Avainsana-arkisto: strategia

Osallistavat palvelut tuovat jäsenten äänen kuuluville

Marianne Falck-Hvilstafeldt ja Arja Parpala

SEFE on strategiassaan määritellyt, että olemme yksilöiden yhteisö. Etsimme jatkuvasti keinoja, joilla jäsenemme voivat jakaa osaamistaan toisilleen meidän avullamme ja joilla voimme rohkaista heitä hyödyntämään ammattitaitoaan ja tekemään arvojensa mukaisia valintoja työelämässä.

Olemme selvittäneet, miten voimme tarjota entistä enemmän osallistumisen mahdollisuuksia jäsenillemme. Käynnissä on useita pilottiprojekteja, palvelun kehittämishanketta, joissa jäsenten osallistuminen otetaan erityisesti huomioon ja samalla luodaan toimintatapoja, jotka voidaan ottaa pysyvästi käyttöön. Näitä ovat muun muassa videopalaute, Kylteripäivät ja EkonomiEsimies –koulutus somessa.

Osallistava palvelu on sellainen, jossa henkilö luo lisäarvoa toiselle SEFEn jäsenelle.

Osallistavien palveluiden myötä työskentelytapoja on osin uudistettu SEFEn toimistolla. Osallistavia palveluita on kehitelty teemaan kuuluen osallistaen niin eri yksiköistä asiantuntijoita kuin myös ottamalla esimerkiksi kylteriyhdyshenkilöitä, kyllejä, mukaan Kylteripäivien tekemiseen. Ideoita on palloteltu omissa viraalisissa toimiston ryhmissä.

Sähköisiä palveluita on kehitetty ja jatkokehitetty käyttäjiltä tulleen palautteen pohjalta. Tarpeita sähköisille palveluille on tullut käyttäjiltä itseltään. Esimerkiksi SEFEn luottamushenkilöiden asiakirja- ja keskustelufoorumeiden ja jäsenyhdistysten Parhaat käytännöt -keskustelusivuston ideat tulivat käyttäjiltä ja jatkokehittämistä tehdään heiltä tulevaa palautetta ja kehitysideoita kuunnellen.

Jatkossa uusia palveluita voidaan luoda osallistamalla käyttäjät mukaan kehittämiseen. SEFEn ensimmäisen mobiilisovelluksen Työaikavalmentajan kehittämisessä jäsenet otetaan jo ennen ensimmäisen version lanseerausta mukaan. Jos haluat SEFEn jäsenenä osallistua Työaikavalmentajan kehittämiseen, olet tervetullut!

 

Anna palautetta tai treenaa työhaastatteluun videolla

SEFEn verkkopalvelussa pääset tiedettävästi ensimmäisenä organisaationa Suomessa jättämään videolla palautetta. Videosta on tullut keskeinen osa viestintää ja jopa rekrytointeja. SEFE tarjoaa mahdollisuuden treenata työhaastatteluun osallistumista videolla ja vinkkejä esimerkiksi työnhakuun videoilla omassa Youtube-kanavassa.

Videopalautteen käyttöönotto onkin luonteva jatkumo SEFEn palvelutarjontaan videolla. Videopalautteen kautta saamme viestiä jäseniltä ja muilta kiinnostuneilta meille päin eikä aina vain me SEFEssä viestitä videolla ulospäin.

Tarkoituksena on, että jatkossa voisimme saada videopalautteen kautta sellaista sisältöä, joka voisi olla myös jaettavissa ja joka hyödyttäisi muitakin SEFEn jäseniä esimerkiksi kokemuksia jakamalla. Millaisia hyviä vinkkejä olet saanut SEFEn uravalmentajilta uuden työnhakuun? Onko SEFEn juristi hyödyttänyt esimerkiksi tarkastamalla työsopimuksesi tai työpaikkasi kinkkisessä tilanteessa?

Laittakaa siis palautetta, terveisiä ja uusia avauksia videolla tulemaan! Ne kyllä katsotaan!

