Avainsana-arkisto: työstä palautuminen

Ajanhallinnan ihmiskoe: Asiantuntijoita johdetaan tuottavasti antamalla valtaa ja vastuuta

Osallistuin Suomen Ekonomien työaikakokeiluun silkasta mielenkiinnosta. Mittausjakso oli poikkeuksellinen: ensimmäisellä viikolla oli pari vapaapäivää ja toinen viikko taas oli supertiukka.

Normipäivänä herään 6:45 ja pyrin nukkumaan jo 22:15. Yritän säilyttää päivissä tietyn rutiinin ja pyörittää tätä rutiinia mahdollisimman säännöllisesti, koska työaikani yhdeksän ja neljän välillä on todella tiukkaa vääntöä. Olen oppinut, että minun kannattaa pitää 16-17:30 töistä taukoa, sillä tuohon aikaan en jostain syystä saa juuri mitään aikaiseksi tai tekeminen on väkinäistä.

Olen huomannut, että kaikkein tärkeintä omaa aikaa on syöminen ja nukkuminen. Haluan myös löytää ajan liikunnalle päivittäin. Lisäksi pyrin pitämään huolen, että joka päivä jää aikaa perheelle.

Viikonloput pyrin pitämään täysin työstä irti, tosin välillä se jää haaveeksi. Viikonloppuihin kuuluvat oleellisesti ystäväni.

 

Palautumista on monenlaista

Olen entisenä urheilijana tottunut tekemään asioita täysillä. Nuorempani paloin melkein loppuun liiasta työnteosta pari kertaa. Nykyään kiinnitän työnteon ja levon väliseen tasapainoon paljon enemmän huomiota.

Koska olen koko päivän ihmisten ympäröimänä, minulle palautumista on jo se, että saan tehdä rauhassa töitä yksin.

Toinen tärkeä palautumiskeino on liikunta. Tosin ikääntymisen myötä fyysisen rasituksen sijaan korostuu enemmän rentoutuminen. Esimerkiksi jooga ja pitkät kävelylenkit toimivat minulle rentoutumiskeinoina.

 

Johtaja ei onnistu ilman toimivaa tiimiä

Työn tehokkuus syntyy delegoimisesta, keskittymisestän oleellisen, muiden motivoinnista sekä hyvän hengen rakentamisesta. Ison organisaation johtajalta ei juokseminen lopu kesken, jos kaiken yrittää tehdä itse. Siksi onkin saatava tiimi toimimaan.

Asiantuntijoita johdetaan tuottavasti antamalla valtaa ja vastuuta. Ne pitää olla valmis ottamaan vastaan.

Vinkkinä ajankäyttöön muille kaltaisessani johtajan roolissa toimiville, on olla lukematta sähköposteja illalla – uni tulee paremmin. Toinen itselläni hyvin toiminut tapa on aina matkustamisen jälkeen aloittaa seuraava työpäivä kuntosalilla.

Kolmas vinkkini on se, että kalenteria ei saa antaa muiden täytettäväksi. Sähköisten kalenterien suurin synti lienee, että kaikki tyhjät välit tuppaavat täyttymään.

Pitää siis varata selvästi aikaa myös itselleen ja omalle tekemiselle.

 

Antti Koivula
Työterveyslaitoksen pääjohtaja

***

Suomen Ekonomit on mukana SuomiAreenalla. Keskustelemme työajan tuottavuudesta ja hyvinvoinnista. Suoritimme ihmiskokeen, saimme vastauksia. Testihenkilöiden havaintoja mm. ajanhallinnasta, johtamisesta ja palautumisesta julkistetaan tässä blogisarjassa joka viikko ennen SuomiAreenaa. Testihenkilöt seurasivat ajankäyttöään Ekonomien Aikani-mobiilisovelluksella.

Tässä, heti, nyt ja kaikkialla kaiken aikaa

SEFEn kehitysjohtaja Anja Uljas

Sähköpostiviesti lähetetty yli puolen yön – ja vastaus kilahtaa paluupostissa!

Työpaikkahaastattelupuhelu tulee perjantai-iltana seitsemän jälkeen, ilman myöhäisen ajankohdan pahoittelua. Vuosiloma katkeaa yhteistyökumppanin järjestämän mielenkiintoisen seminaarin ja verkostoitumistapaamisen houkuttamana.

Maailma, jossa saavutettavuus on muuttunut hyveeksi. Kuulostaako tutulta? Kaikki on niin helppoa – saavutettavissa tässä ja nyt.

Työ valtaa meidät – aikamme, paikkamme, mielemme – ja haastaa voimavaramme.  Myös muu elämämme valtaa joskus työmaisemamme. Todellisuudessa työ haastaa muun elämämme useammin kuin muu elämämme työn. Vastaavasti muu elämä tuo voimavaroja työhömme useammin kuin työ muuhun elämäämme.

 

Tarvitsemme nano-rajoja

Aikataulut, mielekkyys, kehittyminen, haasteet!

Työn sitovuutta voidaan tarkastella ainakin kolmella eri tavalla: kuinka suurella intensiteetillä sitä teemme, kuinka pitkään yhtäjaksoisesti sitä teemme tai kuin pitkälle aikajänteelle se jakautuu. Oleellista on tunnistaa oman työnteontapamme sitovuus ja kuormittavuus. Ja kuunnella tutkijoita kun he sanovat, että tarvitsemme myös työstä irrottautumista, tietotyöstäkin.

Ulla Kinnunen puhui Professoriliiton Työelämän tulevaisuus – seminaarissa syyskuussa vakuuttavasti siitä, kuinka tarvitsemme tietoista henkistä, fyysistä ja ajallista irrottautumista työstä palautuaksemme.

Tarvitsemme tekemistä, jossa ajatukset irtoavat työstä. Tarvitsemme paikkoja, johon työ ei tule; kotonakin on hyvä rajoittaa työn tekeminen yhteen paikkaan.

Vuodessa, kuukaudessa, viikossa, vuorokaudessakin tarvitsemme aikoja, jotka ovat suojattuja työltä. Nano-rajoja itsellemme.

Itsensä johtamisen ytimessä on itsensä kunnioittaminen, arvostaminen, rakastaminenkin.

Esimerkillä johtamisen viesteihin pitää kuulua myös se, että osaamme ajanhallintamme, huolehdimme uusiutumisestamme sekä välitämme itsestämme. Jos johtamisen yhtenä tehtävänä on onnistumisen organisointi, niin itsensä johtamisen ytimessä on mahdollistaa oma onnistumisensa, loistamisensa.

Muutamia oikein hyviä ajatuksia tähän teemaan liittyen löytää jo kymmenisen vuotta vanhasta teoksesta Luovuuden lumous, kirjoittajina Jussi T. Koski ja Tommy Taberman.

 

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, SEFE