Avainsana-arkisto: uusi suunta

Ryhtyisinkö vielä yrittäjäksi? – vuoropuhelua yrittäjän ja yrittäjyyttä pohtivan välillä

KariL ja KaisaK

Mahdollisen tulevan yrittäjän Kari Leppilahden ja nykyisen yrittäjän Kaisa Kokkosen ajatuksia asiantuntijayrittäjyydestä.

Kari: Ikää mittarissa vasta 60, mutta pitkä ura taloushallinnon ja -johdon tehtävissä useissa eri yrityksissä on kohdallani tällä erää päättymässä. Yrittäjyyteen taasen läheisesti liittyy lähes 20 vuoden rupeama franchising -työnantajan palveluksessa ja ketjun johdossa, eli myös toimitusjohtajakokemusta löytyy. Siksipä pohdintaan: ryhtyisinkö yrittäjäksi vai tyytyisinkö niin sanottuun eläkeputkeen ja ansiosidonnaisen nostoon – siinä sivussa työhakemuksia tehden ja mahdollisia työpaikkoja tutkaillen.

Työvuosia olisi kuitenkin vielä tarjolla 5-10 ja yrittäjänä voisin tarjota kokemustani esimerkiksi lyhyissä projekteissa ja konsultoinneissa – tai väliaikaisena vuokratalousjohtajana. Juuri tällainen ’väliaikainen’ olen viimeisen vuoden ollut, tosin ihan työsuhteessa.

Kaisa: Olen ollut yrittäjänä reilut kuusi vuotta, sitä ennen palkansaajana yli 20 vuotta talousjohdon tehtävissä. Teen talousjohdon, rahoituksen ja yritysjärjestelyjen konsultointia Akeba Oy:ssä. Pääpaino on ollut asiakkaissa, joiden liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa, mutta konsultoin myös pieniä yrityksiä asiakkaan tarpeiden mukaan. Tyypillisesti teen työtä isoissa muutoshankkeissa tai vaikka listautumisprojekteissa osana projektitiimiä tai tiimin vetäjänä.

Päätin ryhtyä yrittäjäksi muuttaessamme Hyvinkäälle – elämään tuli muutenkin isoja muutoksia ja aika tuntui sopivalta. Asia oli pohdituttanut minua jo pitkään. Projektiluontoiset hankkeet ja   kehitystyö sekä yritysjärjestelyt olivat minusta mukavinta, mitä voi töissä tehdä. Nyt teen vain asiakasprojekteja – ja todella nautin työstäni.

Kari: Mutta ne yrittäjän riskit! Löytyykö yritykselle liikeidea, joka tuo asiakkaita ja työtehtäviä – paljonko pitää panostaa rahaa markkinointiin, että saa nimensä näkyviin ja kauanko tämä vaihe kestää? Minkä kokoinen pitäisi olla starttivaiheen vaatima pääoma?

Kaisa: Ihan samat asiat mietityttivät minuakin. Yrityksen toiminta-ajatus ja asiakasprojektien luonne selvisivät käytännössä vasta kun päätös yrittäjyydestä oli syntynyt ja ensimmäiset asiakkaat saatu. Autan yrityksiä muutostilanteissa – projektiosaamista ei kaikista yrityksistä löydy. Osaan myös auttaa kysymyksissä liittyen esim. pörssiyhtiönä toimimiseen tai hyvään hallinnointitapaan.

Alussa nettisivujen luonti oli isoin markkinointisatsaus. Halusin sivut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi – lisäksi satsasin visuaaliseen ilmeeseen, koska se on minulle tärkeää. Olin myös mukana erilaisissa tapahtumissa jakamassa käyntikortteja sekä keskustelemassa potentiaalisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiantuntijatyö ei tarvitse suuria alkupanostuksia muuhun kuin verkostoitumiseen ja näkymiseen alan tilaisuuksissa. Minä käytin alussa muutamia tuhansia euroja nettisivuihin, käyntikortteihin ja mainoksiin.

Kari: Mitäs sitten, jos homma ei lähdekään lentoon? Ja yrityksen joutuu lopettamaan joko kokonaan tai sitten tilanne on vaikkapa sellainen että löytyy puoleksi vuodeksi projekti, mutta toinen puoli vuodesta menee ilman toimeksiantoja?

Kaisa: Alussa on hyvä varautua siihen, että on hiljaisempaa, kun yrityksen toimintaa ei vielä tunneta. On hyvä laskea, millä tulee toimeen ja selvittää jo etukäteen, mitä tehdä, jos ei selviä kaikista maksuista. Jokainen asiakastyö on hyvä tehdä niin, että asiakas suosittelee sinua seuraavalle. Asiakkaiden väliin on mielestäni hyväkin jäädä taukoja, että ehtii verkostoitua, suunnitella/parantaa palveluita ja tehdä asiakasmateriaalia. Kehittää siis omaa tekemistään eri tavoilla.

Kari: TE-keskuksen tulkinta ”palkansaaja vai yrittäjä” arveluttaa. TE-toimisto selvittää, oletko työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä. Arviointi ei kuitenkaan välttämättä ole yhdenmukainen esimerkiksi verotuksessa tehtyjen ratkaisujen kanssa (sic). Ja jos olet yrittäjä, niin tutkitaan, oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä. Tulkinta sitten vaikuttaa työttömyysetuuteen/työttömyysturvaan. Mielestäni pitäisi olla mahdollisuus kokeilla yrittäjyyden käynnistämistä ansiosidonnaisella vähintään vuoden ajan – mutta ei taida onnistua? Ja mikä on tulkinta em. tilanteessa, jossa toimeksianto löytyy puoleksi vuodeksi, mutta sitten on hiljaista?

