Avainsana-arkisto: työnhaku

Ryhtyisinkö vielä yrittäjäksi? – vuoropuhelua yrittäjän ja yrittäjyyttä pohtivan välillä

KariL ja KaisaK

Mahdollisen tulevan yrittäjän Kari Leppilahden ja nykyisen yrittäjän Kaisa Kokkosen ajatuksia asiantuntijayrittäjyydestä.

Kari: Ikää mittarissa vasta 60, mutta pitkä ura taloushallinnon ja -johdon tehtävissä useissa eri yrityksissä on kohdallani tällä erää päättymässä. Yrittäjyyteen taasen läheisesti liittyy lähes 20 vuoden rupeama franchising -työnantajan palveluksessa ja ketjun johdossa, eli myös toimitusjohtajakokemusta löytyy. Siksipä pohdintaan: ryhtyisinkö yrittäjäksi vai tyytyisinkö niin sanottuun eläkeputkeen ja ansiosidonnaisen nostoon – siinä sivussa työhakemuksia tehden ja mahdollisia työpaikkoja tutkaillen.

Työvuosia olisi kuitenkin vielä tarjolla 5-10 ja yrittäjänä voisin tarjota kokemustani esimerkiksi lyhyissä projekteissa ja konsultoinneissa – tai väliaikaisena vuokratalousjohtajana. Juuri tällainen ’väliaikainen’ olen viimeisen vuoden ollut, tosin ihan työsuhteessa.

Kaisa: Olen ollut yrittäjänä reilut kuusi vuotta, sitä ennen palkansaajana yli 20 vuotta talousjohdon tehtävissä. Teen talousjohdon, rahoituksen ja yritysjärjestelyjen konsultointia Akeba Oy:ssä. Pääpaino on ollut asiakkaissa, joiden liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa, mutta konsultoin myös pieniä yrityksiä asiakkaan tarpeiden mukaan. Tyypillisesti teen työtä isoissa muutoshankkeissa tai vaikka listautumisprojekteissa osana projektitiimiä tai tiimin vetäjänä.

Päätin ryhtyä yrittäjäksi muuttaessamme Hyvinkäälle – elämään tuli muutenkin isoja muutoksia ja aika tuntui sopivalta. Asia oli pohdituttanut minua jo pitkään. Projektiluontoiset hankkeet ja   kehitystyö sekä yritysjärjestelyt olivat minusta mukavinta, mitä voi töissä tehdä. Nyt teen vain asiakasprojekteja – ja todella nautin työstäni.

Kari: Mutta ne yrittäjän riskit! Löytyykö yritykselle liikeidea, joka tuo asiakkaita ja työtehtäviä – paljonko pitää panostaa rahaa markkinointiin, että saa nimensä näkyviin ja kauanko tämä vaihe kestää? Minkä kokoinen pitäisi olla starttivaiheen vaatima pääoma?

Kaisa: Ihan samat asiat mietityttivät minuakin. Yrityksen toiminta-ajatus ja asiakasprojektien luonne selvisivät käytännössä vasta kun päätös yrittäjyydestä oli syntynyt ja ensimmäiset asiakkaat saatu. Autan yrityksiä muutostilanteissa – projektiosaamista ei kaikista yrityksistä löydy. Osaan myös auttaa kysymyksissä liittyen esim. pörssiyhtiönä toimimiseen tai hyvään hallinnointitapaan.

Alussa nettisivujen luonti oli isoin markkinointisatsaus. Halusin sivut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi – lisäksi satsasin visuaaliseen ilmeeseen, koska se on minulle tärkeää. Olin myös mukana erilaisissa tapahtumissa jakamassa käyntikortteja sekä keskustelemassa potentiaalisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiantuntijatyö ei tarvitse suuria alkupanostuksia muuhun kuin verkostoitumiseen ja näkymiseen alan tilaisuuksissa. Minä käytin alussa muutamia tuhansia euroja nettisivuihin, käyntikortteihin ja mainoksiin.

Kari: Mitäs sitten, jos homma ei lähdekään lentoon? Ja yrityksen joutuu lopettamaan joko kokonaan tai sitten tilanne on vaikkapa sellainen että löytyy puoleksi vuodeksi projekti, mutta toinen puoli vuodesta menee ilman toimeksiantoja?

Kaisa: Alussa on hyvä varautua siihen, että on hiljaisempaa, kun yrityksen toimintaa ei vielä tunneta. On hyvä laskea, millä tulee toimeen ja selvittää jo etukäteen, mitä tehdä, jos ei selviä kaikista maksuista. Jokainen asiakastyö on hyvä tehdä niin, että asiakas suosittelee sinua seuraavalle. Asiakkaiden väliin on mielestäni hyväkin jäädä taukoja, että ehtii verkostoitua, suunnitella/parantaa palveluita ja tehdä asiakasmateriaalia. Kehittää siis omaa tekemistään eri tavoilla.

Kari: TE-keskuksen tulkinta ”palkansaaja vai yrittäjä” arveluttaa. TE-toimisto selvittää, oletko työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä. Arviointi ei kuitenkaan välttämättä ole yhdenmukainen esimerkiksi verotuksessa tehtyjen ratkaisujen kanssa (sic). Ja jos olet yrittäjä, niin tutkitaan, oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä. Tulkinta sitten vaikuttaa työttömyysetuuteen/työttömyysturvaan. Mielestäni pitäisi olla mahdollisuus kokeilla yrittäjyyden käynnistämistä ansiosidonnaisella vähintään vuoden ajan – mutta ei taida onnistua? Ja mikä on tulkinta em. tilanteessa, jossa toimeksianto löytyy puoleksi vuodeksi, mutta sitten on hiljaista?

