Avainsana-arkisto: työ ja perhe

Hyvää naistenpäivää!

Asiamies Kosti Hyyppä

Naistenpäivän historiaan liittyy useita askelia kohti tasa-arvoisempaa työelämää. Matka jatkuu. Tänä vuonna naistenpäivän alla kuulimme ainakin yhden mielenkiintoisen uuden esityksen työelämän tasa-arvoistamiseksi.

Osmo Soininvaara ja Juhana Vartiainen esittävät raportissaan ”Lisää matalapalkkatyötä” ehdotuksia heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllisyysasteen nostamiseksi. Yksi esityksistä oli, että työnantaja saisi 5000 euron kertaluontoisen korvauksen jos työntekijä palaa raskauden ja perhevapaan jälkeen saman työnantajan palvelukseen. Korvaus olisi tarkoitettu kattamaan esimerkiksi sijaisen perehdyttämisen kustannuksia, lisääntyneitä sairaslomia ja muita vaikeasti todennettavia kuluja.

Esitys on mielenkiintoinen myös ekonomien kannalta, koska ekonomien keskuudessa perhevapaalta paluuseen liittyy paljon ongelmia. Ekonomi ei toki varmasti ole Soininvaaran ja Vartiaisen tarkoittamassa ”heikossa työmarkkina-asemassa”, mutta perhevapaalla oleva ja perhevapaalta työhön palaava ekonomi on kuitenkin heikommassa työmarkkina-asemassa kuin hänen koko ajan työssä ollut verrokkinsa.

 

Yllättävän harva ekonomi palaa perhevapaalta aikaisempaan tehtäväänsä

SEFEn joulukuussa 2012 tekemän kyselyn perusteella yllättävän harva palaa perhevapaalta takaisin aikaisempaan tehtäväänsä, vaikka vakituisessa työsuhteessa olevilla on siihen oikeus. Alle 10 vuotta sitten valmistuneista 85 prosenttia työskentelee vakituisessa työsuhteessa, mutta vain puolet oli kyselyn perusteella palannut aikaisempaan tehtäväänsä.

Heistä, jotka palasivat aikaisempaan työpaikkaansa, mutta eri tehtävään peräti 38 prosenttia joutui ottamaan vastaan aiempaa vähemmän vaativan tehtävän. Tämä vastaa kymmentä prosenttia kaikista vastaajista. Heidän kohdallaan urakehitys ei ainoastaan pysähtynyt, vaan teki takapakkia perhevapaan takia.

Heidän lisäkseen on toinen hieman pienempi joukko heitä, jotka joutuivat vastoin tahtoaan vaihtamaan työpaikkaansa perhevapaan jälkeen.

 

Perhevapaajärjestelmä kaipaa uudistamista

SEFE on esittänyt, että ongelma ratkaistaisiin saattamalla perhevapaalta palaajat vastaavaan asemaan raskaana olevien ja perhevapaita käyttävien kanssa. Perhevapaan jälkisuoja takaisi perhevapaalta palaaville työntekijöille oikeuden poissaoloon vastaavalle ajalle niin sanotun korotetun irtisanomissuojan, kuitenkin enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Soininvaara ja Vartiainen lähestyvät ongelmaa toisella tavalla. Parantaisiko Soininvaaran ja Vartiaisen ehdotus sitten naisten työmarkkina-asemaa? Ehkä, mutta samaan tulokseen voi päästä monella muullakin keinolla.

Kun Suomessa syntyy vuosittain noin 60 000 lasta, ymmärtää jokainen, että ehdotus tulisi todella kalliiksi. Niillä sadoilla miljoonilla voisi tehdä paljon muutakin työelämän tasa-arvon hyväksi. Esimerkiksi voisi pohtia koko perhevapaajärjestelmän uudelleen. Uudistukset usein maksavat ja jos noin suuria summia olisi käytössä, olisi uudistukseen pelivaraa.

 

Kosti Hyyppä
SEFEn tasa-arvoasioista vastaava asiamies

Tänään on SEFEn naistenpäivän tilaisuus Helsingissä. Huomenna 8.3. vietetään kansainvälistä naistenpäivää.