Entäpäs verottajan tulkinta – ”palkkaa vai yritystuloa/työkorvausta”. Verottajalta löytyy aiheesta sivukaupalla tekstiä, mutta kuitenkin viime kädessä ratkaisu tehdään ns. kokonaisarvioinnin perusteella tapauskohtaisesti. Eli täyttä varmuutta tulkinnasta ei ole. Vanhemmat ja kokeneemmat varoittelevat, että vaikka olisi yritys ja rekisterit kunnossa, niin jos on vain yksi asiakas, saattaa verottaja tulkita yrittämisen työsuhteeksi – ja sehän se kalliiksi tulee.

Yllä olevan perusteella voi käydä niin, että verottajan mielestä olet työsuhteessa eli palkansaaja ja TE-keskuksen mukaan oletkin yrittäjä, eli palkansaajan työttömyysturvan ulkopuolella?

Kaisa: Juuri samoja asioita mietin ja selvittelin itselleni ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Minulle oli selvää, että halusin kokopäivätoimiseksi. Jos toimii yrittäjänä, on tärkeää, että kaikki yrittäjyyden tunnusmerkit löytyvät: mm. asiakassopimukset ovat kunnossa, omat ja yrityksen varat ja velat ovat erikseen, markkinointi, nettisivut.

Sosiaaliturvan pohdinta oli haasteellisinta. Mitä tapahtuu, jos kukaan ei osta yrityksen palveluita – minkälaista korvausta saa ja kuinka kauan? Sain hyvin apua mm. Suomen Ekonomeista ja yrittäjien eläkekassasta.

Sekin selvisi, että yrittäjän sosiaaliturva riippuu siitä, minkälaisen turvan itse itselleen hankkii.

Ekonomien työttömyysturva-asiantuntija Mari Kettusen faktat

Verrattuna palkansaajiin yrittäjä vastaa itse oman sosiaaliturvansa järjestämisestä. Lakisääteinen YEL-vakuutus turvaa yrittäjän toimeentuloa elämän muutostilanteissa.

Yrittäjä määrittelee itse, minkälaisella summalla vakuuttaa itsensä. Mitä suuremmaksi yrittäjä määrittelee ns. YEL-työtulonsa, sitä vahvempi on sosiaaliturva, mutta myös vakuutusmaksut ovat korkeammat. YEL-vakuutuksen myötä yrittäjä voi saada turvaa sairastumisen, eläkkeelle jäämisen ja perheenlisäyksen kohdatessa. Yrittäjän on myös mahdollista valita YEL-vakuutukseensa vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, joka kattaa työssä, työmatkalla ja työpaikalla sattuneet tapaturmat sekä työn aiheuttamat ammattitaudit. Lisätietoja YEL-vakuutuksesta saa työeläkeyhtiöistä.

Yrittäjä voi olla myös oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työttömyyden kohdatessa, kunhan hän on vakuuttanut itsensä oikeassa työttömyyskassassa (IAET-kassa tai AYT-kassa) ja täyttää muut ansiopäivärahan saamisen edellytykset.

Kun harkitset yritystoiminnan aloittamista, ota välittömästi yhteys Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan, jotta saat ajantasaista tietoa työttömyysturvastasi ja työttömyyskassojen jäsenyysvaihtoehdoista.

Työttömyysturvaneuvontamme palvelee: ma-to klo 9-12 numerosta 020 693 273 tai työttömyysturva@ekonomit.fi.

Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ville Sonkamuotka

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

Palomiesstrategialla kohti uusia oivalluksia

Työelämän murroskohta- mikä mainio tilaisuus pohtia omaa ammatillista osaamista, vahvuuksia ja motivaatiotekijöitä. Oli muutos sitten työntekijä- tai työnantajalähtöinen, siinä on mahdollisuus pysähtyä pohtimaan mitä seuraavan ammatillisen sprintin haluaisi pitävän sisällään.

Työkalujen saatavuuskaan ei muodostu työstämisen esteeksi.  Meille ekonomeille mainioita urapalveluja tarjoaa muun muassa Suomen Ekonomit.

Onnekkaana ekonomina minulla on Suomen Ekonomeista coach Arja Parpala, joka on kulkenut vierelläni oivaltamisen ja itsensä johtamisen polulla jo jonkin aikaa. Erityisesti murroskohdissa, olen vahvasti kokenut, että keskusteluistamme on hyötyä sekä myös iloa. Väittäisin, että kaikille meille tulee elämässä eteen tilanteita, jossa oma ajattelu kaipaa haastamista tai vähintäänkin toista näkökulmaa.

Mistä tunnistat hyvän valmentajan? Minusta hänellä on tilanteenlukutaitoa ja hän osaa kysyä ne oikeat kysymykset. Lisäksi  hänkin on kiinnostunut kuulemaan oivallukset, jotka vievät ajatteluani eteenpäin. Ammattimainen valmentaja yksinkertaisesti vapauttaa kaistaa ajattelemaan selkeämmin.

Miksi tämä on sitten niin oleellista? Koska uskon vakaasti, että  ulkoa saneltu hyvänkintahtoinen tai jopa ”oikea” neuvo ei välttämättä johda toimintaan, ellei ajatus tunnu omalta ja toiminta ajankohtaiselta. Siksi pidän valmentavia vuoropuheluita erittäin tuloksekkaina työelämän valintojen pohtimisessa.