Entäpäs verottajan tulkinta – ”palkkaa vai yritystuloa/työkorvausta”. Verottajalta löytyy aiheesta sivukaupalla tekstiä, mutta kuitenkin viime kädessä ratkaisu tehdään ns. kokonaisarvioinnin perusteella tapauskohtaisesti. Eli täyttä varmuutta tulkinnasta ei ole. Vanhemmat ja kokeneemmat varoittelevat, että vaikka olisi yritys ja rekisterit kunnossa, niin jos on vain yksi asiakas, saattaa verottaja tulkita yrittämisen työsuhteeksi – ja sehän se kalliiksi tulee.

Yllä olevan perusteella voi käydä niin, että verottajan mielestä olet työsuhteessa eli palkansaaja ja TE-keskuksen mukaan oletkin yrittäjä, eli palkansaajan työttömyysturvan ulkopuolella?

Kaisa: Juuri samoja asioita mietin ja selvittelin itselleni ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Minulle oli selvää, että halusin kokopäivätoimiseksi. Jos toimii yrittäjänä, on tärkeää, että kaikki yrittäjyyden tunnusmerkit löytyvät: mm. asiakassopimukset ovat kunnossa, omat ja yrityksen varat ja velat ovat erikseen, markkinointi, nettisivut.

Sosiaaliturvan pohdinta oli haasteellisinta. Mitä tapahtuu, jos kukaan ei osta yrityksen palveluita – minkälaista korvausta saa ja kuinka kauan? Sain hyvin apua mm. Suomen Ekonomeista ja yrittäjien eläkekassasta.

Sekin selvisi, että yrittäjän sosiaaliturva riippuu siitä, minkälaisen turvan itse itselleen hankkii.

Ekonomien työttömyysturva-asiantuntija Mari Kettusen faktat

Verrattuna palkansaajiin yrittäjä vastaa itse oman sosiaaliturvansa järjestämisestä. Lakisääteinen YEL-vakuutus turvaa yrittäjän toimeentuloa elämän muutostilanteissa.

Yrittäjä määrittelee itse, minkälaisella summalla vakuuttaa itsensä. Mitä suuremmaksi yrittäjä määrittelee ns. YEL-työtulonsa, sitä vahvempi on sosiaaliturva, mutta myös vakuutusmaksut ovat korkeammat. YEL-vakuutuksen myötä yrittäjä voi saada turvaa sairastumisen, eläkkeelle jäämisen ja perheenlisäyksen kohdatessa. Yrittäjän on myös mahdollista valita YEL-vakuutukseensa vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, joka kattaa työssä, työmatkalla ja työpaikalla sattuneet tapaturmat sekä työn aiheuttamat ammattitaudit. Lisätietoja YEL-vakuutuksesta saa työeläkeyhtiöistä.

Yrittäjä voi olla myös oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työttömyyden kohdatessa, kunhan hän on vakuuttanut itsensä oikeassa työttömyyskassassa (IAET-kassa tai AYT-kassa) ja täyttää muut ansiopäivärahan saamisen edellytykset.

Kun harkitset yritystoiminnan aloittamista, ota välittömästi yhteys Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan, jotta saat ajantasaista tietoa työttömyysturvastasi ja työttömyyskassojen jäsenyysvaihtoehdoista.

Työttömyysturvaneuvontamme palvelee: ma-to klo 9-12 numerosta 020 693 273 tai työttömyysturva@ekonomit.fi.

Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Saara-Sofia Siren

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

Kilpailukieltojen rajoittamisella potkua kansantalouteen

Pasi Natri

Momentouksen Pasi Natri keskittyy työssään ylimmän johdon suorahakuihin sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen. Natri kertoo kilpailukiellon hidastavan rekrytointiprosesseja, eikä siitä ole hyötyä työnantajalle eikä työntekijälle. Pahimmillaan kilpailukielto estää osaamisen liikkuvuutta ja heikentää työhyvinvointia.

Miten kilpailukiellot vaikuttavat rekrytointiprosesseissa? Estävätkö kilpailukiellot työvoiman kohdentumisen oikein?
Kilpailukiellot ovat harvoin rekrytoinnin esteenä – hidasteena kylläkin. Kilpailukiellot tuottavat kuitenkin ei-toivottavia vaikutuksia. Työntekijän joutuminen pakkolomalle, ehkä mukavalle sellaiselle, on aina kansantaloudellisesti haitallista. Työntekijästä luopuva työnantaja ei kilpailukiellosta juuri hyödy, liikesalaisuudet ovat salaisuuksia kilpailukiellosta riippumatta. Vastaanottava työnantaja taas ei saa tarvitsemaansa osaamista kuukausiin.

Tärkeää on muistaa, että yhdessä tilanteessa työntekijästä luopuva työnantaja on toisessa hetkessä vastaanottava. Näin kaikki siis menettävät, mutta erityisesti kansantalous, sillä kansakunnan osaamisvoimaravat eivät kohdistu optimaalisesti.

Meillä on yhteiskuntavastuun tunnuksena ”parempaa johtamista, parempi Suomi”. Varmasti johtaminen ja osaamisesta huolehtiminen paranisivat, jos kynnys vaihtaa työpaikkaa olisi nykyistä matalampi. Työhyvinvointi siis lisääntyisi kilpailukiellon lakkauttamisen myötä!

Kuinka usein työntekijät siirtyvät kilpailijoilta toisille?
Johtamista ja vaativaa asiantuntijatyötä tekevien joukossa siirrytään aika usein. Kilpailukielto koskee tällaisissa rekrytoinneissa jopa kolmasosaa. Vaikka kilpailukieltoa ei olisikaan, usein siirtyvä työntekijä siirtyy työvelvoittamattomalle ”lomalle” saman tien irtisanoutuessaan.