Är arbetslivet jämställt?

Ann-Louise Laaksonen

Om vi gör en jämförelse med de övriga europeiska länderna klarar sig Finland relativt bra men det finns hel del kvar att göra.

 

Löner

Ett område där arbetslivet inte är jämställt är lönerna, speciellt inom den privata sektorn, där inga stora framsteg har skett under de 15 senaste åren. Fortfarande är den oförklarliga löneskillnaden mellan kvinnliga och manliga ekonomer cirka 11 procent.

Alla företag med minst 30 anställda skall enligt jämställdhetslagen årligen uppgöra en jämställdhetsplan.  Förutom en löneundersökning ska också en utredning om fördelningen av olika arbetsuppgifter ingå i jämställdhetsplanen.  Tyvärr uppgör inte alla företag en jämställdhetsplan och även om man kanske uppgör den så finns ingen uppföljning.

En orsak till löneskillnaderna bland ekonomer är att männen i genomsnitt begär cirka 500 euro högre lön redan i början av karriären och ju högre upp i organisationen de kommer desto mer ökar löneskillnaden.  Därför ska speciellt unga nyutexaminerade kvinnliga ekonomer uppmanas att kolla upp lönenivån före arbetsintervjun och uppmuntras at inte undervärdera sig själva.

Löneklyftan mellan ekonomer är 11 procent

Löneklyftan mellan ekonomer är 11 procent.

Men det finns även andra orsaker som bidrar till löneskillnaden.  En orsak som framkommit i en specialstudie gjord i Sverige av Konjunkturinstitutet 2012 är att då en kvinna förhandlar om högre lön eller andra förmåner, upplevs det som mer negativt jämfört med en man med motsvarande kvalifikationer.

En annan orsak till löneskillnaderna är valet av bransch och det faktum att föräldraledigheten till stor del används av mammor.

Summa summarum, för att uppnå lika lön för lika arbete behövs ännu mycket arbete och god vilja av alla parter.

 

Kvinnor i det ekonomiska beslutsfattandet

En jämställdhetsfråga som diskuterats mycket de senaste åren är andelen kvinnor i börsbolagens styrelser och om Finland borde gå inför kvoter. Under de senaste 10 åren har kvinnornas andel tredubblats, men fortfarande är andelen bara cirka 22 procent i Finland.

Europeiska Komissionen har givit ut en intressant och läsvärd rapport: Women in economic decision-making in the EU – A Europe 2020 initiative.  Enligt rapporten har flera kvinnor i bolagsstyrelser bland annat en positiv inverkan på företagens resultat, beslut och bolagsstyrning.  Rapporten ger också en hel del fakta och diagram om nuläget, exempel på vad som har gjorts för att förbättra situationen i olika EU-länder och en sammanfattning.

EU-kommissionen har förra veckan lagt fram ett lagstiftningsförslag om att 40 procent av alla poster som icke verkställande styrelseledamöter ska vikas för det underrepresenterade könet i börsnoterade företag. Målet på minst 40 procent borde vara uppfyllt till år 2020. Lagförslaget gäller börsnoterade bolag som har minst 250 anställda och har en omsättning över 50 miljoner euro. Enligt förslaget måste man vid rekrytering till styrelseposter jämföra alla sökandes meriter med hjälp av tydliga och könsneutrala kriterier.

Enligt Centralhandelskammaren är EU-kommissionens förslag onödigt i Finland.  Centralhandelkammaren har i slutet av oktober också gett ut en intressant rapport Lasikatto säröilee – Itsesääntely päihittää kiintiöt. Centralhandelkammarens nya mentorprogram där erfarna ledare sparrar kvinnliga chefer är en förbättring i rätt riktning. Men frågan är om vi uppnår målet utan kvoter?

 

Förhöjt uppsägningsskydd efter familjeledighet

För tillfället görs stora omorganiseringar i många företag och en arbetstagare som återgår till arbetet efter familjeledighet står ofta inför den situationen att den gamla arbetsuppgiften har delats upp eller försvunnit. Den gällande lagstiftningen i Finland erbjuder inte ett tillräckligt uppsägningsskydd till arbetstagare som återgår till arbetet efter familjeledighet. Därför behövs ett bättre uppsägningsskydd.