Timanttinen valmentaja myös yksinkertaistaa asioita ottamalla niihin etäisyyttä. Tämän sain kirjaimellisesti omalla kohdallani kokea, kun Arja, keskustellessamme merkityksellisestä työn tekemisestä, kysyi ”mikä oli unelma-ammattisi viisivuotiaana?”.

Häkellyin. Vaikka vastaus oli kyllä ihan selvänä mielessä, en kuitenkaan kehdannut sitä heti sanoa. Alitajuisesti ajattelin varmaan, että mitä 5 vuotias voisi työelämästä tietää. Onnistuin kuitenkin vaimentmaaan epäilevän äänen ja rohkenin vastata ”palomies”. ”No niipä tietysti, palomies”: sanoi Arja. ”Hyvä. Mikä siinä viehättää?”: hän jatkoi. ”Vauhti ja vaaralliset tilanteet tottakai – hah. Mainiota, totesi Arja.

 

Lapsuuden haaveissa jo analyyttisenä liiketoimintojen kehittäjänä ja käynnistäjänä

Seuraavat päivät kuljetin sisäistä palomiestä mukanani. Vähän kerrallaan oivalsin, että tämä hieman epätavallinen lähestyminen toi kuin toikin minulle vastauksia. Viisivuotiaan mielikuva itsestäni palomiehenä kiitämässä kohti seuraavaa seikkailua sai minut tietysti myös hymyilemään. Hyvä niin, sillä kuten tiedämme, myös hyväntuulisuus parantaa ajattelukykyä.

Kaikissa elämän murroskohdissa pidän tärkeänä, että on joku, jolle puhua näistä tärkeistä asioista eteenpäinmenevässä hengessä. Coach on luonnollisesti yksi sellainen. Suomen Ekonomien jäsenenä löydät näitä Pasilasta tai puhelimen päästä.

Suosittelen kokeilemaan. Parhaassa tapauksessa oikea henkilö osuu kohdalle ja kysyy oikeat kysymykset, jotka heittävät hyvään suuntaan. Kuten minulle kävi.

Ai niin – miksi juuri palomies? 42-vuotiaan tulkinnalla ja osittaisella jälkiviisaudella voin sanoa, että minulle tärkeitä elementtejä ovat tilanneanalyysi, tilanteen mukaiset toimenpiteet sekä luotettava tiimi joiden avulla nykytila kohenee. Ihan selvä analyyttinen liiketoimintojen kehittäjä ja käynnistäjä siis?

Tämän oivalluksen kanssa, olen nyt uuden polun alkutaipaleella yhdessä kasvuhakuisten yritysten kanssa. Sisäisestä palomiehestäni huolimatta haluaisin kuitenkin ensin nähdä Oy Suomi Ab:n taloudellisen tilanteen  ihan liekeissä. Arjan tsemppaamana pohdin toki miten voin omalta osaltani myötavaikuttaa tähän roihuun.

 

Ira Stening
KTM, yrittäjä, Growth Advisor

**

Lue lisää uravalmennuksesta
Varaa aika uravalmentajalle

Työnhakua voi tehdä kesälläkin

Uravalmentaja Kristiina Kurki

Kesän kynnyksellä moni ekonomi herää pohtimaan uraansa. Samalla herää myös innostuksenpoikanen uusien mahdollisuuksien kartoittamiseen. Vastaan tuntuu kuitenkin nousevan seinä nimeltä kesälomakausi.

Suomen työmarkkinat poiketen muusta maailmasta hiljenevät aika paljon kesällä, erityisesti heinäkuussa. Haluan kumota uskomuksen, jonka mukaan työnhaku kannattaa unohtaa kesäksi täysin. Vaikka eri työpaikkasivustojen avoimien työpaikkojen listaukset näyttäisivät lyhyiltä, ei kannata lannistua, sillä urasuunnittelun ja työnhaun eteen voi tehdä paljon muutakin kuin hakea julkisesti auki oleviin tehtäviin.

Lomaakin täytyy muistaa pitää, sillä muuten onnistuneen työnhaun tarvitsemat uudet raikkaat ajatukset, virkeä mieli ja positiivinen asennoituminen jää helposti puolitiehen tai saavuttamatta. Kaikkea kohtuudella siis, eikö niin!

Alle olen koonnut muutamia vinkkejä, mitä työnhaun eteen voi halutessaan kesällä tehdä.

 

Haaveilu

Mökkilaiturilla, biitsillä tai terassilla voi auringon alla myös pohtia tulevaa avoimin mielin ja ajan kanssa. On vuoden alkupuoliskosi sitten kulunut aktiivisena työntekijänä tai työnhakijana, tarjoaa rentoutunut mieli varmasti uusia ja hyviä eväitä tulevaisuuden pohdiskeluun. Kesälukemiseksi laitureille suosittelen tulevaa uraansa pohtiville lämpimästi Lauri Järvilehdon kirjaa Upeaa työtä!.

 

Aktiivinen työnhaku

Kesäkuussa (ja miksei heinäkuussakin voisi yrittää) on hyvä aika sopia tapaamisia elokuulle headhuntereiden, rekrytointikonsulttien ja rekrytoivien esimiesten kanssa. Osoitteesta www.suorahakuyritykset.fi löydät mielenkiintoisia Suomessa toimivia suorahakuyrityksiä. Tutustu yrityksiin tarkemmin ja valitse, keihin kannattaisi juuri sinun uuden uran tiimoilta ottaa yhteyttä.

