Avainsana-arkisto: työssä jaksaminen

Oman ajankäytön arviointi kannattaa

Yhteiskunnallisessa keskustelussa ei ole voinut välttyä sitaateilta ”työaikoja pidennetään” ja ”näin lomapäiviesi lukumäärä tulee muuttumaan”. Viimeisimpänä: ”työajat ovat menneen maailman mittari”.

Työajat ovat siis muutoksessa, mutta pitääkö niitä mitata ja jos, niin kenen?

Työajan mittaamista on kritisoitu erityisesti joustavaa työaikaa tekevillä työntekijöillä, joilla työtehtäviin voi sisältyä matkustamista, liikkuvaa työtä kuten esimerkiksi asiakaskäyntejä ja jotka hyödyntävät työssään mobiiliteknologiaa eli ovat tavoitettavissa myös paikasta riippumatta. Mikä on heidän työaikansa?

Onko työaikaa se aika, joka ollaan toimipisteessä tai asiakkaalla? Miten huomioidaan palaveriin valmistautuminen junassa matkalla asiakkaalle tai puheluun vastaaminen vapaa-ajalla? Kuka työajan arvioi?

Työajan moittiminen menneen maailman mittariksi pitää paikkaansa, jos työajanseurantaa ajatellaan vain työnantajan valvonnan välineenä. Sen sijaan joustavasti työskentelevillä työajan arviointi pitää laajentaa ajankäytön arvioinniksi joka olisi luontainen osa työntekijän omaa toimintaa.

Samalla tavalla kuin kalenteriin kirjataan palaverit ja deadlinet, kirjattaisiin muistiin ajankäyttö eri toimiin kuten työhön, liikuntaan ja muuhun vapaa-ajan toimintaan. Tämä ajankäytön seuranta olisi työntekijän oma mahdollisuus, ei työnantajan valvonnan väline.

 

Seuraamalla saat kiinni siitä mikä sinulle parasta

Ajankäytön seuranta antaa mahdollisuuden arvioida kuluuko aika siihen mihin pitäisi ja minkä verran aikaa jää palautumiselle ja työstä irrottautumiselle. Ajankäyttöä seuraamalla voi myös kokeilla, mikä sopii itselle. Ajankäytön seurata antaa kuvan kokonaisuudesta, jossa voi peilata omaa jaksamista ja työmäärää.

Onko omien tehtävien ja elämäntilanteen kannalta parasta pyrkiä yhteen yhtenäiseen työjaksoon työpäivän aikana, vai toimiiko paremmin jos työtä tehdään paloina pitkin päivää ja välissä on muuta (kuten treeni tai lapsien kuskaaminen)?

Työntekijällä ajankäytön seuranta on myös tietoa jota voi hyödyntää esimerkiksi kehityskeskusteluissa tai työterveyshuoltokäynnillä jos on tarvetta tarkastella oireiden tai jaksamisen ja työtehtävien välistä suhdetta.

 

Haluatko tietää mihin aikasi kuluu?

Haluaisitko kokeilla ajankäytön seurantaa? Tule mukaan Asiantuntijoiden työaika -tutkimukseemme. Sen toteuttaa Työterveyslaitos Työsuojelurahaston rahoituksella yhdessä Suomen Ekonomien ja IBM Finlandin kanssa.

Lataa Aikani-mobiilisovellus Android- tai iOS-puhelimeesi sovelluskaupasta ja kirjaa ajankäyttöäsi 2 viikkoa. Vastaamalla lisäksi kyselyyn ajankäytön seurannan alussa ja lopussa, autat saamaan tietoa erilaisista ajankäyttötavoista ja niiden yhteydestä hyvinvointiin.

Selvitämme myös miten joustavat työajat ovat yhteydessä palautumiseen ja uneen, sekä mitkä tekijät vaikuttavat joustaviin työaikoihin. Loppukyselyyn vastattuasi voit jatkaa Aikani-sovelluksen käyttöä vapaasti.

 

Annina Ropponen
Erikoistutkija, Työterveyslaitos
Kirjoittaja vastaa Asiantuntijoiden työaika -hankkeesta Työterveyslaitoksella

**

Osallistu tutkimukseen ja voita iPhone!

Osallistumalla työaika-tutkimukseen, osallistut iPhone 6 S:n arvontaan.