 

Kylteripäivät kokoaa viisisataa kylteriä yhteen

Kylteripäivät järjestettiin tänä vuonna tammikuun lopussa uusin sekä hyviksi todetuin eväin. Uutta KYPÄssä oli vahva osallistava ote jo valmistelussa. Tunnelmaa nostatettiin ennakkoon sosiaalisessa mediassa.

KYPÄstä kiinnostuneet pysyivät valmistelun tilanteesta ja uutisista perillä Kylteripäivien jatkuvasti päivittyvällä Facebook-sivulla. Sivuilla pääsi KYPÄ-tunnelmaan muun muassa kuvin ennakkoon, tapahtuman aikana ja sen jälkeen.

KYPÄn kuvakisa järjestettiin Instagramissa ensimmäistä kertaa. Kisaan osallistuivat #kypä merkityt kuvat. Kilpailukuvia tuli yhteensä 227. Voittaja ja viisi muuta eniten tykkäyksiä saaneiden kuvien julkaisijat julkistettiin Instagramissa, Twitterissä ja Facebookissa.

Viime vuonna KYPÄN aikainen Twitterin aktiivinen käyttö jatkui tänäkin vuonna. Yli 260 twiittillä KYPÄ-seminaarin puheenvuorojen innoittamina käytiin keskustelua.

Koska kaikki halukkaat eivät mahdu KYPÄän mukaan, pääsi muutkin kuin osallistujat osalliseksi somen ja verkkosisältöjen myötä KYPÄn sisätöön ja tunnelmiin. Ehkä joskus ”SEFE-TV” lähettää KYPÄstä livekuvaa, kuka tietää.

 

EkonomiEsimies -koulutusta tarjotaan LinkedInissä

EkonomiEsimies –koulutus on jo perinteikäs ja arvostettu kokonaisuus, jota SEFE on tarjonnut jäsenilleen vuodesta 2006 alkaen. Marraskuussa alkoi koulutuksen ensimmäinen toteutus sosiaalisessa mediassa, tällä kertaa LinkedInissä.

Mukana oli noin 35 osallistujaa, jotka pohdiskelivat esimiestyön elementtejä kouluttajien ohjaamina ja toistensa tukemina. Koulutuksen ohjeistukset, tietopaketit ja videot ovat saatavilla LinkedIn-ryhmässä. Koulutuksen luennot toteutettiin live-webinaareina.

Lisäksi kouluttajat avasivat keskusteluja esimiestyön kysymysten ympäriltä, keräsivät informaatiota lyhyillä kyselyillä ja kehittävät koulutusta jatkuvasti palautteen perusteella. Myös henkilökohtaista coachingia esimiestyön tilanteisiin on tarjolla osallistujille. Tämän palvelun tuottavat SEFEn omat uravalmentajat.

Mitä mieltä sinä olet näistä SEFEn osallistavista palveluista? Entä millaista osallistavaa palvelua toivoisit?

 

Marianne Falck-Hvilstafeldt ja Arja Parpala
SEFEssä osallistavia palveluita kehittävä työpari

Arja työskentelee SEFEssä uravalmentajana ja Marianne vastaa SEFEn sähköisistä palveluista ja sosiaalisesta mediasta.

Erilaisuutta mahtuu samalle puolen köyttä

Booomi ry:n puheenjohtaja Ville "Kake" Kaukoranta

Uusi strategiamme puhuttelee meitä sefeläisiä yksilöiden yhteisönä. Emme ole pelkästään yksilöitä henkilöinä, vaan myös yhteisöissämme on omaa yksilöllisyyttä liiton sisällä. Näin ollen kaksi samantaustaista muistuttavat toisiaan usein enemmän kuin kaksi eri taustoista saapuvaa. Porilaisella ja Lahtelaisella ekonomilla voi olla omia erojaan, aivan kuten boomarilla tai pörssiläisellä.

Eromme eivät saa olla yhteisen maalin tiellä, vaan eriävien näkökohtien tulee hioa lopulliset ratkaisut myrskynkestäviksi. Pirua ei kannata aina yrittää voittaa raa’alla voimalla, vaan tsekkipyhimys Prokopin lailla se voidaan valjastaa hyvään tarkoitukseen.

