Avainsana-arkisto: Suomen Ekonomit

Joukkoistimme palvelukehityksen!

Terttu Sopanen

AY-liike on menneen talven lumia, joka työntää kapuloita liike-elämän rattaisiin, lamauttaa viennin ja romuttaa Suomen yritysten luotettavuuden. Tällaisia kommentteja olen kuullut mediasta ja lähipiiristä keväästä alkaen hypättyäni etujärjestö Suomen Ekonomien viestintään.

Ymmärrän yleistävät väitteet ja yleisen mielipiteen. Sitä en hyväksy, että kaikki palkansaajien etujärjestöt viikataan samaan nippuun.

Etujärjestöjen jäsenenkunnat ovat erilaisia, ja kukin järjestö ajaa jäseniensä etuja eri keinoin. Olemme Suomen Ekonomeissa tehneet hartiavoimin töitä uudistaaksemme toimintaamme ja viestintäämme ja vaikuttaaksemme työmarkkinoiden uudistamiseen.

Minulla on ilo työskennellä 50 rohkean ja asiantuntevan kollegan kanssa. Lähimmät työtoverini ovat lokakuussa organisaatiouudistuksen yhteydessä syntyneessä Asiakkuudet-yksikössä, jossa asiakkuusvastaavat pohtivat, miten rakennamme jäsenillemme palvelut ja edunvalvonnan, joita he tarvitsevat ja arvostavat.

Mutta kaikkea emme voi tehdä yksin. Siksi joukkoistamme palvelunkehitystä jäsenille.

 

Hyvistä palveluistamme halutaan tietää enemmän

Toteutimme marraskuun puolivälissä palvelukyselyn maisterivaiheen kyltereille eli kauppatieteen opiskelijoille ja nuorille ekonomeille. Siinä kysyimme muun muassa, mitä palveluistamme on käytetty eniten, mitkä niistä ovat tärkeimpiä ja miten työuran alussa suhtaudutaan edunvalvontaan.

Ilahduttavaa oli, että kyltereistä noin puolet aikoo heti valmistuttuaan liittyä Ekonomijäseneksi. Mutta 46 prosenttia opiskelijajäsenistä ei ole vielä tehnyt päätöstä. Monista avoimista vastauksista ilmenee, että palveluista ei tiedetä tarpeeksi.

”Olin yllättynyt, että tarjolla olevia palveluita onkin enemmän kuin muistin. Toivoisin, että jäsenille tulisi paremmin tietoon, mitä kaikkea on tarjolla” kertoi eräs vastaaja. Tieto oli meillä ennakoitu ja vahvistettuna elintärkeä. Tästä otamme koppia ja aiomme jatkossa viestiä kohdennetummin.

Vastaajien mielestä tärkeimpiä palveluitamme ovat juristipalvelut, palkkasuositukset ja työnvälityspalvelu Ekonomipörssi. Eniten käytetyimpiä palveluita olivat jäsenetulehtien lisäksi palkkasuositukset ja palkkojen vertailutasosta kertova Palkkatutka.

 

Edunvalvonnan teemat ja aktiivinen viestintä tärkeitä

Kokoemuksemme mukaan edunvalvonta ei sanana ole kaikille kyltereille ja uransa alussa oleville ekonomeilla kovin tuttu. Silti vastaajat pitivät edunvalvonnan vaikuttamisteemoja tärkeinä. Erityisen tärkeitä teemoja olivat Yritysyhteistyön lisääminen opetuksessa, Työaika ja sen joustot sekä Palkkaus ja sen kehittäminen.

Lupaamme jatkaa aktiivista vaikuttamistyötä eli kyltereiden ja nuorten ekonomien edunvalvontaa.

Palveluviestinnän tärkeimmiksi tiedonlähteiksi nimettiin ekonomit.fi-sivusto, uutiskirjeet ja Ekonomi-lehti. Hieman yllättävää oli, että tietoa haluttiin eniten juuri kyseisistä kolmesta kanavasta. Siis Ekonomi-lehden printti on käyttöliittymänä edelleen relevantti.

Odotettua oli, että kylterit ja nuoret ekonomit toivoivat enemmän tietoa some-kanavista eli ensisijaisesti Facebookista, mutta myös LinkedInin, Twitterin ja Instagramin kautta. Pidämme myös nämä mielessä!

”Keep up the good work!”, kannusti eräs vastaaja. Kiitos palautteesta, näin teemme!

 

Terttu Sopanen
Viestintä- ja markkinointijohtaja, Suomen Ekonomit

Terttu Sopanen

Terttu Sopanen

Etsimme ekonomeja, löysimme hallituksen

Jussi Heikkonen

Suomalaisten työaika ja sen mahdollinen pidennys herättävät tunteita julkisessa keskustelussa. Akateeminen työttömyys on valitettava tosiasia. Yhteiskuntasopimustakin viritellään. Kauppatieteiden suosio korkeakouluihin hakevien keskuudessa pitää onneksi pintansa.