Yhteydenoton voi hyvin aloittaa suoraan soittamalla, mutta myös sähköpostitse lähestyminen on hyvä mahdollisuus, kunhan muistaa jälkeenpäin soitella vielä perään. Mikäli varsinainen aktiivinen yhteydenotto ei ole kohdallasi vielä ajankohtaista, voit aloittaa pikkuhiljaa verkostoitumaan suorahakukonsulttien kanssa esimerkiksi LinkedInissä.

Proaktiivisen kontaktoinnin lisäksi kesällä voi tietysti hakea myös ns. ”tavallisia” työpaikkoja eli esimerkiksi Ekonomipörssissä (näet ekonomipörssin avoimet työpaikat jäsenpalvelussa, vaatii kirjautumisen) ilmoitettuja työpaikkoja. Kesällä työnhakijoita on vähemmän liikkeellä, joten kun mielenkiintoinen avoin työpaikka osuu silmiisi, sinulla on todennäköisesti vähemmän kilpailijoita haussa kuin loma-ajan ulkopuolella. Toimi heti, kun huomaat ilmoituksen, hakuajan loppupuolella saattavat monet rekrytointiprosessit olla todellisuudessa jo loppusuoralla.

 

Työnhakudokumenttien viilaus

Mikäli sinulla ei vielä ole CV:ssäsi valokuvaa, kesäpäiväthän ovat mitä parasta aikaa lisätä sellainen. Jos mahdollista, käy ammattikuvaajalla tai hyödynnä lähipiirisi kuvaustaitoisia auttamishaluisia ihmisiä. Hyvä työnhakukuva on energinen, positiivinen, business-henkinen ja neutraalitaustainen. Kesäauringossa on helppo hymyillä ja hyvä olo välittyy myös kuvaan ja luo sitä kautta positiivista mielikuvaa sinusta!

LinkedIn-profiili, CV ja työhakemus kannattaa aina silloin tällöin katsoa uusin silmin ja kysyä itseltään, onko niihin tyytyväinen. Täydelliseksi ne kenelläkään tuskin muovautuvat koskaan eikä se ole tarkoituskaan, mutta omista hakudokumenteistaan olisi hyvä olla rehellisen ylpeä. Hyviä vinkkejä työnhakuun ja työnhakudokumentteihin.

Suomen Ekonomien uravalmentajat auttavat sinua työnhaku- ja urakysymysten kanssa läpi kesän. Varaa meiltä aika ajanvarauskalenterin kautta tai ota yhteyttä ura@ekonomit.fi.  Olemme täällä sinua varten!

Tulisiko sinulle vielä mieleen jotain hyviä vinkkejä kesäiseen työnhakuun liittyen?

 

Kristiina Kurki
SEFEn uravalmentaja

P.S. Jos olet hakenut töitä aktiivisesti koko kevään, haluan ehdottomasti kannustaa sinua pitämään myös kesälomaa. Tarkoitan oikeaa lomaa, ei sellaista, jonka aikana vaan ihan nopeasti tarkistat, mitä työpaikkoja on tänään tullut tai ihan äkkiä lähetät yhden hakemuksen. Oikean loman aikana työnhakuajatukset jätetään syrjään ja keskitytään ihan kaikkeen muuhun. Lomailurauhan saavuttamista helpottaa monilla se, että tekee etukäteen suunnitelman, millä aikataululla ja millaisin toimenpitein työnhaku jatkuu, kun loma loppuu. Näin voi lomailla hyvällä omatunnolla ja antautua täysillä rentoutumisen vietäväksi!

Ekonomeista, keski-iän muutoksesta ja yrittäjyyshormooneista

Eurovaaliehdokas Lisa Sounio-Ahtisaari

Työelämän muutos saattaa olla kaunisteleva sana tälle YT-ajalle; moni takuuvarmaksi luultu työpaikka isoissa firmoissa on sulanut alta kuin lumi tänä keväänä. Lähtijöitä ja lähdetettyjä on joka tasolla ja kaiken ikäisiä, mutta eri ikäisille työmaailma näyttäytyy eri tavalla.

Me keski-ikäiset joudumme miettimään vähän perusteellisemmin osaamistamme ja mahdollista suunnanmuutosta. Itse lähdin yrittäjävuosien jälkeen politiikkaan ja huomaan, että politiikassa tarvitaan kaikkia tähänastisia taitoja ja tietoja, lasku- ja kielipäätä, viestintää ja verkostoitumista ja ennen kaikkea keski-ikäisen tervettä itsetuntoa.

Minut – Hankenin markkinointiekonomi – lähdetettiin yrittäjäksi kymmenisen vuotta sitten. Pelotti niin pirusti, mutta ihan hyvin on mennyt. Välillä on työllistetty myös muita, välillä vain itseä, välillä on ollut rahoitusta, välillä on revitty selkänahasta, mutta olen koko ajan päässyt tekemään sitä, missä olen hyvä ja mistä pidän.

Start-up -pöhinää ei oltu vielä oikein keksitty, ei ainakaan minun tuttavieni joukossa. Entiset opiskelukaverit säälivät kun ei käyntikortissa ei komeillutkaan mikään tuttu logo, mutta ääni kellossa on muuttunut, koska yhä useampi alkaa tajuta, että ilman uusia yrittäjiä Suomi ei millään pysty korvaamaan kadonneita työpaikkoja. Eikä muu Eurooppa.