Paikoin keskustelu SEFEssä jämähtää asetelmaan kylterit-ekonomit. Sitkeän, paikoin järkähtämättömänkin oman kannan säilyttäminen johtaa kärjistyneempiin ennakkoluuloihin ja käsityksiin. Yhteinen sävelkään ei tunnu löytyvän ainakaan helpommin.

Pahimmillaan pelkistynyt tilanne ilmenee toisen lähtökohtien epäilemisenä, pahimman skenaarion odottamisena sekä omaan leiriin kääntymisenä. Näin asia ei onneksi aina ole, eikä vuorovaikutuksen toisaalta olekaan syytä olla kitkatonta, ruusuista ja muutoin kuin yli-imelästä romanttisesta komediasta varastettua.

Epäilykset ja negatiiviset asenteet saavat alkunsa usein liian vähäisestä tiedosta. Sitä, mitä ei tunne, on helppo pelätä. Kun en täysin ymmärrä eri lähtökohdista ajattelevan ihmisen toimintaa, sorrun helposti mielessäni pelkäämään pahinta: tulkitsen toisille luontevia ja jopa positiivisia asioita itseäni uhkaaviksi.

Näin ei pitäisi olla: onhan itsesuojeluvaiston käytön kultaisin aika jo kenties ajanut ohitse. Niin ekonomi kuin kylterikään ei ole sapelihammastiikeri, jolta pitäisi suojautua luolaan oman tulen ääreen.

Toisinaan epäluulo koskee myös yhteisön sisäisiä valtasuhteita ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Tähän liityen pahimman tilanteen pelko, ”opiskelijat valtaavat liiton itselleen”, tuntuu hieman absurdilta: ekonomeja meistäkin tulee ajallaan, jos tilastoihin ja omiin kykyihin on ensinkään uskominen. Itse toivon liiton olevan tuolloinkin voimissaan terveen monipuolisuuden ja erilaisten näkemysten höystämänä.

 

Olemme yksilöiden yhteisö

Keskustelu voi rakentua erimielisyydenkin varaan. Ihannetilanne on, kun asiat ottavat mittaa toisistaan henkilöiden sijasta. Toiseen osapuoleen kannattaa perehtyä, jotta ymmärtää tämän lähtökohtia ja näin ollen argumentointia sekä motiiveja. Kuinka hyvin sinä, sefeläinen, tunnet paikallisella tasollasi toimivaa ekonomi- tai kylteriyhteisöä?

Valitettava tosiseikka on, ettei joka paikkakunnalla löydy niin kylteri- sekä ekonomiyhdistystä, mutta mahdollisuuksia tutustumiseen on tarjolla. Viime viikolla vietetty SEFEn teemapäivä ja muut moniulotteisille kohdedemografioille suunnatut tapahtumat ovat tähän oivallisia tilaisuuksia.

Muistakaa jättää lokerot sukkia ja alusvaatteita varten: me olemme yksilöiden yhteisö, eivätkä kaikki hekolaiset, finanssilaiset kuin toimistonkaan ihmiset ole keskenään täysin samasta puusta veistettyjä.

 

Ville ”Kake” Kaukoranta
Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijat – Boomi ry, puheenjohtaja

Osaamista ja rohkeutta jaetaan verkossa

SEFEn viestintäjohtaja eeva Riittinen-Saarno

SEFE uusi verkkopalvelunsa viime vuonna ja uusitut julkisivut saatiin valmiiksi marraskuussa. Julkaisua edelsi pitkä rupeama suunnittelua, kehittämistä ja ajatustyötä. Tekniikka asetti omat rajoituksensa ja nykyaika vaatimuksensa, joihin verkkopalvelun piti vastata.