Genom att tidsmässigt utvidga den så kallade presumtionsregeln, dvs. efterskyddet efter familjeledighet, tillförsäkras arbetstagare som återgår till arbetet efter familjeledighet ett så kallat förhöjt uppsägningsskydd för en period som motsvarar ledigheten, dock högst 6 månader. Uppsägningsskyddet skulle ge arbetstagaren en bättre chans att hitta ett nytt jobb som motsvarar deras utbildning och kompetens inom den nya organisationen.

 

Ann-Louise Laaksonen
Medlem i SEFEs styrelse

Työnantajalle tehtävä ilmoitus perhevapaasta

SEFEn työtä ja perhettä -tilaisuus

SEFEn työtä ja perhettä -tilaisuudessa puhutaan perhevapaista ja töihin paluusta.

Kun ylempi toimihenkilö aikoo pitää perhevapaata, tulee hänen ilmoittaa tästä työnantajalle viimeistään 2 kuukautta ennen perhevapaan alkamista. Ilmoituksesta on ilmettävä sekä perhevapaan alkamisajankohta että sen päättymisajankohta.

 

Ilmoita myös koska perhevapaa päättyy

Jäädessä äitiysvapaalle ylempi toimihenkilö ilmoittaa työnantajalle usein vain perhevapaan alkamisajankohdan. Päättymisajankohtaa ei välttämättä ilmoiteta lainkaan tai se on ilmoitettu hyvin ylimalkaisesti, kuten ”palaan töihin varmaankin vanhempainvapaan jälkeen tai olen noin vuoden perhevapaalla”. Tällöin ylempi toimihenkilö itse aiheuttaa työnantajalla työnjärjestelyllisesti hankalan tilanteen, mikä saattaa vaikeuttaa omaa paluuta aiempiin tehtäviin olennaisestikin.

 

Usein työnantaja joutuu tekemään työnjärjestelyitä ylemmän toimihenkilön perhevapaan johdosta, joko jakamalla perhevapaalle jäävän työtehtävät tilapäisesti kollegoille tai palkkaamalla tehtäviin perhevapaasijaisen. Perhevapaan aikana saattaa tapahtua myös organisatorisia muutoksia, jotka vaikuttavat tavalla tai toisella jokaisen työntekijän tehtäviin, siis myös perhevapaalla olevan tehtäviin. Mikäli ylempi toimihenkilö ei ole ilmoittanut perhevapaansa päättymisajankohtaa työnantajalle, ei työnantaja pysty ottamaan perhevapaalta palaavaa ylempää toimihenkilöä riittävän hyvin huomioon mahdollisessa organisatorisessa muutoksessa.

Perhevapaalla olevalla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta keskeyttää perhevapaata kuin erittäin painavasta syystä. Painavalla syyllä tarkoitetaan käytännössä erittäin suurta tragediaa perheessä. Koska perhevapaan keskeyttämiseen on oikeus vain poikkeuksellisesti, on erittäin epäselvää, milloin ylemmän toimihenkilön perhevapaa päättyy, ellei päättymisajankohtaa ole sitovasti ilmoitettu jo perhevapaan alkaessa; päättykö se ylemmän toimihenkilön ilmoituksen mukaan vai onko työnantajalla oikeus siirtää töihin paluuhetkeä esim. 6 kuukautta eteenpäin sen perusteella, että työnantaja ei ole voinut ennakoida ja siten järjestellä tehtäviä millään tavalla?

 

Mitä jos haluaa olla perhevapaalla pidempään?

Koska liian usein ylemmän toimihenkilön paluu perhevapaalta on jo muutoinkin haastavaa, ei ylemmän toimihenkilön kannata missään tapauksessa tehdä perhevapaalta paluustaan entistä haastavampaa sillä, että perhevapaan päättymisajankohtaa ei ilmoiteta tarkasti jo perhevapaan alkaessa. Mikäli perhevapaan kestäessä tuleekin toisiin aatoksiin ja haluaakin jatkaa perhevapaata pidempään kuin äitiysvapaan alkaessa on ilmoittanut, voi perhevapaata jatkaa ilmoittamalla siitä viimeistään 2 kuukautta ennen ilmoitetun perhevapaan päättymistä.