Millainen on tyypillinen työpaikan vaihto yritysten kilpailun näkökulmasta? Onko toimialoissa eroja?
Toimialoissa on paljon eroja. Suomi on pieni markkina, ja valitettavasti aitoa kilpailua meillä on liian vähän. Siellä, missä aitoa kilpailua on, kilpailukieltopohdinta on tietysti näkyvästi esillä. Sen sijaan aika paljon keskustelua herättänyt siirtyminen julkiselta yksityiselle on kilpailunäkökulmasta vähäistä. Jos ja kun eettisiä normeja noudatetaan, en näe tällaisissa siirtymisissä mitään pulmaa. Päinvastoin, olisi kannustettava osaamisen horisontaalista liikkuvuutta julkisen, politiikan, tutkimuksen, kolmannen sektorin ja yksityisen välillä.

Pasi Natri
Senior Partner, Momentous
Momentous on johdon valintaan sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen keskittyvä yritys.

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

Työnhakija on lomansa ansainnut

Arja Parpala

Loma-aika lähestyy ja moni työnhakija miettii, miten jatkaa työnhakuaan kesällä. Työnhaun markkinat hiljenevät, mutta eivät pysähdy kokonaan. Siksi moni ajatteleekin, että on pakko jatkaa koko kesä työnhakua, jotta ei vain vahingossa juuri se minun työpaikkani mene sivu suun.

Ei se parissa viikossa mene sivu suun!

Jokainen tarvitsee lomaa työstä. Työnhaku on rankkaa työtä ja siksi myös siitä on pidettävä lomaa. Työterveyslaitoksen mukaan lomaa pitää olla vähintään kaksi – kolme viikkoa, jotta sen aikana ehtii palautua. Vasta noin kahdeksan päivän kuluttua alkaa olla voimia olla aktiivinen ja tehdä itselle mieluisia, mieltä virkistäviä asioita. Palautuminen edellyttää sekä lepoa että tekemistä.

Sovi siis itsesi kanssa, milloin pidät loman. Tee ennen lomaa selvä suunnitelma, mitkä asiat viet loppuun ennen lomaa ja mistä aloitat ensimmäisenä loman jälkeen. Ihan samat neuvot pätevät niin työssä olevalle kuin työtä hakevallekin.

On parempi lomailla kokonaan kuin pitää itseään löyhässä hirressä ja vilkuilla työnhaun asioita vähän väliä koko kesän. Kun aloitat lomasi, vapauta itsesi mahdollisimman kokonaan työnhausta. Kun mieleen tulee katsella työpaikkailmoituksia netistä tai alat pohdiskella, millaisen hakemuksen haluaisitkaan kirjoittaa, pysähdy. Siirrä ajatuksesi aktiivisesti lomaan ja lomatekemisiin.

Koska ajatuksia on hankala hallita, saatat tarvita keinoja saadaksesi ne pois mielestä. Yksi hyvä tapa on siirtää ajatukset paperille. Hanki itsellesi pieni, silmää miellyttävä vihkonen ja pidä se mukanasi koko ajan. Kun mieleesi tulee kysymys, tehtävä tai idea, joka liittyy työnhakuun, kirjoita se vihkoosi ja sulje sitten vihko. Näin vapautat aivosi lepäämään ja virkistymään. Voit luottaa siihen, että alitajuntasi kyllä työstää asioita, kun annat sille tilaa.

Kun loma päättyy, ota vihkosi esille ja priorisoi ensimmäisenä ne asiat, jotka tulivat kesällä mieleen. Katso sitten ennen lomaasi tekemääsi suunnitelmaa ja päätä, mistä aloitat.

Toivotan virkistävää ja palauttavaa lomaa kaikille!

Arja Parpala
Uravalmentaja

En ole hankala työntekijä – olen osa Y-sukupolvea

Kristian Kojola

En ole hankala työntekijä, vaikka olen Y-sukupolvea. Kuten tutkimukset osoittavat, minulla on lähestulkoon samanlaiset tavoitteet ja ajatukset työelämästä kuin edellisillä sukupolvilla. Ymmärrän kyllä, että maailmankatsomukseni saattaa tuntua vanhemmista ihmisistä oudolta. Miksi laitan kuvan lounaastani Instagramiin? Miksi kerron päivän tapahtumista Facebookissa? Miksi lähetän videoita, jotka tuhoutuvat viiden sekunnin jälkeen Snapchatissa? En tiedä. Ehkä siksi, että se on nykyaikaa.

Sukupolveni on elänyt koko ikänsä maailmassa, jossa tieto on koko ajan käden ulottuvilla. Google ja Wikipedia vastaavat hankaliinkin kysymyksiin. Lähtökohdat ovat täysin erilaiset verrattuna vanhempiin ikäluokkiin. Me olemme kasvaneet avoimessa maailmassa. Se, että jokainen tekomme voi päätyä yhdellä klikkauksella verkkoon, on läpinäkyvyyttä, joka on laajentunut pidemmälle kuin vain ihmisten välisiin vuorovaikutuksiin. Tämä on nykyään todellisuutta myös liiketoiminnassa.

Helsingin yliopisto teki tutkimuksen, jossa selvitettiin, mitä odotuksia Y-sukupolvella on työelämää kohtaan. Yksi nousi ylitse muiden: palautteen saaminen on meille erittäin tärkeää. Meille ei riitä, että työpaikalla saa arvion suorituksestaan kerran puolessa vuodessa. Haluan kuulla, kun olen tehnyt työni hyvin ja haluan kuulla sen heti. Haluan, että palaute on rehellistä. Haluan, että johtajat ovat avoimia.

Uskon läpinäkyvyyteen. Salailu vähenee, mutta ennen kaikkea se vähentää tiedon epäsymmetriaa. Olen pelannut jalkapalloa yli kymmenen vuotta ammatikseni. Nykyään minun on helppo neuvotella sopimukseni, koska tiedän arvoni ja sen, mikä on tasoiseni pelaajan palkkataso. Tämän tiedän, sillä luen joka vuosi pelaajien palkat urheilusivujen verojulkaisuista.