Verkkopalvelun tarkoitus on auttaa jäseniä, nykyisiä ja tulevia, sekä yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä löytämään ne tiedot ja asiat, joiden vuoksi he seikkailevat sivustolla ekonomit.fi.  Nyt se onnistuu myös erilaisilla mobiili- ja päätelaiteilla. Verkkopalvelu on kanava joka luontevasti toteuttaa SEFEn strategian ydinelementtejä: osaamisen ja rohkeuden jakamista.

Verkkopalvelun uudistaminen merkitsi myös luopumista, luopumista perinteisestä organisaation rakenteista lähtevästä palvelujen, tekemisen ja toiminnan esittelystä. Tavoitteena on, että kylteri ja ekonomi löytää tietoa ja ratkaisua omaan tarpeeseensa. Vähän piti tehdä myös surutyötä, kun itselle tutut ja tärkeät ilmaisut ja termit muunnettiin yleiskielelle niin, ettei ammattislangia enää löydy. Palveltavana kun on jäsen, minä, joka on myös uuden strategian lähtökohta.

Verkkopalvelu on tarinoista tehty

Verkkopalvelun tiedonhakupolkuja kehitettiin asiakkuuksien pohjalta. Tietoa etsi kylteri tai ekonomi, joka omassa elämäntilanteessaan tarvitsi liitostaan tukea.  Tiedonhakijalla oli nimi, ikä ja opiskelu- tai työpaikka. Verkkopalvelu luotiin palvelemaan todellista jäsentä oikeassa elämässä.

Tiedon pitää löytyä mahdollisimman helposti ja sen on oltava käyttökelpoista. Työ verkkopalvelun kehittämiseksi ei lopu. Aina on päivittämistä, uusia asioita ja tietoja, jotka pitää saada liitettyä toisiinsa. Tarjolla on asiakokonaisuuksia, joita voi nauttia myös palastellen. Linkitysten on siis oltava kohdallaan.

Tietoa on avoimesti tarjolla

Uudistuksen yhteydessä avoimille sivuille siirrettiin valtaosa aikaisemmin kirjautumisen takana ollutta informaatiota ja myös palveluja, mikä nopeuttaa tiedonhakua. Samalla annetaan niille potentiaalisille jäsenille tietoa siitä, mitä saa kun on jäsen. Strategian mukaisesti jaamme osaamistamme.

Kaikkien keskeisimmät herkut ovat edelleen tarjolla vain jäsenille kirjautumisen takana. Palkkatutka, joka kertoo ekonomien palkkatietoja ja oman palkkahaarukan monen muuttujan summana, on jatkossakin vain jäsenten käytössä. Kuten ovat myös Ekonomipörssi samoin ja tapahtumiin ilmoittautuminen.

Uuteen verkkopalveluun ohjasimme kävijöitä Hot or Not –kampanjalla, joka herätti uteliaisuutta. Kampanjakyselyyn vastasi lähes 6 000 verkkokävijää.  Kampanja näkyi muun muassa sosiaalisessa mediassa.

Verkko on demokraattinen kanava

Verkkopalvelu on kaikkien käytössä silloin kun se itselle sopii. On ihan sama asutko Inarissa tai Hangossa,  verkko palvelee jokaisena vuoden ja vuorokauden aikana. Vahvana lisän SEFE on ottanut haltuun sosiaalisen median kanavia ja tarjoaa niiden kautta mahdollisuuksia verkostoitua. Yhteisillä verkkofoorumeilla LInkedInissä ja Facebookissa sparrata omia ajatuksia ja saada uutta uskoa rohkeisiinkin ratkaisuihin. Sosiaalinen media sykkii jatkuvasti uutta ja uudenlaista informaatiota sekä mahdollisuuksia kehittää yhteisiä ajatuksia.

Sanotaan, että suomalaisille sopii matkapuhelin kommunikointivälineeksi, koska silloin ei tarvitse tavata toista ihmistä. Sopiiko verkko sopii meille verkostoitumispaikaksi, koska virtuaalitodellisuudessa emme ole kättelyetäisyydellä.