Osallistuminen on helppoa

  1. Lataa Aikani-mobiilisovellus puhelimeesi App Storesta tai Google Playsta
  2. Kirjaa kaksi viikkoa ajankäyttöäsi mahdollisimman tarkasti sovellukseen.
  3. Vastaa sähköpostiisi saapuvaan kyselyyn ensin aloitettuasi ajankäytön kirjaamisen ja uudestaan kun kaksi viikkoa on kulunut.

Itsekäs ekonomi jaksaa paremmin

Hallituksen jäsen Heli Aaltonen

Reilu kuukausi lomalta paluun jälkeen ihmettelimme ekonomikollegan kanssa, miten työviikko oli taas venynyt 50-tuntiseksi.

Miksi lounas pitää hotkia vartissa? Miksi päivän rästityöt ja seuraavan päivän valmistelut pitää tehdä illalla? Miksi en ehdi kiinnostavaan koulutuspäivään?

Päätimme ottaa oman työhyvinvoinnin omiin käsiimme. Tehdä jotain konkreettisia arjen tekoja.  Päätimme olla itsekkäitä ja pitää huolta itsestämme.  Ennakoivaa toimintaa siis parhaimmillaan!

Onko meillä edes muuta vaihtoehtoa, jos aiomme työskennellä täysipäiväisesti eläkeikään saakka? Vähintään kymmenen, viisitoista vuotta on vielä jaksettava täysillä, koko ajan uutta omaksuen, että edes ajan tasalla pysyisi.

Tai voihan olla, että juuri meidän ammattimme on uhattuna ja työmme korvataan koneilla.  Tämäkin vielä.

 

Huolehtimalla työhyvinvoinnista säilytät työmarkkina-arvosi

Aloitimme kollegan kanssa kahdesta asiasta. Toinen oli fyysinen kunto ja toinen oma ajankäyttö. Ihmeen helposti löytyy aikaa liikuntaan, jos vain haluaa. Sen tunnin päivässä saisi kevyesti kulumaan myös somessa tai sohvalla.

Nyt treenit laitetaan ensimmäisenä kalenteriin – vähintään neljä kertaa viikossa. Tähän mennessä työ tai perheen asiat ovat liian usein kiilanneet etusijalle, ja lenkkarit jääneet odottamaan.

Nyt salille mennään aamuhämärissä ja pururadalla juostaan otsalampun valossa. Ei löydy yhtään tekosyytä, kun motivaatio on kohdallaan.

Työhyvinvoinnista puhutaan paljon viisaita ajatuksia, jotka saattavat helposti jäädä etäiseksi organisaatiohyminäksi. Kerran vuodessa tyhyillään porukalla urheiluopistolla. Meno- ja tulomatkalla painetaan töitä pää kumarassa.

Yksittäisen ekonomin tasolla oma työhyvinvointi – ja siinä samalla oman työmarkkina-arvon ylläpitäminen – jää arjen pyörityksessä usein asiaksi, johon palataan ”kunhan saan nämä syksyn kiireet pois käsistä”.

Tiedämme, että syksyn kiireiden jälkeen seuraa kevään kiireet, uudet projektit, organisaatiomuutokset.

Iän ja kokemuksen karttuessa työhyvinvointi saa uusia merkityksiä ja muuttuu toivottavasti konkreettisiksi – ja itsekkäiksi – teoiksi ekonomin arjessa.

Tervetuloa syksyn kiireet ja kevään uudet projektit. Minä jaksan paremmin.

 

Heli Aaltonen
Hallituksen jäsen, Suomen Ekonomit

Kellokortti on asiantuntijan turvakypärä

SEFEn edunvalvonnan asiamies Riikka Mykkänen

Jos olet töissä varastolla, suojelet todennäköisesti varpaitasi turvakengillä. Tietyömaalla, mahdollisesti liikenteen seassa, on tärkeää tulla huomatuksi. Siinä auttaa kirkkaan värinen suojahaalari. Rakennustyömaalla on ehdottomasti käytettävä turvakypärää.

Siistissä sisätyössä ei kypärälle ole käyttöä. Miten siis suojella asiantuntijan tärkeintä työvälinettä, aivoja?