Sama tilanne on vastavalmistuneilla työtä haettaessa. Mistä tietää, kuinka paljon palkkaa pitäisi pyytää? Tiedon epäsymmetria on valtava. Miten pärjäämme tilanteessa, jossa tietoa ei ole saatavilla? Ajatus tuntuu pahalta. Tämä ei ole sitä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, johon olen tottunut.

Mitä tapahtuisi, jos yhteiskuntamme olisi täysin läpinäkyvä palkkojen suhteen? Olemassa oleva käsitys on, että muiden palkkojen tietäminen aiheuttaa riitaa ja kateutta. Entä jos näitä tunteita aiheuttaakin se tietojen salailu? Entä jos palkkojen avoimuus lisäisikin reiluutta ja yhteistyötä yrityksen sisällä?

David Burkus on kirjoittanut ja tutkinut paljon palkkojen läpinäkyvyyttä. Hänen mukaansa avoin tieto palkoista tekee organisaatiosta paremman työpaikan työntekijöille. Kun ihminen ei tiedä työkavereidensa palkkoja, tuntee hän itsensä alipalkatuksi ja ehkä jopa syrjityksi; näin Burkusin tutkimukset osoittavat.

Ainoa häviäjä palkkojen tekemisessä läpinäkyväksi on työnantaja. Työnantajalla on huomattavasti enemmän tietoa yrityksen palkkatasosta kuin työnhakijalla ja tätä tietoa se käyttää hyväkseen palkoista neuvoteltaessa. Työntekijän on puolestaan vaikea pyytää palkankorotusta, kun ei ole mitään vertailutietoa.

Minulla on ollut omalla urallani helpompaa, koska joka vuosi olen pystynyt päivittämään lehdistä palkkaustietämykseni. Kaikilla ei tätä luksusta ole. En kuitenkaan väitä, etten koskaan olisi ollut mielestäni esim. alipalkattu, mutta ainakin minulla on ollut tieto siitä. Epävarmuuden tunne on tunne, joka kalvaa mieltä ja vaikuttaa työpanokseen.

Burkusin mukaan tutkimukset osoittavat, että työntekijät tekevät enemmän töitä, sitoutuvat paremmin yritykseen ja pysyvät samassa työpaikassa kauemmin, mikäli he tietävät työkavereidensa palkat. Toisin sanoen myös työnantajat voittavat pitkässä juoksussa.

Y-sukupolvelle läpinäkyvyys on osa identiteettiä. Se on meille itsestäänselvyys. Me olemme kohta suurin sukupolvi työelämässä ja se tulee näkymään läpinäkyvyyden lisäyksenä. Minkä takia emme murtaisi jo nyt tätä työelämän viimeistä tabua?

Kristian Kojola
Country Manager, Partner. Evulate

Kirjoittaja on ammattijalkapalloilija, Suomen mestari 2016, kauppatieteiden kandidaatti ja läpinäkyvyyttä työmarkkinoilla lisäävän Evulaten perustaja

Kevät on toivoa täynnä – mutta myös pelkoa

Kristian Raitio

Vain hetki sitten oli joululoma, aika hypätä hektisestä oravanpyörästä hetkeksi pois. Tammikuun tullen kiireet alkoivat taas rasittaa, vaikka juuri oli luvannut itselleen, että tänä vuonna ei olisi niin stressaantunut. Stressiä ei itselläni tai muillakaan opiskelijoilla helpota kesätyönhaun alkaminen. Vaikka työmarkkinat pikkuhiljaa alkavat näyttää piristymisen merkkejä, ylitarjontaa kaupallisen alan töistä ei ole. Työpaikat ovat niiden kuuluisien kivien ja kantojen alla.

Kesätyöpaikkaa metsästäessä on itsellänikin ollut taas aika kiillottaa niin CV kuin LinkedIn-profiili viimeisen päälle kuntoon. Kun nuo kaksi on viimeistelty, on aika laittaa runosuoni sykkimään. Työhakemus on nimittäin monelle sellainen kaunokirjallinen teos, että se hakee vertaistaan. Hakemuksissa kehutaan itseään ja taitojaan kerta toisensa jälkeen juuri kyseiseen yritykseen sopiviksi. Sitten pidetään kädet ristissä, jotta rekrytoijakin huomaisi juuri sinun teoksesi satojen hakemusten seasta.

Kesätyönhaku on sinällään mielenkiintoinen ilmiö, että se luo ahdistusta kaikille tasapuolisesti. Jokainen toivoisi saavansa oman unelmatyönsä ja on valmis tekemään sen eteen mitä vain. Omista hakemuksista ei juuri hiiskuta kaverille, sillä hänhän saattaisi viedä nenäsi edestä juuri sinun unelmiesi työpaikan. Keskustelut, joita työnhauista käydään, ovat pinnallisia, vaikka stressi on kaikille yhteinen. Vertaistuki saattaisi kuitenkin olla tärkein apu siihen, jotta jokainen löytäisi juuri itselleen sopivan työpaikan.

Moni kokee olonsa riittämättömäksi

Kevät on toivoa täynnä, mutta samalla myös pelkoa omasta riittämättömyydestä. Vaikka kesätyönhaussa jokainen esittää olevansa itsevarma ja tietoinen omasta osaamisestaan, moni kokee silti olonsa riittämättömäksi. Vaikka tuntuu, että osaisi paljon ja olisi paljon annettavaa, pelkää, että joku muu kuitenkin sanoo osaavansa enemmän ja paremmin kuin itse. Ahdistusta ei yhtään helpota, kun kuulee muiden varmistaneen kesätyöpaikkansa jo tammikuun lopussa. Itsekin päätin lähteä taas merta edemmäs kalaan, jotta löytäisin työn, joka olisi vielä lähempänä sitä omaa unelmaduunia.