Elämme erityisen mielenkiintoisia aikoja Suomessa – tarjottimella on tärkeitä aiheita, jotka koskevat myös tuhansia ekonomeja. Yhteiskunnassa pinnalla olevat aiheet näkyvät myös Suomen Ekonomien ja sen hallituksen toiminnassa. Hallitus ja muu Ekonomien organisaatio pyrkivät aktiivisesti vastaamaan ekonomien ja alan opiskelijoiden tarpeisiin muuttuvassa yhteiskunnassa. Nykyisen hallituksen kausi päättyy vuoden lopussa ja vuosiksi 2016–2017 valitaan uudet tekijät viemään meitä eteenpäin. Oletko sinä yksi heistä?

Hallitustyössä käytät omaa asiantuntemustasi ja opit uutta

Hallitus toimii strategisena päätöksentekijänä Suomen Ekonomeissa. Järjestön toimintakenttä on laaja, joten hallituksen laaja-alainen osaaminen on tärkeässä roolissa. Ekonomi- ja opiskelijayhdistyksistä löytyvää näkemystä, asiantuntemusta ja rohkeutta tarvitaan.

Miksi hallitukseen kannattaa hakea? Annan sinulle kolme hyvää syytä.

  • Saat kokemuksia, jotka ovat relevantteja työelämässäkin

Ekonomeilta löytyy kovan tason asiantuntemusta monilta eri aloilta. Pääset hyödyntämään omaa asiantuntemustasi, mutta myös oppimaan uutta. Esimerkiksi Suomen Ekonomien uuteen brändiin liittyvässä työssä hyödynnettiin laajasti jäsenten asiantuntemusta. Tämä työ on vain yksi esimerkki hallitustyöskentelyn työelämärelevanssista. Hallituksessa työskentely tukee vahvasti ammatillista kehittymistä.

  • Pääset vaikuttamaan ekonomiyhteisön asioihin

Hallituksessa työskentely on oiva tapa vaikuttaa ekonomien ja ekonomiopiskelijoiden asioihin. Kuluvalla hallituskaudella on ollut monia kehityshankkeita eikä niitä ole yhtään vähempää tulevallakaan kaudella. Mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin tekee hallitustyöstä mielekästä ja merkityksellistä.

  • Verkostoidut ja tapaat huipputyyppejä

Ekonomit ja ekonomiopiskelijat ne vasta mukavaa porukkaa ovat. Hallitustyöskentelyn aikana saat uusia tuttavuuksia ja vanhoja tuttujakin saattaa tulla vastaan. Hyvässä porukassa työskentely on hauskaa ja lopputuloksista päästään nauttimaan yhdessä.

Tule mukaan kehittämään Suomen Ekonomeista järjestökentän edelläkävijää

Omasta puolestani voin sanoa, että työskentely hallituksen jäsenenä on ollut mahtava kokemus. Y-sukupolven edustajana olen kokenut tärkeäksi päästä mukaan kehittämään Suomen Ekonomeista freesiä, jäsenlähtöistä ja modernia järjestökentän edelläkävijää.

Jos pienikin kiinnostus heräsi, suosittelen lämpimästi hakemaan Ekonomien hallitukseen, olit sitten ekonomi tai ekonomiksi opiskeleva, kokenut konkari tai uusi lupaus, työmarkkina-asiantuntija tai palveluiden kehittäjä. Tai mitä tahansa tältä väliltä.

Sinun avullasi Suomen Ekonomit voi olla entistäkin enemmän. Hakukuulutus löytyy täältä ja lisätietoja saa tarvittaessa Tuuli Marttilalta. Hakuaikaa on 30.8.2015 asti.

Jussi Heikkonen
Hallituksen jäsen
Suomen Ekonomit

Äänestäminen on ekonomin etu!

Hanna-Leena Hemming

Sunnuntaina valittava eduskunta ja sen valitsema hallitus ovat valtavan haasteen edessä. Pitäisi pystyä ratkaisemaan pitkäaikaisen matalasuhdanteen aiheuttamia talous- ja työllisyysongelmia, hoitaa suuria rakenteellisia uudistuksia ja ymmärtää syvällisesti työmarkkinoiden muutosta ja sitä, mistä tulevaisuuden taloudellinen menestys syntyy. Tästä kaikesta pitäisi saada aikaan paketti, jolla suomalaisten hyvinvointi ja tärkeät vuosien varrella rakennetut palvelut voidaan turvata tulevaisuudessakin.

Vaaleja edeltävinä viikkoina me Suomen Ekonomeissa olemme julkaisseet blogissamme useita työ- ja talousaiheisia kirjoituksia sekä toimistomme omalta väeltä että pyytämiltämme ulkopuolisilta kirjoittajilta. Olemme halunneet tuoda keskusteluun omien tavoitteidemme lisäksi myös laajempaa näkökulmaa omaan toimialaamme sekä antaa eväitä parempaan työelämää koskevaan päätöksentekoon jatkossa.