Toimiakseen hyvin aivot tarvitsevat lepoa. Parhaat ideat syntyvät usein silloin, kun ihminen on levännyt ja voi muutenkin hyvin. Niinpä Heureka!-hetken voi kokea myös vapaa-ajalla tai lomalla. Aivoja kun ei voi jättää työpöydälle tietokoneen viereen töistä lähtiessä. Itse asiassa tietokonekin otetaan yleensä mukaan, jotta töitä voidaan jatkaa kotona.

Jotta aivot saisivat riittävästi lepoa, tulee työn ja vapaa-ajan olla tasapainossa. Tasapainon seurantaan ja saavuttamiseen oiva väline on kellokortti. Tiedän, kellokortti kuulostaa todella vanhanaikaiselta.

Mutta niin kuin ovat tekniikan myötä työnteon välineet kehittyneet, on kehitystä tapahtunut myös työajan seurannan välineissä. Enää ei valvota kulkemista, työnteon ei tarvitse olla paikkaan sidottua. Leimaukset tehdään kännykällä tai tietokoneella. Helppoa!

 

Työajanseuranta on työnantajankin etu

Kaikki työnantajat eivät kuitenkaan seuraa työaikaa. Se on kummallista monestakin syystä. Ensinnäkin silloin rikotaan lakia.

Toiseksi, työaikaa seuraamalla työnantaja pystyy huolehtimaan työntekijöidensä jaksamisesta ja työhyvinvoinnista. Lisäksi se on erinomainen työkalu esimiestyöhön, esimerkiksi toimenkuvien oikeaan mitoittamiseen.

 

Työaikavalmentajalla tiedät mihin aikasi töissä kuluu

SEFE on kehitellyt jäsentensä käyttöön Työaikavalmentajan. Se on helppokäyttöinen mobiilisovellus, jonka avulla sefeläiset voivat itse seurata omaa työaikaansa. Samalla kun kirjaa työhön kuluvaa aikaa, voi arvottaa työn merkityksellisyyttä ja jopa omia fiiliksiään työnteon hetkellä. Jälkikäteen voi olla mielenkiintoista tarkkailla esimerkiksi miten työaika jakautuu eri työtehtävien kesken.

Uskon, että arvokkain tieto monelle on kuitenkin työhön kuluva aika. Uskon myös, että monet se yllättää. Asiantuntijatyössä ongelma ei useinkaan ole siinä, että ei saisi työpäiväänsä kulumaan. Päinvastoin, työpäivät venyvät, työtä jatketaan kotonakin, työn ja muun elämän raja hämärtyy. Näin käy helpommin, jos työajan seuranta – asiantuntijan turvakypärä – puuttuu.

Lainsäädännöllä on saatu monta ammattia ja työtehtävää turvallisemmaksi. Se on todella hienoa. Nyt pitäisi keskittyä henkiseen työturvallisuuteen. Burn out ja sitä helposti seuraava masennus on yleistynyt huolestuttavasti. Meistä monella on läheinen, ystävä tai työkaveri, joka on kohdannut uupumisen.

 

Työajanseurata tuo joustavuutta työpäiviin

Sefeläiset arvostavat työn joustavuutta. Sitä, että joskus voi lähteä aikaisemmin ennättääkseen tarhan kevätjuhlaan tai joogatunnille. Toisinaan iltaisin voi olla tarvetta hioa seuraavan päivän presistä tai esimies tarvitsee apua tärkeän projektin viimeistelyyn.

Liukuva työaika, työaikapankki ja etätyö tuovat toivottua joustavuutta sekä työntekijöille että työnantajille. Ne edellyttävät kuitenkin työajan seurantaa.

Hieman nurinkuriseltahan se kuulostaa, mutta totta se on: seuranta lisää joustoa. Nimenomaan oikeudenmukaista joustoa, sellaista jossa molemmat osapuolet joustavat ja tehty työ korvataan. Korvauksettomista ylitöistä taas saisi ihan oman bloginsa. Se jää ensi kertaa, sillä minulla turvakypärä toimii, työaika tältä päivältä päättyy.

 

Riikka Mykkänen
SEFEn edunvalvonnan asiamies

PS. Tunnustan, en ole keksinyt otsikkoa itse. Mutta se on ihan paras! Hyvä kaimani SEFEstä Riikka Sipilä!