Vaikka tulisikin tieto, ettei taaskaan ollut kyllin hyvä johonkin työpaikkaan, ei pidä kuitenkaan luopua toivosta. Luottamalla omaan osaamiseemme ja tunnistamalla omat vahvuutemme löydämme varmasti pitkässä juoksussa meille sopivia töitä. Itse kolmannen vuoden tietojärjestelmätieteiden pääaineopiskelijana, jolla on kokemusta niin markkinoinnista, graafisesta suunnittelusta kuin analytiikastakin, uskon, että löydän työpaikan ensi kesäksi. Vaikka se ei tänä vuonna olisikaan se unelmieni duuni, kasvattaa se varmasti minua ja hyödyn saamistani taidoista tulevaisuuden töissäni. Tärkeintä on kuitenkin, että luotan omaan osaamiseeni ja kestän välillä myös epäonnistumisia, sillä ne kuuluvat elämään.

Hyvää kesätyönhakua kaikille toivottaen,

Kristian Raitio
Hallituksen puheenjohtaja
Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry

Verkostoista

Sanna Kröger

Kysyin omalta Facebook-verkostoltani, millainen aihe olisi kiinnostava Ekonomien blogiin. Sain ehdotuksia: työelämätaidot, työn tulevaisuus, miten valmistautua työhaastatteluun, miksi naiset eivät pyydä yhtä hyvää palkkaa kuin miehet.  Ja kaikista vaikein: jotain henkilökohtaista.

Päätin ottaa haasteen vastaan ja kirjoittaa jotain henkilökohtaista, minua koskettanutta, vaikeasti rakennettavaa ja osaksi omasta toiminnasta riippumatonta.

Verkostoitumistaidot vahvuus

Verkoston rakentaminen alkaa jo lapsena. Koulukaverit, opiskelukaverit, harrastuskaverit. Sitran tutkimuksen ”Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään” mukaan taitoa kannattaa kehittää: Aktiivisesti verkostoja hyödyntävät vastaajat kertovat hyötyvänsä niistä selvästi. Yli 80 prosenttia heistä on sitä mieltä, että verkostoituminen on auttanut menestymään työelämässä.

Sitran johtavan asiantuntijan Mikko Hyttisen mukaan kuitenkin vain kuusi prosenttia pitää verkostoitumistaitoja vahvuutenaan. ”Se on todella pieni luku, jos otetaan huomioon, että tulevaisuuden työmarkkinoilla korostuvat sellaiset taidot, joihin koneet ja robotit eivät kykene – eli mm. luovuus, vuorovaikutus ja verkostoituminen”, Hyttinen on todennut.

Joku, joka luottaa

Vaikutuin Suomen Mentoreiden tilaisuudessa Raija Kemiläisen puheesta, jossa hän korosti uran ja elämän alkutaipaleen helpottamista lauseella ”jokaisella meillä täytyy olla joku, joka luottaa”.

Tuossa samassa tilaisuudessa pääpuhujana oli Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri. Hänen puheensa aiheena oli ”Dare to dream big”. Ensimmäinen viidestä pääkohdasta puheessa oli: Take the plunge and start doing.

Puheenvuorot saivat minut miettimään oman urani käännekohtia. Kun olin 22-vuotias vastavalmistunut, esimiehen esimies sanoi minulle ”mä näkisin, että sä lähtisit täältä”. En lähtenyt, enkä antanut periksi.

Silloin minuun luotti Anttilan Purhosen Kalle. Palkkasin tehtävässäni kymmeniä asiakaspalveluhenkilöitä ja hänen antamansa neuvot muistan ikuisesti: ”Palkkaa aina hymyileviä ihmisiä, kaiken muun voit opettaa” ja ”Palkkaa aina itseäsi fiksumpia ihmisiä, silloin näytät itsekin hyvältä”.

Nykyisessä työssäni suorahakukonsulttina yritän muistaa Kallen neuvot, varsinkin tuon viimeisen, kun neuvottelen asiakkaani kanssa ehdokkaiden hyvistä puolista ja kehitysalueista ja tulevaisuudesta yhtiössä.

Verkostot apuun työnhaussa

Mainitsemassani Sitran tutkimuksessa todetaan myös, että alle neljäsosa (23 prosenttia) suomalaisista on päätynyt nykyiseen työhönsä avointa työpaikkaa hakemalla. Noin 70 prosenttia on löytänyt työtä muita polkuja pitkin. Viidesosa on lähestynyt itse nykyistä työnantajaansa ja viidesosalle on tarjottu töitä. Julkisten työnvälityspalveluiden kautta työn on löytänyt alle kymmenesosa työssäkäyvistä.

Työnhaussa verkostot merkitsevät. Tämä Duunitorin lista kertoo olennaisen siitä, miten niitä tulisi hyödyntää:

  1. Tapaa tuttujasi, ystäviäsi tai muita kontaktejasi, jotka voivat suositella sinua uuteen työpaikkaan tai esitellä sinut omille kontakteilleen.
  2. Mieti omia tavoitteitasi. Mitkä alat kiinnostavat sinua ja onko jokin yritys, jonne todella haluaisit töihin? Ota selvää, keneen sinun kannattaa ottaa yhteyttä toiveyrityksessäsi ja kuka sinun verkostostasi voisi tuntea hänet.
  3. Kysy muiden mielipidettä työhakemuksestasi ja ansioluettelostasi.
  4. Pidä verkostoasi yllä, mutta älä ole maanvaiva.
  5. Pidä kalenteria tapaamisistasi; kenet tapasit, milloin ja miten otat heihin yhteyttä seuraavan kerran.
  6. Muista, että verkostoituminen ei ole yksisuuntaista. Sinun on myös oltava valmis ja kiinnostunut auttamaan muita verkostossasi olevia.

Jokainen tarvitsee vain sen yhden, joka uskoo. Se yksi voi olla esim. mentori. Tai kriittinen ystävä, joka tukee ja opastaa. Tai joku verkostosi jäsen, joka on nähnyt kasvun ja aihion. Kirsi Piha on sanonut: ” Älä ajattele koko verkostoitumisasiaa. Ajattele vain olevasi aktiivinen tekijä. Se riittää kyllä.”