Verkkoverkostoituminen on hyvä juttu. Silti me tarvitsemme edelleen perinteisiä kanavia tiedon ja rohkeuden jakamiseen.  Tilaisuuksissa ja tapahtumissa on hyvä halata vanhat tutut ja kätellä uudet, ja toivon mukaan samalla syntyy onnellisuutta siitä, että oman osa tätä porukkaa.

 

Eeva Riittinen-Saarno
SEFEn viestintäjohtaja

Menestyksen resepti: kehitä osaamistasi

SEFEn hallituksen jäsen Päivi Vuorimaa

Menestyvä ekonomi on SEFEn uuden strategian ytimessä. Menestystä työelämässä voit rakentaa huolehtimalla osaamisestasi. Kerran suoritettu tutkinto ei enää kanna koko työuran ajan, toimintaympäristön kiihtyvät muutokset haastavat osaamisen. Ekonomin osaamisen tulee jatkuvasti olla ajan tasalla ja kohdentua nimenomaan tuleviin osaamistarpeisiin.

Kyky ja halu oppia sekä kehittyä ovat jatkossa aiempaa kriittisempiä menestystekijöitä, niin yksilön kuin yrityksenkin kannalta. Vankan tulevaisuuden rakentaminen edellyttää oman osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Se voi olla kevyttä päivittämistä, laajentamista, syventämistä tai suuntautumista kokonaan uudelleen.

  • Aseta itsellesi tavoite: missä haluat kolmen vuoden päästä olla.
  • Rakenna suunnitelma, millaista osaamista tarvitset tavoitteiden saavuttamiseen.
  • Päätä, miten lähdet kehittämään tuota osaamista.
  • Ja ratkaiseva vaihe: aloita.
  • Etene askel kerrallaan tinkimättömästi valitsemaasi suuntaan.


Mitä osaamista jatkossa tarvitaan?

Tietoyhteiskunnassa tarvitaan T-mallin osaamista: yhä syvempää oman erikoisalan osaamista sekä yhä laajempaa ymmärrystä työelämän monitahoisuuteen. T-mallin osaamisessa pystysuora jalka viittaa syvään substanssiosaamiseen ja sen vaakasuora hattu kykyyn ymmärtää muita osaamisalueita ja hyödyntää niitä.

Perinteinen I-mallin osaaminen eli syvä oman erikoisalueen hallinta on edellytys etenemiselle ja menestykselle työssä kuin työssä. Erikoistumisella voit vahvistaa omaa korvaamattomuuttasi. T:n hattu kuvaa puolestaan niitä metataitoja, joiden avulla omasta substanssiosaamisesta saadaan paras hyöty irti. Tällaisia ovat mm. vuorovaikutustaidot ja laaja ymmärrys liiketoimintaympäristöstä ja asiakkaista.

Monimutkaistuva maailma asettaa jokaiselle tarvetta venyä myös sivusuunnassa. Nykyään vain harvassa todella erityisessä tehtävässä on mahdollista menestyä puhtaalla I-mallin osaamisella. Kun hallitset työelämän taidot laajalti, turvaat oman vetovoimasi myös tulevaisuudessa.

Työelämän painottuminen suorittavasta työstä yhä vahvemmin tietotyöhön on siirtänyt huippuosaamisen yksilötasolta yhteisöihin. Maailman ja työelämän monimutkaistumisen myötä yksilön on mahdotonta olla kaikkien alojen asiantuntija ja huippuosaajankin on mahdotonta menestyä irti ympäristöstään. Kantaviin innovaatioihin ja menestymiseen tarvitaan verkostoja, jotka syntyvät ja kehittyvät laaja-alaisen osaamisen ja metataitojen avulla.

Tärkein uusista työelämätaidoista lienee vuorovaikutus: yksilön kyky ja halu jakaa osaamistaan, ideoitaan ja taitojaan. Yhdessä tekemiseen vaaditaan myös kykyä ymmärtää toisia ja innostua heidän osaamisestaan. Näin jalostuu uutta. Menestyvän, innovatiivisen ja ideoita tuottavan yhteisön muodostaminen ei onnistu pelkästään I-mallin ihmisistä. Tarvitaan ihmisiä, jotka kurottavat aktiivisesti oman ydinosaamisensa ulkopuolella ja jotka haluavat tuntea työelämän ilmiöt ja ovat avoimia innostumaan yhteistyöstä. Yksi SEFEn uuden strategian elementti onkin osaamisen jakaminen.