Start-up -illoissa ja -aamuissa puhutaan paljon intohimosta ja äskettäin firmansa perustaneiden yrittäjähormoonit hyrrää. Upeaa, jos löytyy sellainen ala ja asia, josta voi olla vuosia innoissaan, mutta ei se ole välttämätöntä. Liika intohimo saattaa nimittäin estää sen kaikkein tärkeimmän eli asiakkaan kuuntelemisen, pelkkä into ei todellakaan riitä.

 

Ekonomit tunnistavat osaamisellaan kasvunmahdollisuudet

Me ekonomit osaamme laskea kannattavuuden tai ainakin tunnistaa sen, onko bisneskeississä mitään järkeä. Polvileikkaukseen päässyt karjalaistäti saattaa puhua intohimoisesti puolitoista tuntia sairauksistaan, ei se silti tee hänestä hyvää hyvinvointialan yrittäjää.

Toisaalta vaikkapa pelialalla ihmisten sitoutuminen alaan ja tehtävään tuotteeseen on valtavan suurta, siellä on vaikea olla pärjätä ilman innostusta ja intohimoa. Kiva kahvila kivassa paikassa voi tuntua kivalta, mutta tee kuitenkin ne kannattavuuslaskelmat, vaikka vain siksi, että osaat.

Uskon vahvasti, että meitä ekonomeja tarvitaan nimenomaan luomaan ja muovaamaan kannattavia yrityksiä. Jos nykyinen työ ei ole mielekästä tai sitä ei enää ole, yrittäjyys on hyvä vaihtoehto.

Suomessa on iso sukupolvenvaihto-ongelma, vanhenevat yrittäjät eivät löydä jatkajaa, vaikka asiakaskunta on olemassa ja tarjooma kunnossa. Kannattavat ja työllistävät yritykset eivät suinkaan ole kaikki “mies ja mobiilisovellus” -tyyppisiä uusia gaselligepardirakettikasvuhirmuja, vaan ihan tavallisia tilitoimistoja, isännöitsijöitä, sähköurakoitsijoita ja vakuutusmyyjiä.

Tällaiseen tylsään bisnekseen kun saa yhdistettyä jotain särmää tai uutta, joka huomataan ja joka tarjoaa asiakkaalle arvoa tai edes iloa, niin kyllä se yhden ekonomin perheineen elättää.  Haluan uskoa, että parasta ekonominosaamista on kaupunkilaisjärki ja tietty bisnesäly tunnistaa ne firmat ja alat, joissa on mahdollisuuksia ja osata tehdä oikeita asioita, jotta saadaan edes pientä kasvua.

Asenteeksi terve halu palvella asiakkaita ja toinen toisiaan yhteiskunnan sisällä. Yhteiskunta ei tule toimeen ilman yrityksiä eikä yritykset ilman yhteiskuntaa.

 

Lisa Sounio-Ahtisaari
Kirjoittaja (s. 1970 Parikkalassa) on valmistunut Hankenilta, työskennellyt mm. Iittalassa, kirjoittanut bisnesviihdekirjan “Brändikäs” ja tehnnyt onnistuneen exitin “Dopplr”-Internet-firman kanssa. Ehdolla Euroopan parlamenttiin.

Viiden minuutin henkilöbrändäys – Näin teet itsestäsi asiantuntijan

Olli Kopakkala

Kerron tässä kirjoituksessa, miten voit huijata itsesi asiantuntijaksi viidessä minuutissa. Ensin kuitenkin pieni omakohtainen tositarina:

Rekrytointi sosiaalisessa mediassa

Päätimme muutama kuukausi sitten palkata yrityksemme toisen työntekijän.

Ensiksi kyselimme tietysti omista verkostoistamme ja tämän jälkeen laajensimme haun sosiaaliseen mediaan.

Muutamassa päivässä esiin nousikin henkilö, joka oli aktiivisesti esitellyt omaa osaamistaan sosiaalisessa mediassa sekä muun muassa kirjoittanut työnhakublogia.

Meidän ei niin sanotusti tarvinnut ostaa sikaa säkissä. Näimme jo ennen ensimmäisenkään rekryilmoituksen julkaisua, että meille sopiva työntekijä oli vapailla markkinoilla.

Otimme Taneliin yhteyttä ja muutaman viikon kuluttua hän jo aloittikin meillä töissä. Eikä muuten ollut mitenkään erityisen huono rekry. Taneli nimittäin hommasi meille Helsingin Sanomien kokosivun jutun jo heti ensimmäisten työviikkojensa aikana.

Tämä on hyvin moderni tarina työnhakemisesta ja työntekijän palkkaamisesta.  Suurin osa yrityksistä ei vielä toimi näin. Muista kuitenkin se, että kaikki työnantajat haluavat selvittää taustojasi jo ennen työhaastattelua, vaikka tämä ei aivan virallisesti olisikaan sallittua.

Netissä pitää olla narsisti

Oman nimen googlaaminen saattaa tuntua hieman narsistiselta. Se kuitenkin kannattaa, koska todennäköisesti työnantajakin tekee niin. Tarkista millaisen kuvan annat potentiaaliselle työnantajalle.

Hakutulosten haltuun ottaminen omalla nimellä on kohtuullisen helppoa. Sinun tulee vain tuottaa mahdollisimman paljon itseesi liittyvää positiivista sisältöä. Sosiaalisen median palvelut ovat omiaan tällaiselle sisällölle.