Suomen Ekonomeista noin 80 prosenttia on palkansaajia ja noin 5 prosenttia yrittäjiä. Nyt käytävällä keskustelulla Suomen talouden kasvu-uralle saamisesta on siksi keskeinen merkitys jäsenillemme.

 

Vaikutamme ekonomin paremman työelämän hyväksi

Korkean osaamistason ylläpitäminen ja edelleen nostaminen vaatii määrätietoista panostusta koulutuksen laatuun sekä nykyistä laajempia mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen myös työuran aikana. Tarvitsemme enemmän ihmisiä työhön, ja molempien sukupuolten osallisuutta työmarkkinoille ja tasa-arvoisia työuran kehittymismahdollisuuksia perhe- ja hoivavastuun tasaisemmalla jakautumisella.

Tarvitsemme lisää mahdollisuuksia yrittämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen. Tarvitsemme myös veropolitiikkaa, joka kannustaa uralla etenemiseen ja vastuunkantoon.

Emme halua kuitenkaan vain vaatia toimia muilta. Omalla toiminnallamme sitoudumme myös lisäämään jäsentemme tietoisuutta työelämästä, valmiuksia kehittyä omalla urallaan ja luoda uutta arvoa suomalaiseen kansantalouteen.

Nyt on aika suunnata katseet kohti sunnuntaisia vaaleja. Niiden jälkeen me jatkamme edelleen vaikuttamistamme suomalaisen ekonomin paremman työelämän hyväksi yhteistyössä uusien päättäjien kanssa. Tarkista ekonomiehdokkaat ja äänestä.

Hyvää vaaliviikonloppua!

 

Hanna-Leena Hemming
Toiminnanjohtaja, Suomen Ekonomit

***

Suomen Ekonomit ovat tukeneet myös näissä vaaleissa puolueita osallistumalla niiden varainhankintaseminaareihin. Tuellamme haluamme osoittaa arvostustamme poliittiselle keskustelulle sekä kannustaa työelämää koskevaan keskusteluun eri näkökulmista. Tuki on annettu liittokokouksemme hyväksymien linjausten mukaisesti. Haluamme kannustaa vaalirahoituksen läpinäkyvyyteen, joten olemme julkaisseet tiedot antamastamme tuesta.

Yrittäjän yksinäisyys sisältää töitä, päätöksentekoa ja vastuunkantoa

Maija Tähtinen

Pienyrittäjät ovat kansantaloutemme vahva perusta. Suomessa on noin 285 000 yritystä, joista 1-9 henkilöä työllistäviä mikroyrittäjiä on lähes 94 prosenttia (Tilastokeskus ennakkotieto vuodelta 2013/Suomen Yrittäjät 14.1.2015). Nämä pienyrittäjät, jotka työllistävät vain itsensä, tyypillisesti harjoittavat omaan osaamiiseen perustuvaa ammattia.

Yrittäjän yksinäisyys ilmenee monella tavoin – ja on läsnä jatkuvasti. Firman kesäjuhlat tulossa, koulutusristeily kollegojen kanssa, pikkujoulusuunnittelua, aika juhlia isosta asiakassopimuksesta ja niin edelleen.

Missä on yksinyrittävän verkostot ja yhteisöllisyys? Mistä voi löytää tarvitsemaansa vertaistukea? Kenen kanssa jakaa onnistumiset ja epäonnistumiset?

Töitä 24/7 365 päivää vuodessa. Menestyäkseen monet yrittäjät tekevät töitä yötä päivää. Yrittäjän sairastuessa ei ole korvaavaa työntekijää – työt odottavat. Lomien, perhevapaiden, osa-aika eläkkeen pitäminen tuntuu mahdottomalta ajatukselta.

Yrittäjän yksinäisyys korostuu ja sosiaaliset piirit pienenevät, kun aikaa ei enää tunnu riittävän perheelle, ystäville ja harrastuksille. Monesti yrittäjän toimisto on kotona, jolloin työpaikalla ollaan jo herätessä ja myös nukkumaan mennessä. Siellä syödään, tehdään ostokset netin kautta ja seurataan somea. Ja helposti kuin huomaamatta käykin niin ettei päivän aikana tule käytyä missään.

 

Yksin isoja päätöksiä ja suurta vastuuta

Yrittäjän yksinäisyys on mukana kun pitää tehdä tärkeitä päätöksiä, allekirjoittaa sopimuksia, luonnostella tarjousta, tilata toimistotarvikkeita, tai vaikka valita värimaailma firmalle. Yksinäisyys kiteytyy päätöksentekoon ja vastuuseen. Yrittäjä on viime kädessä aina yksin vastuussa päätöksistään oli hänellä työntekijöitä matkassa tai ei.

Ja silloin, kun työntekijöitä on, on vastuussa myös heistä. Tällöin yrittäjän vastuu laajenee ja korostuu entisestään. Enää ei tarvitse vain huolehtia perheensä toimeentulosta vaan lisäksi myös työntekijöiden perheistä.