Sanna Kröger
Consultant
AIMS International Finland

Kirjoittaja toimii johdon ja asiantuntijoiden suorahakukonsulttina AIMS Finland Oyssa, joka on vuonna 1997 perustettu johdon suorahakutoimisto, ja vakiinnuttanut paikkansa yhtenä alan johtavista toimijoista niin kotimaassa kuin globaalisti. Palvelumme tukevat asiakkaitamme erilaisissa liiketoiminnan muutostilanteissa, liiketoiminnan kasvaessa tai kansainvälistyessä.

______________________________________________________________________

Kirjoitus on osa suorahaun kumppaneitamme esittelevää blogi-sarjaa.

Miten löytää motivaatio työnhakuun kielteisten päätösten jälkeen?

Jesse Kinnunen

Oletko saanut seuraavan tyyppisiä vastauksia yritykseltä, jolle olet lähettänyt työhakemuksen: ”Ikävä kyllä valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun” tai ”kohdallasi ei edetä prosessissa”? Minä olen. Olen myös ollut mukana tekemässä kyseisiä päätöksiä sekä viestimässä niistä.

Kun kielteinen päätös sattuu omalle kohdalle, se harmittaa. Aikaa kuluu hakemuksia tehdessä ja energiaa päätöksiä odotellessa. Erityisen raskasta työnhausta tekee juuri odottaminen, varsinkin silloin, kun tietoa haun etenemisestä tai lopullisen valinnan ajankohdasta ei saa. Jos on elänyt toivossa jo jonkin aikaa ja joutuu lopulta pettymään, saattaa se tuntua masentavalta. Kun tämä toistuu kerta toisensa jälkeen, oma tilanne alkaa tuntua toivottomalta ja näin epätoivo sekä kyyninen asenne voivat hiipiä mukaan työnhakuun.

Kyynisyys voi johtaa myrkylliseen kierteeseen: motivaationsa menettänyt hakija laittaa puolivillaisesti tehtyjä ”massahakemuksia” eteenpäin, sillä hän ei enää viitsi yrittää tosissaan, onhan vastaus kuitenkin kielteinen.

Tällainen toiminta on erittäin vahingollista työllistymiselle, sillä motivaation rapistuessa hakemusten laatu laskee ja työnhaussa laatu ratkaisee. Kuinka siis pysyä motivoituneena pettymysten edessä?

Älä huolehdi asioista, joita et voi kontrolloida

Työnhaussa energiaa kuluttava tekijä on epätietoisuus. Saatat miettiä mm. ”Mitä mieltä rekrytoija on CV: stäni?” tai ”Mitä ne ajattelivat minusta haastattelussa”.

Kaikkiin kysymyksiisi et voi saada tyhjentäviä vastauksia ja se sinun on tärkeä tiedostaa. Voit kuitenkin olla varma, että CV:si on riittävä, jos olet sen aiemmin viilannut kuntoon ja pyytänyt siitä palautetta. Ja kun olet vielä harjoitellut haastattelutilannetta peilin ja ystäviesi kanssa, tiedät, että annoit parhaasi eikä sinun tarvitse enää murehtia haastattelua.

Hakijamäärän miettiminenkään ei ole järkevää. Määrällä ei ole toiminnallesi merkitystä, vaan sinun pitää tehdä paras mahdollinen hakemus oli hakijoita sitten viisi tai viisikymmentä. Mieti aina työnhaussa vain niitä asioita, joihin itse voit vaikuttaa ja pidä huoli siitä, että ne ovat huippukunnossa.

Epäonnistuminen on aina uusi mahdollisuus

Kun epäonnistumisia tulee, kannattaa niitäkin kohdatessaan ymmärtää, mitä voi kontrolloida ja mitä ei. Et voi muuttaa yrityksen rekrytointipäätöstä, mutta voit pyytää heiltä palautetta. Mikäli et palautetta saa, ei se ole vikasi, olet ainakin yrittänyt. Enempää et asialle voi tehdä, joten ei sitä myöskään kannata murehtia.

Pettymykseen suhtautumiseen voi rakentaa itselleen rutiinin. Kielteisen päätöksen tullessa voit ajastimen kanssa antaa itsellesi viisi minuuttia aikaa olla harmistunut, masentunut, pettynyt, raivostunut ja mitä ikinä tunteita kielteinen päätös sinussa herättää. Kun kello soi, toista sana: HYVÄ.

Tämä antaa sinulle mahdollisuuden itse päättää, miten otat epäonnistumisen vastaan ja kuinka annat sen vaikuttaa tulevaan toimintaasi.

Et saanut työpaikkaa? Hyvä, aika tehdä parempi hakemus. Et saanut palautetta? Hyvä, aika kysyä muualta. Et saanut tuloksia aikataulussa? Hyvä, aika ottaa ohjat omiin käsiin ja soittaa yhteyshenkilölle.

HYVÄ/GOOD -periaate juontaa juurensa amerikkalaisen Jocko Willinkin motivaatio- ja johtamismetodiin. Jocko on yksi menestyneimmistä Irakin sodan US Navy SEAL -komentajista ja voit tutustua hänen ajatuksiinsa tarkemmin videosta: https://www.youtube.com/watch?v=IdTMDpizis8

Kaiken alku on siis ymmärrys siitä, mitä voit ja mitä et voi kontrolloida. Ja silloin kun asiat, joihin et itse voi vaikuttaa menevät pieleen, on vain yksi vastaus: Hyvä, sillä tänään on taas aika oppia jotain uutta.

Jesse Kinnunen
Recruitment Consultant
aTalent Recruiting

Kirjoittaja toimii aTalentilla rekrytointikonsulttina ja on erikoistunut asiakasyritysten rekrytointien ja työnantajakuvan kehittämiseen. aTalent Recruiting tarjoaa kattavat rekrytointipalvelut yrityksien tarpeisiin ja auttaa organisaatioita valjastamaan nuorten tekniikan ja talouden ammattilaisten osaamisen kilpailueduksi.