Kuusi vinkkiä henkilökohtaiseen maineenhallintaan

  • Tee Facebookkiin julkinen osio
  • Luo LinkedInin profiili
  • Tee Twitter-tili omalla nimelläsi
  • Hyödynnä Googlen palvelut, Youtube ja Google plus
  • Luo blogi omalla nimelläsi ja kirjoita kaksi artikkelia
  • Kommentoi kymmentä työhösi liittyvää blogikirjoitusta

Tämän jälkeen linkitä sosiaalisen median tilisi keskenään, jotta hakukoneet varmasti löytävät ne. Tadaa. Sinulla on asiantuntija verkkopresenssi.

Jatkojalostamalla näitä profiileja, voit luoda itsestäsi yhä syvemmän asiantuntijakuvan. Jos googlaat esimerkiksi minun nimelläni, löydät 10 hakutulosta, joista pystyn itse hallitsemaan kahdeksaa.

Voin siis muutamassa tunnissa muokata itsestäni minkä tahansa alan asiantuntija. Pelottavaa, eikö totta?

Olli Kopakkala
Ukko.fi:n markkinointivastaava.

Kuuntele sydäntäsi, löydä oma tiesi

SEFEn tutkimuspäällikkö Juha Oksanen

Arjessa kuulee ja näkee erilaisia uratilanteita ja -tarinoita. Epävarmuutta omista valinnoista ja niiden taustoista, halua ”tehdä oikein”. Tämä alkaa tyypillisesti jo opiskeluvaiheessa: mitä valintoja (esimerkiksi pääaine tai ohjelma) minun kannattaa tehdä jotta todennäköisesti myöhemmin työllistyn ”laadukkaasti”  tai keskimäärin ansaitsen erityisen hyvin esimerkiksi erilaisten tilastojen valossa. Tässä vaiheessa on syytä soittaa hälytyskelloja, ollaan vaaravyöhykkeellä.

Omaa tilannetta peilataan usein kollegoiden, ystävien ja niin edelleen tilanteisiin ja pohditaan, olenko menossa ”oikeaan” tai niin sanotusti yleisesti arvostettuun suuntaan. On ehdottoman hyvä että ura-askelia suunnitellaan ennalta. Tunne ja järki eivät ole toisiaan poissulkevia voimia.

Olennaista on kuitenkin pohtia, mitä juuri sinä itse haluat tehdä, mikä sinua kiinnostaa ja missä olet erityisen vahva. Niin kutsuttujen hygieniatekijöiden (palkkaus ja muut työsuhteen ehdot, työn rakenteellinen organisointi jne.) varaan ei kannata omia uravalintojaan rakentaa, vaikka niilläkin tietty merkitys väistämättä on.

Ole avoin ja rehellinen omille toiveillesi ja kiinnostuksen kohteillesi. Työ, jolla itse koet olevan merkitys ja jossa koet pystyväsi hyödyntämään omaa osaamistasi , toteuttamaan itseäsi sekä kehittymään, palkitsee ja antaa tyydytystä. Ole siis oma itsesi ja unohda stereotyyppiuramallit. Työurallakaan ei kannata elää ns. sitku (sitten kun…) –asenteella, sillä elämä on tässä ja nyt, se ei odota.

Sisällöllisesti palkitsevassa ja kiinnostavassa työssä tuntuukin parhaimmillaan samalta kuin mitä Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbacka juuri kuvaili sanoilla ”lopetin työnteon vuosia sitten” (Talouselämä  20 / 2013). Muutos ei toki tapahdu itsestään, se vaatii aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä usein myös pientä kärsivällisyyttä.

 

Sinä tiedät, sinä päätät

Kukaan muu ei lopulta voi puolestasi päättää, mikä on sinulle sopiva ura tai tehtävä, se pitää itse löytää. Tätä pohtiessa apuna kannattaa toki käyttää omia verkostojaan ja esimerkiksi SEFEn päteviä uraneuvojia. Kannustan avoimesti haastamaan itseäsi ja pohtimaan, mikä olisi juuri sinun ”oma juttusi”. Se saattaa odottaa aivan nurkan takana.

Olennaista on rohkeus arvioida kriittisesti vallitsevaa tilannetta, tiedostaa oma tahtotilasi sekä suunnata sitä kohti. Työ on osa elämää, sen tulisi siis osaltaan tuottaa hyvää oloa ja hyvinvointia. Pelkkien ulkoisten motivaattorien perässä kulkeminen ja kompromissien tekeminen tämän vuoksi turhauttaa ja imee energiasi. Vastaavasti työn ilo energisoi ja saa aikaan positiivisia vaikutuksia koko olemukseesi lisäten samalla työn tuloksellisuutta.

Älä siis huijaa itseäsi. Olet lopulta vastuussa valinnoistasi ennen kaikkea itsellesi – sydämellesi.

 

Juha Oksanen
Tutkimuspäällikkö, SEFE

Miltä maailma näyttääkään rekrytointikonsultin pöydän takaa…

Uravalmentaja Sirja Kulmala

No kyllä mä muuten pärjäisin, mut kun ne konsultit ei ymmärrä…”

Uravalmentajan näkökulmasta aika tutun kuuloinen lause kun puhutaan työnhausta asiakkaan kanssa. Suorahaku- ja rekrytointikonsultteihin liittyy paljon uskomuksia ja ne herättävät monenlaisia tunteita meissä.