Se on iso taakka kannettavaksi yhdelle henkilölle. Vertaistuen tarvetta ja voimaa ei voi aliarvioida.

 

Suomen Ekonomeilta saa tukea yrittäjänä

Myös yrittäjänä voit olla Suomen Ekonomien jäsen. Suomen Ekonomit tarjoavat laajan kollega- ja vertaistukiverkoston. Sekä yrittäjille, että palkansaajille suunnatuissa koulutuksissa voit kehittää ammatillista osaamistasi.

Lakiyksikkö auttaa vaikeissa päätöksentekotilanteissa esimerkiksi yritystoimintaan liittyvissä sopimuksissa. Suomen Ekonomien kautta voit osallistua yrittäjien mentorointiohjelmaan.

Yrittäjätapahtumissa tapaat muita ekonomiyrittäjiä ja yrittäjähenkisiä ekonomeja. Akateeminen yrittäjyys on kasvussa ja Suomen Ekonomien jäsenistä jo 4 prosenttia on yrittäjiä (Suomen Ekonomit, jäsenrekisteri).

 

Maija Tähtinen
Yrittäjätyöryhmän jäsen
Suomen Ekonomit

Ekonomit on enemmän!

Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää

Suomen Ekonomit julkistaa tänään uuden brändi-ilmeensä. Ilme on raikas, valoisa, tulevaisuuden uskoa ja ekonomiosaamista henkivä. Ekonomit ovat ennakkoluulottomia, rohkeita ja avarakatseisia liiketalouden ammattilaisia. Ekonomit sitoutuvat tinkimättömästi edustamiensa organisaatioiden kehittämiseen. Ekonomit on enemmän.

Brändin ulkoista ilmettä ei pidä vähätellä. Brändin ulkoasun on herätettävä mielenkiintoa ja odotuksia, jotka laadukkaalla sisällöllä lunastetaan. Brändiarvon ydin on sisällössä.

Ekonomibrändin arvon ja arvostuksen kivijalka on tutkinnon arvossa: opintojen tuottama osaaminen ja sen arvostus muodostavat pohjan, jolle yksittäinen ekonomi oman brändinsä rakentaa. Vaikka kuinka haluaisimme ajatella kollektiivisen työn ratkaisevan yksittäisen ekonomin menestyksen, emme kukaan voi ulkoistaa henkilökohtaisen brändimme rakentamista.

Ekonomiyhteisö kykenee kuitenkin osuvilla palveluilla ja edunvalvonnalla tukemaan ekonomien onnistumista. Strategiamme mukaisesti yhteisön tehtävä on jakaa rohkeutta ja osaamista. Ekonomit on kasvun mahdollistaja ja ekonomien menestyksen airut.

Yksittäisten ekonomien menestystarinat vahvistavat yhteistä brändiarvoa. Toisten onnistumisista pitää iloita, olla ylpeä ja kannustava. Kademieli ja vähättely eivät ole ekonomihengen mukaisia. Yksilöiden menestyksen kautta syntyy koko yhteisön menestys. Positiivinen kilpailuhenki tukee pyrkimystä aina parempaan menestykseen.

Suomalaisen yhteiskunnan etua ajattelee varmimmin suomalainen ekonomi. Osaamisen kotimaalla on merkitystä kotimaalleen.

 

Pidäthän huolta brändiarvostasi?

Brändiarvomme tukemiseksi vaikuttamisen painopisteen on oltava koulutuspoliittisessa edunvalvonnassa. Meidän tulee vaikuttaa yliopistoihin, opetus- ja kulttuuriministeriöön, poliitikkoihin ja virkamiehiin. Täydennyskoulutuksen mahdollistamiseksi tulee vaikuttaa myös työnantajiimme.

Brändiarvo vaatii jatkuvaa osaamisen päivittämistä, joka on aloitettava välittömästi valmistumisen jälkeen. Autosikin vaatii vuosihuoltoja ensimmäisestä vuodesta lähtien, niin myös sinä.

Suomalaisen ekonomibrändin arvo vaatii myös Suomessa toimivien yksityisten ja ulkomaisten kauppakorkeakoulujen seurantaa. Hyväksyessämme niissä suoritetut tutkinnot jäsenkelpoisuuden antaviksi, annamme niille samalla hyväksyntäleiman, jolla osaaminen rinnastetaan suomalaisen lainsäädännön puitteissa toimivien yliopistojen tuottamaan osaamiseen.

Tämän vuoksi meidän tulee pitää jäsenyysrima korkealla. Yhtä lailla muun muassa erilaisten monimuotoistettujen suomalaisten tutkintojen suoritustapojen tulee olla tarkan seurannan alla. Etumme on laadukas kauppatieteellinen tutkimus ja opetus.

Kaikki yhden ja yksi kaikkien suomalaisten ekonomien puolesta!

Onnea 80-vuotista taivaltaan tänä vuonna juhliville Suomen Ekonomeille ja menestyksekästä yhteistä ja henkilökohtaista ekonomivuotta!