_________________________________________________________

Kirjoitus on osa suorahaun kumppaneitamme esittelevää blogi-sarjaa.

Suorahaku – näin se toimii

Väistö ja Immonen

Suorahaku on oiva keino löytää osaavimmat ehdokkaat avoinna olevaan tehtävään. Meille se on juuri oikean henkilön löytämistä asiakasyrityksemme riveihin. Miten me sen oikean ihmisen sitten löydämme? Näin prosessi etenee.

Ihanne-ehdokkaan etsintä käynnistyy

Asiakasyritys lähestyy suorahakuyritystä toimeksiannolla hyvin vaihtelevista syistä. Jotkut haluavat edistää rekrytointia kaikessa hiljaisuudessa, joskus kyseessä on vaativampi rekrytointi, jolloin ehdokkaalta vaaditaan tiettyä kokemusta ja erityisosaamista. Syynä voi myös olla rekrytointiin käytettävien resurssien puute.

Ensin kuvaamme yrityksen tarpeista lähtevän ihanne-ehdokkaan profiilin. Siihen kirjataan ylös yksityiskohtaisesti etsittävän henkilön toivottu tausta ja ominaisuudet. Usein tarkoituksena ei ole löytää tarkkaa kopiota aiemmasta tekijästä, vaan hankkia uutta strategiaan sopivaa osaamista. Tärkeää on myös kartoittaa sellaiset yritykset, joista toimeksiantajayritys ei haluaisi tulevaa työntekijää rekrytoida. Syinä voivat olla esimerkiksi yhteistyökumppanuus tai kilpailuasetelma.

Perusteellinen kartoitus haun pohjana

Kun ihanneprofiili on selvillä, aloitamme research-vaiheen, jossa kartoitetaan potentiaaliset, tehtävään soveltuvat ehdokkaat.

Käymme perusteellisesti läpi asiakasyrityksen toimialan ja soveltuvin osin myös muiden potentiaalisten toimialojen ehdokkaita. Suurin osa asiakasyritykselle esiteltävistä ehdokkaista tulee maantieteellisesti lähialueelta, mutta usein pyrimme löytämään esiteltäväksi myös paluumuuttajia eli henkilöitä, jotka ovat lähtöisin tehtäväalueelta tai esimerkiksi opiskelleet siellä.

Vahva digitaalinen jälki tärkeä

Toimeksiannosta riippuen research-konsultti voi läpikäydä jopa satoja kandidaatteja, joista valikoidaan niin kutsutulle Long Listille noin kaksikymmentä sopivinta ehdokasta. Tärkeimpiä tämän vaiheen työkaluja ovat erilaiset tietokannat, yritysten internet-sivut ja ammatillisesti relevantit sosiaalisen median kanavat.

Mikäli henkilön digitaalinen jälki on vahva ja LinkedIn -profiili ajantasainen, tulee hän todennäköisemmin kontaktoiduksi työtarjousten osalta kuin verkossa vähemmän aktiivinen kollega.

Digiaikanakaan emme voi unohtaa henkilökohtaisten kontaktien tärkeyttä. Asiantuntevassa suorahakutoimistossa työskentelee laajat sosiaaliset verkostot omaavia konsultteja, joiden paikallistuntemusta hyödynnetään hauissa.

Kärkiehdokkaiden kanssa eteenpäin

Meidän toimintatapamme on esitellä Long Listin ehdokkaat asiakasyritykselle. Keskustelua käydään ihanneprofiiliin peilaten: ketkä näistä tehtävään sopivista olisivat ne parhaat? Kun nämä on valittu, konsultti kontaktoi valitut ehdokkaat.

Ehdokkailla on usein paljon kysymyksiä liittyen sekä yritykseen että tarjottuun tehtävään. Jotta konsultti pystyy vastaamaan kysymyksiin, on hänelle usein luovutettu luottamuksellistakin tietoa yrityksestä salassapitosopimuksen puitteissa.

Kiinnostuksensa ilmaisseiden ehdokkaiden kanssa menemme eteenpäin tapaamisen merkeissä. Tässä tapaamisessa punnitaan niin ehdokkaan todellinen kiinnostus kuin henkilön soveltuvuus tehtävään työnantajan näkökulmasta.

Tämän jälkeen pääsemme esittelemään potentiaalisimmat ja motivoituneimmat ehdokkaat asiakasyritykselle. Näin molemmilla osapuolilla on mahdollisuus käydä vielä tarkentavaa keskustelua.

Kärkiehdokkaiden kohdalla jatkamme yleensä soveltuvuusarviointiin. Meidän yrityksessämme arvio perustuu kirjallisiin tehtäviin ja 1,5 h – 2 h kestävään henkilökohtaiseen syvähaastatteluun.

Suorahaun prosessi kestää yleensä keskimäärin kolme kuukautta vaihtelun ollessa kuitenkin suurta. Hakua jatketaan, kunnes sopiva ehdokas on löytynyt.

Suorahakuyhtiö antaa yleensä suorahaulle takuun ja sitoutuu etsimään veloituksetta uuden henkilön, mikäli suositeltu ehdokas osoittautuisi kuitenkin sovitun ajan puitteissa sopimattomaksi tehtävään.

Satu Väistö
Research-konsultti

Juha Immonen
Senior Partner, Suorahakukonsultti

Kirjoittajat toimivat Romana Management Oy:ssä ylemmän johdon ja vaativien asiantuntijatehtävien suorahakujen parissa. Romana Management Oy on vuonna 1997 perustettu suorahakuun ja organisaatioiden kehittämiseen erikoistunut konsulttiyritys.

______________________________________________________

Kirjoitus on osa suorahaun kumppaneitamme esittelevää blogi-sarjaa.