 

Petteri Kivelä
Työsuhdelakimies

Pasi-palvelu ja tyhmyyslisä

Työelämän tasa-arvoasioiden käsittely on siinä mielessä puuduttavaa, että tavoitteiden muuttamiselle tai saavutettujen tavoitteiden poistamiselle ei juuri ole tarvetta. Esittelen seuraavassa kaksi uutta palvelua, joilla tasa-arvoasioita voitaisiin lähestyä tuoreemmasta näkökulmasta.

 

Ongelma

Työmarkkinajärjestöt ovat jo pitkään ajaneet perheellisten etua työelämässä ja osaltaan onnistuneetkin siinä hyvin. Nyt olisi syytä alkaa ajaa myös lapsettomien työntekijöiden etua. Lapsettomat kokevat nimittäin ongelmaksi sen, että heitä velvoitetaan pitämään lomat silloin kuin koulut ja päivähoitopaikat eivät ole kiinni tai jäämään ylitöihin, kun ei ole kiirettä lasten luokse.

 

Ratkaisu

Ratkaisuksi esitän Pasi-palvelua (palvelun prototyypin nimi on Pasi).  Pasi-palvelussa lapseton jäsen voi tilata liitolta oman ”lapsen”.  Liitto toimittaa jäsenelle valokuvan ”Pasista” työpöydälle laitettavaksi sekä riittävän taustamateriaalin alueen päiväkotitilanteesta, lapsivakuutuksista ja lastentarvikehinnaston. Säännöllisin väliajoin jäsenelle tiedotetaan meneillään olevista flunssaepidemioista ja täitilanteesta, jotta hän osaa reagoida oikein kahvipöytäkeskusteluissa. Vuoden mittaan lähetetään luonnollisesti myös ajantasaiset äitien- tai isänpäivän askartelut työpisteelle. Palvelua ei markkinoida tosikoille.

 

Tyhmyyslisä käyttöön

Toisena uutena tavoitteena esitän naisille maksettavaa tyhmyyslisää. Tyhmyyslisää maksetaan sen vuoksi, että naiset eivät halua saada korotuksia sen perusteella, että ovat naisia, tai sen perusteella, että ovat aina pyytämässä lisää rahaa. Naiset haluavat saada korotuksia sen perusteella, että tekevät työnsä hyvin ja työnantaja vilpittömästi haluaa maksaa korkeampaa palkkaa.

Naiset haluavat tätä siitäkin huolimatta, että vuosikymmenten saatossa työnantajat eivät ole huomanneet, että naiset ovat vilpittömästi yhtä hyviä työntekijöitä kuin miehet, vaan maksavat naisille yhä huonompaa palkkaa. SEFEn palkkaepätasapainotutkimukset 90-luvun lopulta lähtien osoittavat nimittäin, että ainoastaan sukupuolella selitettävä palkkaero on pysynyt koko ajan yhtä suurena, reilussa 10 prosentissa.

Tai jos tyhmyyslisä kuulostaa liian leimaavalta, niin sitä voidaan kutsua myös ahkeruuslisäksi. Omien empiiristen havaintojeni mukaan naiset nimittäin tekevät usein paljon tarkemmin ja useampia tehtäviä kuin miehet. Vähän asiasta riippuen sitä voidaan kutsua joko ahkeruudeksi tai tyhmyydeksi…

 

Johanna Lähteenmäki

Asiamies, Työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka

Kirjoittaja on työskennellyt tasa-arvokysymysten parissa yli viisi vuotta ja säännöllisesti joko turhautunut tai ärtynyt asioiden muuttumattomuuteen. Työelämän tasa-arvon suurimpana syynä hän pitää naisia ja heti rinnalla hyvinä kakkosina kirivät miehet.