Timo Saranpää
pääekonomi
Kirjoittaja on Suomen Ekonomien puheenjohtaja

Ekonomien uusi vuosi 2015 tuo uutta ja juhlaa

Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää

Kulunut vuosi on ollut vaiherikas. Pitkin vuotta on puhututtanut muun muassa eläkeuudistus. Valitettavasti se ei riittävällä tavalla huomioi korkeasti koulutettujen etuja.

Suomi elää vain korkeasta osaamisesta ja sen saavat aikaan osaavat, koulutetut ihmiset. Näitä ihmisiä tulisi kaikin tavoin motivoida ja tukea kehittämään osaamistaan ja sen hyödyntämistä.

Eläkeratkaisu toisti ikävällä tavalla vanhaa kaavaa. Koulutus, huippuosaaminen ja korkea jalostusarvo ovat kyllä liturgioissa esillä, mutta tiukan paikan tullen ”oikean työn tekijät” pyyhkivät massallaan ja voimallaan koulutetuilla pöytää.

 

Ekonomiliitosta Suomen Ekonomeiksi

Suomen Ekonomien hallitus on puolivälin krouvissaan. Jos ensimmäistä hallitusvuottamme leimasi kehitystyön liikkeelle saattaminen, pitää toista leimata tuotosten vieminen käytäntöön.

Kehittämisprojektit laukaistiin keväällä liikkeelle nimenmuutoksella: Suomen Ekonomiliitto SEFEstä kuoriutui Suomen Ekonomit. Pieneltä näyttävä muutos on henkisesti suuri. Ekonomiyhteisön toimijoiden (paikallisyhdistykset ja liitto) nimet ovat nyt samasta muotista.

Tavoitteena tulee olla myös toiminnallisesti tiiviimpi yhteisö. Paikallisyhdistysten tärkein tehtävä on yhteisöllisyyden tukeminen ja verkostoitumisen edistäminen. Yhdistysten yhdistyksen (liitto) tulee tukea paikallisyhdistysten toimintaa, tuottaa jäsenpalveluita ja huolehtia ekonomien edunvalvonnasta. Joko itse tai yhteistyökumppaneiden kanssa.

Viimeisten kuukausien aikana olemme ulkopuolisten asiantuntijoiden tuella käyneet läpi palveluita, niiden tuotantoprosesseja ja sisältöjä. Selvitystyön tulokset valmistuvat tammikuuhun mennessä ja sen jälkeen työ jatkuu palvelukehittämisellä.

 

Tiivis akavalainen yhteisö ajaa akateemisten asiaa

Kuluvan vuoden aikana on laadittu myös vaikuttamistyön uudet suuntaviivat. Ne antavat pohjan työmarkkina-, koulutus- ja yrittäjäpoliittiselle vaikuttamiselle.

Työmarkkinapoliittisesti ensi vuodesta tulee mielenkiintoinen. Työlistalla ovat muun muassa Akavan puheenjohtavaali sekä työllisyys- ja kasvusopimuksen seuraava vaihe.

Valtavan julkisuuden saattelema SAK:n ja STTK:n yhdistämishanke saa ensi vuonna jatkoa. Akava ei lähde hankkeeseen mukaan, mistä osoituksena oli parin viikon takaisen Akavan liittokokouksen vahva yhteishenki. Toivotaan, että vanhan maailman vastakkainasettelua lietsoen liikkeelle laitettu hanke poikii myös positiivista: entistä tiiviimmän akavalaisen yhteisön, joka ajaa nimenomaan akateemisten etuja.

Koulutuspolitiikassa keskustellaan ensi vuonna ainakin duaalimallin tulevaisuudesta sekä yliopistoyksiköiden profiilien ja työnjaon kehittämisestä. Kauppatieteellisen yliopistotutkinnon laadun ja ekonomien työmarkkina-arvon vahtiminen on myllerrysten keskellä koko ajan tärkeämpää.

 

Uusi vuosi tuo uuden brändin

Sisältökehityksen kyljessä on suunniteltu uusi brändi-ilme. Aktiivit ovat saaneet uudesta ilmeestä maistiaisia liittokokouksessa ja kokonaisuudessaan se julkistetaan tammikuun puolivälissä. Uuden ilmeen lanseeraus linkittyy juhlavuoden viettoon.

Suomen Ekonomit juhlii 80 vuotista taivaltaan erilaisissa jäsentapahtumissa kautta maan. Pääjuhla on syysliittokokouksen yhteydessä Helsingissä marraskuussa 2015.

Ekonomikunnan menestys koostuu yksittäisistä menestystarinoista. Yhteisömme tehtävä on tukea ekonomeja niiden kirjoittamisessa. Työ jatkuu vuonna 2015.

Hyvää joulua ja menestyksekästä uutta ekonomivuotta!