Lomalta paluu vanhaan vai uskallus uuteen?

Kun kesällä makoilet laiturilla, heität tikkaa tai juot viileää valkoviiniä, saatat miettiä että sinun tulisi olla tehokas kesälläkin ja opetella jokin uusi tapa hallita aikaasi, työskennellä tehokkaammin tai johtaa paremmin.

Älä viitsi, ihan oikeasti. Nauti auringosta, lataa akkuja ja mieti missä voisit paremmin kehittyä ja käyttää teräviä ajatuksiasi jatkossa.

Anteeksi kaikille työnantajille, että kehotan ihmisiä etsimään aktiivisesti itselleen oikeata kehittymisympäristöä. Uskon sen kuitenkin olevan meidän kaikkien eduksi.

Jokaisen meistä on hyvä haastaa itseään aika ajoin ja oikein kunnolla miettiä kehitynkö nykyisessä työssän. Mitä olen oppinut viimeisen kuuden kuukauden aikana. Mitä merkityksellistä olen saanut aikaiseksi ?

Meitä Suomalaisia pidetään hyvin turvallisuushakuisina, luotettavina, varovaisina ja onneksi myös melko mukavina. Nämä ovat hyviä ominaisuuksia kohtuudella käytettynä, mutta eivät välttämättä vie meitä vahvasti elämässä eteenpäin.

Työelämässä on Suomessakin tapahtunut muutos, joka vain kiihdyttää vauhtiaan. Sitä kutsutaan kilpailuksi parhaista osaajista.

Vaikka taantuma jatkaa kulkuaan ja työttömyys on korkealla, on meillä  myös kasvava pula kehittyvistä osaajista, jotka ennakoivat markkinoiden muutokset, ymmärtävät kuluttajakäyttäytymistä ja uskaltavat haastaa kansainvälisen kilpailun.

Headhunter kuulee paljon asioita, joista ei puhuta omalle esimiehelle, eikä aina edes parhaalle kollegalle. Hiljainen tieto ja sen ymmärtäminen on kasvava ja tärkeä ominaisuus yritykselle ja sen johdolle, jotta saa pidettyä parhaat osaajat ja rakennettua voittajatiimin.

Yhtiön on turha palkata tähtiä, jos ei onnistu pitämään heitä talossa, ja saa heitä jakamaan yhtiön arvoja, kehittymään toivottuun suuntaan, tukemaan kollegoitaan ja ennen kaikkea innostumaan joka päivä uudestaan. Tämä on kasvava haaste meille ”aikuisille” johtajille, jotka joutuvat päivittäin lunastamaan nuorempien ja monessa asiassa osaavampien asiantuntijoiden arvostuksen.

Liian yleinen syy hyvän asiantuntijan menettämiseen on hänen uskonsa hiipuminen oman esimiehen kykyyn johtaa yritystä kohti uusia voittoja.

 

Lomalla aikaa pohtia omaa tulevaisuutta

Loman aikana on aikaa ajatella, mihin olen aikani ja osaamiseni käyttänyt, miltä tulevaisuuteni näyttää ja miten haluan kehittyä, kenen kanssa ja mihin suuntaan.

Yhä useampi ammattilainen on kiinnostunut myös oman henkilöbrändinsä kehittymisestä. Totta on, että pitkä työsuhde huonomaineisessa tai hitaasti kehittyvässä yrityksessä antaa leiman myös yhtiön työntekijöihin. Vastaavasti rohkeasti tulevaisuuteen kurkottava, innostuva ja energinen yhtiö vahvistaa työntekijöidensä brändiä näissä asioissa.

Vaikka kaikki asiat olisivat yhtiössä muuten hyvin, voi vanhoihin kaavoihin kangistunut esimies olla syynä kehittyvän asiantuntijan tahtoon muualle. Nopeassa tahdissa muuttuva markkina, varsinkin markkinoinnin alueella, vaatii tietoista vanhasta poisoppimista. Uudet asiat eivät mahdu samaan päähän hyvien 90-luvun oppien kanssa.

Jos olet esimies ja tunnet piston sydämessäsi, toimi nopeasti ennen kuin avainhenkilösi lähtevät lomalle. Käy lounaalla, keskustele avoimesti, rakenna syksyksi mielenkiintoinen projekti tms.

Jos olet  avainpelaaja, sama ohje, keskustele avoimesti, haasta positiivisesti, rakenna ehdotus omasta polustasi, älä jää hautomaan lomalle, nauti mieluummin auringosta.

Olen ollut 27 vuotta esimiestehtävissä, rekrytoinut satoja ja satoja ammattilaisia, menettänyt tahtomattani monta hyvää asiantuntijaa ja tehnyt itse aikoinaan työnhaussa paljon virheitä.

Oma mottoni on:  työstä on nautittava, siihen on panostettava,  siinä on kehityttävä, siitä on osattava olla ylpeä. Jos joku edellä olevista tuntuu vieraalta, mieti miten voit muuttaa omaa toimintaasi tai paikkaasi toimia.

Chillaa kesällä, heitä tikkaa , anna ajatuksen lentää, palataan syksyllä!

 

Markku Kaijala
Toimitusjohtaja, Senior Partner, Pro-Source Oy
KTM

Kirjoittajalla on johdon suorahaun lisäksi pitkä  kokemus markkinoinnin, tutkimuksen  ja myynnin johto- ja asiantuntijatehtävissä.  Kaijala on aktiivisesti mukana myös henkilöstöpalvelualan ja johtamisen kehittämisessä. Pro-Source Oy on 2002 perustettu suomalainen johdon suorahaku- ja konsultointiyritys joka palvelee asiakkaitaan kolmella osa-alueella:  muutoksen johtaminen, osaamisen hankinta ja ICT-konsultointi.

***
Kirjoitus on osa suorahaun kumppaneitamme esittelevää blogi-sarjaa. Sarja jatkuu syksyllä.