SEFE tukee jatkossa yhä vahvemmin jokaista jäsentä oppimaan muilta sekä jakamaan osaamistaan aktiivisesti yhteisössämme.

Yksilölle laaja T-osaaminen avaa lukuisia mahdollisuuksia menestyä. Huippuosaaja, joka ymmärtää ympäristöään ja joka osaa ja haluaa jakaa, on haluttu tulevaisuuden työelämässä. Intohimoisella oman osaamisen kehittäjällä on parhaat mahdollisuudet menestyä työssä ja elämässä. Innostuneet ja oppimishaluiset työntekijät ovat erityisen arvokkaita mille tahansa organisaatiolle. Heille löytyy töitä aina.

Työn muutoksiin ja tuleviin osaamistarpeisiin voit tutustua tarkemmin esimerkiksi Oivallus –hankkeen sivuilla.

 

Päivi Vuorimaa
KTM, MTi
SEFEn hallituksen jäsen
Johtaja, Markkinointi-instituutti

Miten nää siellä SEFEssä jaksat pyöriä?

SEFEn hallituksen jäsen Juuso Heinilä

Töissä on taas menossa kiireinen jakso. Syksyn ja loppuvuoden aikana tehdään kesältä rästiin jääneet tehtävät, kiritään vuoden tavoitteet kiinni ja suunnitellaan ensi vuoden tekemiset.

Viime viikolla työpaikan kahvipöytäkeskustelussa kerroin ylpeänä aktiivisuudestani SEFEn toiminnassa. Innostuksen ja peukutuksen sijaan kohtasin otsikon kysymyksen ja pysähdyin hetkeksi miettimään vastausta.

Aktiiviksi päätyvät useimmin ne, jotka ovat olleet aktiiveja jo aiemmin. Oma kiinnostus yhteisiin asioihin heräsi lätkän junnujoukkueen kapteenina kun huomasin, että oli siistiä antaa puheoikeudella tuomaristolle palautetta.

Myöhemmin opiskeluaikana ainejärjestön hallitusta ja puheenjohtamista seurasi ylioppilaskunta ja opiskelijapolitiikka. Hankitut kokemukset ja tavatut ihmiset olivat hienoja ja niistä jäi reppuun tavaraa, josta on hyötyä yhä edelleen.

Opiskeluaikana aktiivisuus oli elämäntapa meille suhteellisen pienen piirin aktiiveille. Nyt työelämässä ylimääräisiä talkoohommia joutuu useammin perustelemaan itselleen ja läheisilleen. Vaihtoehtoiskustannukset ovat kohonneet.

 

Minun SEFEni raikastaa suomalaiset työmarkkinat

Minusta tuntuu, että SEFEä tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Suomalainen yhteiskunta ja työmarkkinat ovat valtavan suurien päätösten edessä. Jo pelkästään ikärakenteen muutos tarkoittaa sitä, että nykymenolla meiltä loppuu rahat ihan ilman finanssikriisiäkin.

Työmarkkinoiden on muututtava niin, että töitä kannattaa ottaa ja tarjota. Tulonsiirroilla ei jatkossa voi elää muut kuin ne, jotka eivät muuten pärjää. Vanhojen ja jäykkien rakenteiden puolustaminen saavutettuina etuina on tullut tiensä päähän.

Työmarkkinoilla nykyisen vastakkainasettelun on loputtava. Me ekonomit toimimme työssämme molemmilla puolilla pöytää, välillä työnantajan roolissa ja välillä työntekijänä. Tämän kahden näkökulman erityisosaamisemme uskon antavan SEFElle poikkeuksellisen mahdollisuuden ja uskottavuuden nykyisen työmarkkinakulttuurin herättämiseksi nykyaikaan. SEFEn vahva asema YTN:ssä ja Akavassa antaa tähän onnistumisen edellytykset.