 

Timo Saranpää
”pääekonomi”
Suomen Ekonomien puheenjohtaja

Taloutta ja politiikkaa

SEFEn hallituksen jäsen Juuso Heinilä

Viimeiset kuusi vuotta ovat olleet poikkeuksellisen herkullisten talouspoliittisten keskustelujen aikaa. Suomalaisittain vauhti on vain kiihtymässä, kun vaalikausi kääntyy jälleen loppusuoralle. Tässä poliittisen kierron vaiheessa kaikki keskeiset kansalliset toimijamme esittävät oman näkemyksensä Suomen talouden kääntämisestä.

Maamme talous kohtasi 2009 pääosin meistä johtumattoman kriisin. Finanssikriisin taustalla olivat amerikkalaisen kulutuskuplan poksahtaminen, globaalin finanssijärjestelmän hyytyminen ja näiden seurauksena investointikysynnän supistuminen. Talouden äkkijarrutus johti valtioiden ylivelkaantumisen paljastumiseen ja eurooppalaisen päätöksenteon hitaus sysäsi useat maat velkakriisiin. Valtioiden velkakriisi ratkesi, kun EKP käytännössä asettui valtionlainojen takuumieheksi kesällä 2012, minkä jälkeen luotonsaanti tai valtionlainojen korkotaso ei ole ollut akuutti ongelma.

Suomen taloudessa yhteisten elvytyskeinojen löytäminen kuulostaa mahdottomalta. Ratkaisuksi on tarjottu esimerkiksi valtiovetoisen elvytyksen lisäämistä, verojen alentamista, erilaisia ”rakenteellisia uudistuksia” ja täsmäpaketteja yritysten kasvun tukemiseksi. On vaikea nähdä, että näistä keskenään hyvin ristiriitaisista ja eripuraisista esityksistä kuoriutuisi vaalien jälkeen sellainen hallitusohjelma, jolla olisi mitään merkitystä Suomen talouden kasvun palauttamiseen tai edes vakiinnuttamiseen.

Pienen maan kansallisten toimien tulisi olla hyvin radikaaleja ja samansuuntaisia, jotta niillä olisi minkäänlaista positiivista vaikutusta talouskasvuun lyhyellä aikavälillä.

Heikentyvästä valuutasta väliaikainen helpotus

Suomi on pieni maa, jonka talouden menestys on riippuvainen viennistä. Tästä vallinnee kohtuullinen kansallinen yksituumaisuus. Käytännössä Suomen talouden suunta kääntyy viennin kilpailukyvyn palautuessa. Käänne oikeaan suuntaan on jo tapahtunut euron heikentyessä suhteessa dollariin. Valuuttakurssikehityksen jatkuessa tulemme palaamaan selkeälle kasvu-uralle parin vuoden sisällä.

Me siis selviämme tästä kriisistä ja talous kääntyy kasvuun. Se ei ole omien toimiemme ansiota, vaan pelastumme kuten niin usein aikaisemminkin historiassamme, valuutan ulkoisen arvon heikentymisen seurauksena. Taantuman keskellä poliittinen järjestelmämme epäonnistui päätöksenteossa. Mitään merkittävää toimintaympäristöä, tehokkuutta tai kilpailukykyä parantavaa ei ole kyetty tekemään.

Heikentyvä valuutta pelastaa kilpailukykymme vain väliaikaisesti. Meidän on aikaansaatava päätöksiä, jotka tekevät työn tekemisestä ja teettämisestä kannattavampaa, pienentävät julkista sektoria ja kokonaisverotaakkaa sekä mahdollistavat yksityisen palvelusektorin kasvun. Tulevaisuutemme riippuu poliittisen järjestelmämme kyvystä tehdä vaikeita ja rohkeita päätöksiä talouden kokonaiskuvan kirkastuessa. Suhdannepoliittisesti ajankohta on mitä parhain, mutta poliittisesti se on lähes mahdoton.

 

Juuso Heinilä
I varapuheenjohtaja
Suomen Ekonomit

Hur härligt klingar sången?

Markkinointisuunnittelija Nina Enberg

Idag firas Svenska dagen, finlandssvenskarnas egen dag. Många ser dagen som en symbol för rätten att tala svenska i Finland och som en hyllning för landets tvåspråkighet. Den 6 november, årsdagen för kung Gustav II Adolfs död i slaget vid Lützen år 1632,  har i över 100 år firats som Svenska dagen.

Mina första minnen av Svenska dagens firande går tillbaka till skoltiden och speciellt de första åren. Jag minns hur vi sålde de rödgula Svenska dagen-märkena ett par veckor innan och hur vi på själva dagen samlades i skolans festsal och sjöng Modersmålets sång.

Det sägs att sången är något av en nationalsång för finlandssvenskarna och vi hade övat in den och lärt oss texten utantill. Jag antar att det även idag i skolor och daghem ordnas program kring Svenska dagen och Modersmålets sång klingar högt.

 

Traditioner är viktiga

När Svenska dagen närmar sig, blir det som oftast mer allmänna diskussioner om finlandssvenskheten och det svenska språket. Ursprungligen skapades denna dag för att öka känslan av sammanhållning bland den svenskspråkiga befolkningen i Finland.