Yhä enenevässä määrin työpaikat kuitenkin täytetään konsulttifirmoja apuna käyttäen, joko julkisella hakuilmoituksella, hybridihaulla tai puhtaasti suorahaulla eli niin sanotulla headhunttauksella. Tämän vuoksi olemme myös SEFEn urapalveluissa tiivistäneet yhteydenpitoa alan toimijoihin, jotta pystyisimme palvelemaan jäseniämme työnhaun kiemuroissa parhaalla mahdollisella tavalla ja uusimman tiedon valossa.

”Lähetän CV:ni suorahakukonsultille ja hän etsii minulle työpaikan.”

Valitettavasti homma ei useinkaan toimi niin. Työnhaku on työtä ja tämä pätee myös suorahakukonsulttien kanssa toimittaessa. Toki meissä ekonomeissakin on aina niitä, jotka kirjaimellisesti soitetaan töihin ilman mitään omaa aktiviteettia, mutta soittoa voi joutua odottelemaan tovin. Kannattaa siis itse toimia ja olla aktiivinen jos uusi paikka kiinnostaa.

Sitä miten suorahakukonsulttia kannattaa lähestyä ja miten yhteydenottoon valmistautua – pyrimme sparraamaan urapalveluissa henkilökohtaisesti.  Kahteen tärkeään kysymykseen on jokaisen pystyttävä vastaamaan riippumatta työnhaun kanavasta tai keinoista – mitä osaan ja mitä haluan tehdä. Oman osaamisen tunnistaminen ja siitä kertominen niin työnhaundokumenteissa kuin verbaalisessakin kommunikoinnissa on kaikkein oleellisinta.

Uravalmennuksessa on mahdollista käydä läpi omaa osaamistaan, analysoida sitä vastuiden, saavutusten ja kehittymisenkin näkökulmasta valmentajan kanssa. Samoin se, mitä haluaa tehdä seuraavaksi työelämässä, on  syytä osata sanoittaa ainakin suuntaa antavasti. Kukaan ei ole ajatustenlukija, ei edes konsulttiJ.

 

Selkeästi kerrottu työhistoria ja odotukset helpottavat etenemistä suorahaussa

”Haluan tehdä seuraavaksi jotain ihan muuta.”

Kuulostaa tutulta. Valitettavasti yksikään suorahakukonsultti, jonka olemme lähiaikoina tavanneet, ei ole saanut asiakkaaltaan toimeksiantona etsiä tehtävään henkilöä, joka ”on tehnyt jotain aivan muuta aiemmin”. Toki tulevassa tehtävässä saa ja pitääkin olla haasteita, mutta totaalinen muutos on harvoin mahdollinen, jos puhutaan työllistymisestä toisen palvelukseen. Konsultin palkan maksaa asiakas ja hän pyrkii etsimään tehtävään asiakkaan tarkkaan määrittämien kriteerien mukaisen henkilön.

Mitä selkeämmin hakija on osannut kertoa työhistoriastaan ja vastuistaan sekä tulevista odotuksistaan, sitä helpommin hän pääsee etenemään asiassa konsultin kanssa oikeaan suuntaan, kunhan sopiva tehtävä avautuu. Usein haetaan juuri vastaavaa kokemusta omaavaa henkilöä, joka näin pystyy melko nopeasti ottamaan tehtävän haltuun. Mikäli kokemusta toimialasta ei ole, pitää tällöin olla erittäin vahvaa substanssiosaamista tehtävän sisällön suhteen jotta asiakas, huom! ei siis konsultti, näkee sinussa potentiaalisen työntekijän.

 

Sparraa työnhakustrategiaasi SEFEn uravalmentajien kanssa

Me SEFEn urapalveluissa haluamme tarjota mahdollisimman uutta tietoa suorahausta ja konsulttien kanssa toimimisesta, jotta jäsenet käyttäisivät työnhakuun laittamansa ajan tehokkaasti.  Olemme avaamassa oman suorahausta kertovan osion joulukuun alussa tällä viikolla julkaistavaan SEFEn uuteen verkkopalveluun. Suorahakusivuilla muutamat alan toimijat esittelevät toimintaansa ja kertovat miten heidät parhaiten tavoittaa.

Hyvä valmistautuminen suorahakukonsulttia lähestyttäessä parantaa huomattavasti mahdollisuuksia päästä jatkokeskusteluihin hakijalle oikean tyyppisten tehtävien suhteen sekä säästää molempien aikaa. Sparraa siis työnhakustrategiasi kuntoon SEFEn uravalmentajien kanssa ennen kuin tarut luuriin. ura@ekonomit.fi tai varaa puhelinaika.

 

Sirja Kulmala
Asiantuntija, urapalvelut

Mistä löytäisin kollegan…?

Kuntasektorilla työskentelevä ekonomi on harvinainen ilmestys. Kaikista kuntatyöntekijöistä meitä on alle 0,2 prosenttia. Kun kauppatieteilijöiden määrä Suomessa lasketaan kymmenissä tuhansissa, väistämättä miettii, miksi kuntasektorilla työskentelee vain joitakin satoja kauppatieteiden maistereita muissa kuin opetustehtävissä.

Kuntatyössä on monia myönteisiä puolia. Työehtosopimus on kattava ja tarjoaa kilpailukykyiset ehdot. Kunnallisella sektorilla saa tehdä monipuolista työtä, jonka kautta voi vaikuttaa kuntalaisten eli meidän kaikkien palveluihin ja hyvinvointiin. Sukupuolten välisiä perusteettomia palkkaeroja ei juuri ole.

