminen on osapuolille myös taloudellisesti perusteltua.

Yleisiin sopimusehtoihin kannattaa puolestaan panostaa silloin, jos yritys myy toistuvasti samankaltaisia tuotteita tai palveluita. Sopimuksen räätälöitävä kansilehti yhdistettynä hyvin laadittuihin yleisiin ehtoihin antaa yrityksen toiminnasta myös ammattimaisen vaikutelman.

Käytettäessä yleisiä sopimusehtoja niihin pitää aina nimenomaisesti viitata ja ne pitää oheistaa sopimukseen. Lisäksi kaikki sopimukset, niin räätälöidyt kuin vakiosopimuksetkin, pitää aina muistaa allekirjoittaa. Tämä kuulostaa yksinkertaiselta, mutta juristin työssäni törmään usein tilanteisiin, joissa sopimusneuvotteluita on käyty, mutta sopimuksen allekirjoittaminen on kuitenkin lopulta unohtunut.

 

Tyypillisimmät vastuunrajoitukset

Tyypillisimmät vastuunrajoituslausekkeet on otsikoitu vastuunrajoituksiksi. Sopimuksia lukiessa kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Vastuunrajoituksia sisältyy myös moniin muihin lausekkeisiin.

Asiakas on monesti tyytyväinen nähdessään toimittajan tarjoavan sopimuksessaan takuuta tai viivästyssakkoja. Usein ne eivät kuitenkaan ole asiakkaalle tarjottavia lisäetuja, vaan toimittajan vastuunrajoituksia.

Kun olet asiakkaana, näytä minulle toimittajasi tarjoama takuulauseke, niin minä osoitan sinulle sen olevan toimittajan vastuunrajoitus.

 

Timo Lappi
Lakimies, Fondia Oy
timo.lappi@fondia.fi
Twitter: @tilapit

**

Katso yrittäjäwebinaarit Suomen Ekonomien webinaarikirjastosta (jäsenpalvelussa, vaatii kirjautumisen).

Lakitietoa yrittäjille löytyy VirtuaaliLakimiehestä, jonka Fondia tarjoaa SEFEn jäsenille maksutta käyttöön. Tarkista kampanjakoodi SEFEn jäsenpalvelusta ja rekisteröidy osoitteessa:www.virtuaalilakimies.fi. Fondia tarjoaa SEFEn jäsenille myös oikeudellista neuvontaa puhelinkonsultaationa. Yrittäjän lakiapu (jäsenpalvelussa).