Förutom språket och Svenska dagen, som präglas främst av traditioner och historia, förknippas finlandssvenskhet ofta med kräftskivor, Lucia och midsommardans. Som finlandssvensk och som en del av den finlandssvenska identiteten är det viktigt att värna om det svenska språket och finlandssvenska seder och traditioner, så att de lever kvar och berikar vardagen även för kommande generationer.

Så här på Svenska dagen vill jag påminna om att SEFE betjänar sina medlemmar på bägge inhemska språken. Flera av våra evenemang, utbildningar och webinarier erbjuds även på svenska. Kolla vårt utbud på evenemangskalendern.

Som jag lärde mig i lågstadiet, det sitter fortfarande i:
”Du sköna sång, vårt bästa arv från tidevarv till tidevarv:
ljud högt, ljud fritt från strand till strand i tusen sjöars land!”

Trevlig Svenska dagen!

 

Nina Enberg
Marknadsföringsplanerare, Ekonomförbund

Case: Ekonomiliiton viestinviejät sosiaalisessa mediassa

Suomen Ekonomiliitto on sosiaalisessa mediassa asemassa, jota useat toimijat tavoittelevat. Ekonomiliitolla on useita viestinviejiä, jotka aktiivisesti ja omaehtoisesti jakavat Ekonomiliiton viestejä ja sisältöjä omille verkostoilleen eteenpäin. Itse asiassa puolet Ekonomiliiton sosiaalisen median näkyvyydestä on aktiivisten sisäisten ja ulkoisten viestinviejien tuottamaa.

Julkisuutta kuitenkin aikaansaa Ekonomiliiton oma toiminta, kuten tapahtumat, blogikirjoitukset, twiitit ja päätökset. Eniten sosiaalisessa mediassa näkyvät aiheet, jotka liittyvät konkreettisesti jäsenten työelämään kuten työhyvinvointi ja yrittäjyys.

Vaikka sosiaalisen median sisällöt ovat usein tunnepainotteista, on Ekonomiliiton näkyvyys ennen kaikkea neutraalia. Ehkä voisimme saada jatkossa myös enemmän hyvää fiilistä mukaan ja saada jaettua sitä muille?

Myös Ekonomiliiton tapahtumat näkyvät sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi keväällä Ekonomiliiton liittokokous ja varsinkin brändiuudistuspäätös saivat aikaan hyvän määrän julkisuutta sosiaalisessa mediassa.

Mitä enemmän tapahtumissa mukana olevat esimerkiksi twiittaavat paikan päältä aihetunnisteen kanssa, sitä helpommin viesti leviää myös niille, jotka seuraavat tilaisuutta verkon kautta. Twitter onkin kanavista useimmiten Ekonomiliiton viestinviejien käytössä.

Twitterin vahva asema Ekonomiliiton viestien välittäjänä ja työelämäasioiden edistäjänä oli yllätys. Edes Suomen toiseksi suurin LinkedIn-ryhmä ei tuonut vastaavaa näkyvyyttä kuin mitä Twitterissä saavutettiin.

Ekonomiliiton kampanjat ovat saaneet tehokkaasti SEFEn omissa sosiaalisen median kanavissa hyviä tuloksia. Hyvää näkyvyyttä Facebookissa ja LinkedInissä on saanut esimerkiksi vielä käynnissä oleva jäsenyyden suosittelukampanja Wall Street.

 

Aktiivinen henkilöstö tuo näkyvyyttä

Kuka sitten vie Ekonomiliiton viestejä Twitterissä eteenpäin? Kesällä tehdyn selvityksen perusteella Ekonomiliiton työntekijät ovat erittäin aktiivisia sosiaalisessa mediassa ja saavat aikaan neljäsosan Ekonomiliiton sosiaalisen median julkisuudesta.

Toinen merkittävä huomio on, että viestinviejissä on mukana ihmisiä ja organisaatioita usealta eri taholta. Viestinviejiä löytyy niin Ekonomiliiton sisäisistä kuin ulkopuolisistakin sidosryhmistä: heitä ovat muun muassa luottamushenkilöt, kylterit, rekryalan toimijat, järjestöt, yritykset, median edustajat ja rivijäsenet.

Mitä laajempi viestinviejien kattaus on, sitä laajemmalle viestit leviävät yksityisten ihmisten ja organisaatioiden verkostojen kautta. Viestinviejät rakentavat paitsi Ekonomiliiton näkyvyyttä myös toiminnan luotettavuutta.

Viestinviejien teot kertovat sitoutumisesta, mutta myös siitä, että Ekonomiliiton toimet ja sosiaalisen median sisällöt tuottavat lisäarvoa jäsenille ja muille sidosryhmille. Sosiaalinen media on luonteva vaikuttajaviestinnän osa-alue, mutta se vaatii tuekseen johdon sitoutumisen ja ymmärryksen sosiaalisen median mahdollisuuksista.