Minulle Suomen Ekonomiliitto on uudistaja ja mahdollistaja. Minun SEFEni uudistaa jäykät järjestelmät sisältäpäin ja raikastaa suomalaiset työmarkkinat.

Minun SEFEni myös tekee meistä ekonomeista rohkeita. Kun meillä on verkostot ja osaaminen kunnossa, uskallamme tarttua haasteisiin ja toteuttaa isoja unelmia.

 

Juuso Heinilä

Hallituksen jäsen, SEFE

Koulutuspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja, SEFE

Puheenjohtaja, Oulun Ekonomit

Meillä on pykälämme

SEFEn puheenjohtaja Kasperi Launis

Ajelin viime viikonloppuna ilman mitään kiirettä pienessä autojonossa sieniretkeltä kotiin Vihdintietä. Tunnelma oli hyvä niin kuin kelikin. Sitten välähti.

Ajoin varmastikin ylinopeutta ja rikoin yhdessä sovittuja liikennesääntöjä. Tulen saamaan lähiaikoina kotiin ajokorttiurani ensimmäisen ylinopeussakon. Tiedän, että sakko tullee olemaan pykälien perusteella täysin oikeutettu, mutta en kuitenkaan usko sakottamiseni parantavan yleistä liikennekuria. En koe sakkoa kovin oikeudenmukaiseksi.

 

Onko pykälien mukaan toimiminen oikeutta?

Viimeaikaisessa lehtikirjoittelussa on nousut muutama aihe esiin, joissa väkisinkin jää miettimään onko pykälien mukaan toimiminen sittenkään oikeutta. Yksi niistä on konsernilainojen verovähennysoikeus. Valokeilaan on noussut muutamakin yritys, jotka ovat tehneet Suomessa kohtuullisen liiketaloudellisen tuloksen, mutta konsernin rahoitusjärjestelyiden jälkeen, verojen maksuun ei ole käytännössä jäänyt mitään.

Jälleen kerran tässä ei rikota mitään pykälää, mutta tuntuu jotenkin väärältä. Nyt kun tätä verovähennysoikeutta ehdotetaan muutettavaksi toisenlaiseksi, niin ”vääryyden” kohteeksi ovat joutumassa kunnallisissa vuokra-asunnoissa asuvat. Tätäköhän me tällä juuri haluttiin?

Otsikoissa on ollut 8 -vuotiaan lapsen surma. Tapaus on järkyttävä ja tuomittava eikä mikään rangaistus saa lasta henkiin.

Tämänkin tapahtuman taustalla on yhdessä sovitut pelisäännöt. Näillä säännöillä on rajattu mitä tietoja ja missä tilanteessa viranomainen saa antaa tietoja toiselle viranomaistaholle. Näin pyrimme muun muassa suojaamaan kansalaistemme yksityisyyteen liittyviä perusoikeuksia. Saman aikaan tehostamme perustelluista syistä julkisen talouden rahan käyttöä ja muun muassa tämän vuoksi säästöjä haetaan lyhyen aikavälin kustannuksista.

Nyt etsitään mahdollisia syyllistä siihen, kuka teki tai jätti tekemättä päätökset tässä yksittäistapauksessa. Emme kuitenkaan käy kovinkaan laajaa keskustelua siitä, vastaavatko ”pykälämme” tässä aihealueessa suomalaisten yleistä oikeustajua. Toivottavasti nämä ja muut vastaavat tapahtumat johtavat yleiseen arvokeskusteluun ja sitä myötä käytäntöjen kehittymiseen oikeustajumme mukaiseksi.

 

 SEFEn strategian päivityksessä tarvitaan näkemystä kokonaisuudesta

Ekonomiliitto pohtii strategiatyönsä yhteydessä monien toimintasääntöjensä päivittämistä. Toivottavasti meissä päättäjissä on riittävästi kykyä nousta yksityiskohtien yläpuolelle näkemään kokonaisuutta.