Ekonomiopiskelijoiden keskuudessa kunta-alaa ei kuitenkaan aina nähdä houkuttelevana mahdollisuutena. Osin taustalla on tosiasioita, osin kyse on puutteellisesta tiedosta. Yleisimmät ennakkokäsitykset kuntasektorista ovat johtamisen ongelmat ja huono palkkataso. Poliittisen ja ammattijohtamisen yhteensovittaminen sekä päätöksentekojärjestelmän omaksuminen ovat asioita, joita koulussa ei opi.

Elämä opettaa. Päätöksenteon hitaus, arvaamattomuus ja lyhytjänteisyys ovat riskejä, jotka saattavat realisoitua. Johtamisen ongelmat eivät tosin taida olla aivan tuntemattomia muillakaan sektoreilla. Palkat ovat nykyisin yhä enemmän neuvoteltavissa myös kuntasektorilla.

 

Kunnissa tarvitaan muutoksen läpiviejiä

Etenemismahdollisuuksiin panostamalla kuntatyönantaja voisi luoda itselleen kilpailuedun. Jos haluaa edetä haastavampiin tehtäviin, usein on pakko vaihtaa organisaatiota, niin yksityisellä kuin kuntasektorillakin.

Mielenkiintoista on nähdä, vaikuttaako kuntauudistushanke positiivisesti työnantajasuosioon. Tekijöitä, muutoksen läpiviejiä kun tarvitaan. Eläköityminen koskettaa myös asiantuntija- ja esimiestehtävissä työskentelevien joukkoa. Palvelujen tuotteistamisen ja kustannuslaskennan tarpeet sekä tehokkuuden kasvattamisen välttämättömyys vaativat toimenpiteitä, joissa ekonomiosaamisella on käyttöä.

Itse olen tyytyväinen menneisiin kymmeneen vuoteen kuntasektorin palveluksessa. Tosin ensimmäiset vuodet pienen terveyskeskuskuntayhtymän palveluksessa eivät avanneet näkyä siitä, mitä mielenkiintoista voisi olla tulossa. Kaikista ikävistäkin kokemuksista huolimatta voin suositella kuntasektoria työnantajana.

Ekonomikollegojeni kannattaa kuitenkin pitää varansa, etteivät tradenomit ja hallintotieteilijät vie parhaita työpaikkoja päältä!

 

Sami Sipilä
Talousjohtaja
SEFEn hallituksen jäsen

 

Talousjohtaja Sami Sipilä työskentelee 4000 työkaverinsa tavoin Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä Lahdessa. Sosiaali- ja perusterveydenhuollon talousjohdon tehtävissä hän on toiminut myös Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri ja kauppatieteiden maisteri. Vapaa-aikanaan hänet löytää lenkkipolulta, hiihtoladulta tai kesämökiltä ja nykyisin myös leikkipuistosta.

Myllerrysten keskellä?

Organisaatiouudistus, fuusio, yt-neuvottelut, uusi toimitusjohtaja…. Olemme lähes kaikki muutosten myllerrysten keskellä ja mietimme, miten tämä vaikuttaa minun tulevaisuuteeni.

No, se riippuu, miten itse koen muutoksen. Joku viisaampi on joskus tokaissut:” Kun muutoksen tuulet puhaltavat, toiset kaivavat poteroita, toiset taas levittävät siipensä!”  Niinhän se on; muutos tarjoaa mahdollisuuden niille, jotka sitä ovat toivoneet tai jotka elämän katkoskohdassa joutuvat miettimään: ” Olisiko aika tehdä jotain ihan muuta?”

Jos mielii askeltamaan uuteen suuntaan, pitäisi kuitenkin tuntea omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Kaikista ei ole esimerkiksi yrittäjiksi, vaikka se yrittäjän vapaus houkutteleekin. Yrittäjyys kun vaatii tiettyjä ominaisuuksia. Jos niitä on, rohkaistu toteuttaa unelmasi, ettei kiikkustuolissa tarvitse harmitella, ettei edes yrittänyt!

 

Aktiivisuus ja valmius kehittyä auttavat myrskyjen yli

Joku toinen viisas taas on neuvonut: ”Organisaatiomuutoksessa tarraudu omaan osaamiseesi, jotta saat pitää sen tuolin, joka sinulle kuuluukin!” Sekin on tärkeä neuvo. Pitää uskaltaa tuoda esiin niitä vahvuuksia, joita asiantuntijana Sinulla on. Jos pidät siitä, mitä teet, ei ole itseisarvo hypätä johonkin muuhun.

Valitettavasti oikeudenmukaisuus kuitenkaan ei aina tapahdu organisaatiomuutoksissa ja parasta ei aina valita. Jos näin käy, kannattaa ehkä katsoa tulevaisuutta avoimin mielin. Lojaalisuus yhtiötä kohtaan, joka ei ole lojaali Sinulle on kovin yksipuolista.

Ekonomin koulutustausta onneksi antaa meille hyvän pohjan kehittää itseämme ja lisätä markkina-arvoamme. Oma aktiivisuus ja valmius itsensä kehittämiseen auttavat meitä selviytymään näistä myrskyisistä ajoista.

Voimaa ja neuvoja saa myös omasta ekonomiyhteisöstä – pidä se mielessäsi, älä jää yksin tuskailemaan!

Jane Moilanen
Toimitusjohtaja House of Branding
SEFEn hallituksen jäsen