Kannustava ilmapiiri tarttuu työntekijöihin ja näkyy myös ulospäin. On organisaation edun mukaista, että henkilöstö ja muut sidosryhmät vievät innostuneesti ja myönteisellä asenteella yhteisön viestejä eteenpäin.

Joko sinä olet Twitterissä? Kuinka sinä toimit organisaatiosi viestinviejänä?

 

Sanna Määttänen Head of Analytics, Okimo Clinic Oy Kirjoittaja vastaa sosiaalisen median analyysipalveluista Okimo Clinicissä.

Sanna Määttänen
Head of Analytics, Okimo Clinic Oy
Kirjoittaja vastaa sosiaalisen median analyysipalveluista Okimo Clinicissä.

Marianne Falck-Hvilstafeldt Verkkotiedottaja, Ekonomiliitto Kirjoittaja vastaa sosiaalisesta mediasta ja sähköisistä palveluista Ekonomiliitossa.

Marianne Falck-Hvilstafeldt
Verkkotiedottaja, Ekonomiliitto
Kirjoittaja vastaa sosiaalisesta mediasta ja sähköisistä palveluista Ekonomiliitossa.

Okimo Clinic selvitti Suomen Ekonomiliiton sosiaalisen median näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa keväällä ja alkukesästä 2014. 

Näillä sisällöillä Ekonomiliitto näkyi sosiaalisessa mediassa

Näillä sisällöillä Ekonomiliitto näkyi sosiaalisessa mediassa

Miten ekonomi pärjää uudessa työelämässä?

Edunvalvonnan asiamies Tage Lindberg

Suomen Ekonomiliiton edunvalvonta oli kenttäkierroksella syyskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin, kiertäen isoimmat paikkakunnat. Joiltain osin kenttäkierros jatkuu ensi vuoden puolelle, yhdistysten toiveiden ja tarpeiden mukaan.

Kierroksen aikana on keskusteltu pirstoutuneista työurista, työajoista ja myös palkoista. Lisäksi jäsenistöä ovat puhuttaneet SEFE:n ajankohtaiset asiat, kuten liiton nimenmuutos ja toiminnanjohtajan vaihtuminen.

Varsin pitkään jatkunut heikko taloudellinen tilanne on näkynyt myös monen ekonomin työurassa. YT-neuvottelut ovat arkea monilla työpaikoilla. Valitettavasti myös ekonomit voivat joutua lomautettujen tai irtisanottujen listalle, vaikka kauppatieteellisen tutkinnon omaavat pärjäävätkin työllisyysmielessä paremmin kuin muu väestö keskimäärin.

Työelämän pirstoutuminen ei aina ole vain negatiivinen ilmiö. Tulevaisuuden työelämässä on yhä tavallisempaa, että ekonomi on välillä yrittäjänä, sitten tavallisena palkansaaja, seuraavaksi esimiehenä ja sitten vaikka toimitusjohtajana. Yhä yleisemmin vaihdetaan myös alaa – aloitetaan teknologiateollisuuden piirissä, mutta jossain vaiheessa vaihdetaan elintarvikealan pariin.

 

Työajat ja palkka puhuttavat

Työajat ovat kirvoittaneet monta mielenkiintoista keskustelua. Usein työajan seurannan puute on ongelmana, pakottavaa lainsäädäntöä ei noudateta. Tämän vahvistavat myös SEFE:n tutkimukset, sekä liiton juristeille ja asiamiehille tulvivat yhteydenotot. Vaikka tehdyt keskimääräiset tuntimäärät ovatkin lievästi vähentyneet heikon taloudellisen tilanteen myötä, tehdään varsinkin yksityisellä sektorilla edelleenkin runsaasti korvaamatonta työtä.

SEFE:n asiamiehet ovat muistuttaneet palkkakeskustelun tärkeydestä. On tavallista, että jopa työntekijöitään irtisanova yritys nostaa joidenkin yritykseen jäävien palkkoja, minkä vahvistavat SEFE:n tutkimukset.

Vuosittainen palkkakeskustelu on tärkeää, se parantaa mahdollisuuksia kehittää palkkaansa yrityksen sisällä. Usein on sanottu, että selkeä palkankorotus on mahdollista vain työpaikkaa vaihtamalla. Säännöllisen palkkakeskustelun kautta toivottavasti päästään parempaan lopputulokseen muillakin keinoin.

SEFE:n ajankohtaisuudet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä ja keskusteluja. Nimi todellakin muuttuu vuodenvaihteessa, sen jälkeen jäseniään palvelee Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer. Ja toimistolla naruista vetelee loppuvuodesta valittava uusi toiminnanjohtaja.

Kaiken kaikkiaan voi todeta, että juteltavaa on riittänyt yllin kyllin, kun kenttäkierroksen loppuvaiheessa vielä Akavan hylkäämä eläkeratkaisu nousi puheenaiheeksi.

 

Tage Lindberg
Asiamies, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka
Ekonomiliitto