Toivon, että osaamme myös herkällä korvalla aistia nykyisen ja tulevan jäsenkunnan oikeustajua. SEFEn sääntönikkarointi on huomattavasti helpompaa kuin lainsäätäminen ja sen tulkinta. Mutta monenlaisia tunteita ja tuntemuksia pienienkin asioiden muuttaminen herättää.

 

Kasperi Launis
SEFEn puheenjohtaja

Y-sukupolven SEFE – jeba cool vai peelo kumppani?

Millainen on tulevaisuuden työelämä Y-sukupolven mielestä? Tätä asiaa tarkasteltiin uudessa tutkimuksessa, johon osallistui 1700 Aalto-yliopiston opiskelijaa. SEFE:n näkökulmasta tutkimuksen tekee erityisen mielenkiintoiseksi se, että 1700 opiskelijasta yli 300 oli kauppatieteilijää.

Y:n työelämä koostuu yksilöllisistä urista, merkityksellisestä ajasta ja paikasta riippumattomasta työstä, sekä yksilö- ja joukkuetyö riippuen kulloisestakin tavoitteesta. Y:n paremman työelämän puolesta liputtaa ainakin Kirsi Piha Gloria-lehden kolumnissa.

Tutkimusraportti vavisuttaa myös ammattiyhdistysliikettä. Tutkimuksen mukaan vain vajaa kolmasosa opiskelijoista haluaa ammattiliittojen neuvottelemat työsopimukset. Raportti patistelee ay-liikkeitä palvelemaan entistä paremmin jäseniään, jotka eivät välttämättä kaipaa perinteistä edunvalvontaa.

 

Kuka valtataistelun lopulta voittaa?

Käännettäessä katse ay-liikkeiden keväisiin tapahtumiin voi kitkatta todeta niiden olevan kaukana tutkimuksen kuvaamasta Y:n paremmasta työelämästä. Ay-liikkeet ovat kilvan kalistelleet kilpiään vallan taistossa. Ovatko Y:t vain sluibailleet? Kuka valtataistelun lopulta voittaa?

Veikkaan, ettei voittaja ei suinkaan ole ay-liike vaan Y-sukupolvi, jonka edustajat käyvät hiljaista vallankumousta yhteisössään sosiaalisessa mediassa. He voittavat tekemällä arvojensa mukaisia valintoja. Kysymyksessä on ilmiö, jota yritysstrategian tutkija C.K. Prahalad ennakoi jo yli 10 vuotta sitten kuvatessaan organisaatioiden kohtaamia haasteita murroksessa, jossa asiakkaiden valta kasvaa digitalisoitumisen myötä.

 

Miten SEFEn on muututtava?

Mitä mahdollisuuksia edellä kuvattu kehityskulku tarjoaa SEFE:lle? Ajankohtainen kysymys nyt, kun SEFE:ssä uudistetaan strategiaa vimman voimalla.

Selvää on, että haasteisiin ei vastata pelkästään liputtamalla Y:n paremman työelämän puolesta. Onko SEFE:n mahdollisuus palveluorganisaationa, jonka ytimen muodostavat parempaa työelämää edistävät ammatillisen kehittymisen palvelut edunvalvonta- ja oikeudellisten palvelujen rinnalla? Onko niin, että pystymme tarjoamaan platformin, jossa asiakas yhä enemmän määrää itse, mitä palveluja hän ostaa jäsenhinnalla ja millaisia ne palvelut ovat sen sijaan, että palveluntarjoaja määrää jäsenetuina tarjottavien palvelujen köntän?

Jos onnistumme tarttumaan muutoksen mahdollisuuksiin ja uusiutumaan, SEFE voi olla tulevaisuudessakin merkittävä yhteiskunnallinen voima ja jopa ay-liikkeiden edellä kävijä. Mutta tämä edellyttää tavoitteellisia valintoja unohtamatta toisia sukupolvia.

Rehellisesti, jos SEFE ei ole vielä tänään jeba cool Y:n kumppani, voi se olla sitä jo huomenna!

 

Kirsi Meriläinen

Varapuheenjohtaja, SEFE