Avainsana-arkisto: uusi suunta

Palomiesstrategialla kohti uusia oivalluksia

Työelämän murroskohta- mikä mainio tilaisuus pohtia omaa ammatillista osaamista, vahvuuksia ja motivaatiotekijöitä. Oli muutos sitten työntekijä- tai työnantajalähtöinen, siinä on mahdollisuus pysähtyä pohtimaan mitä seuraavan ammatillisen sprintin haluaisi pitävän sisällään.

Työkalujen saatavuuskaan ei muodostu työstämisen esteeksi.  Meille ekonomeille mainioita urapalveluja tarjoaa muun muassa Suomen Ekonomit.

Onnekkaana ekonomina minulla on Suomen Ekonomeista coach Arja Parpala, joka on kulkenut vierelläni oivaltamisen ja itsensä johtamisen polulla jo jonkin aikaa. Erityisesti murroskohdissa, olen vahvasti kokenut, että keskusteluistamme on hyötyä sekä myös iloa. Väittäisin, että kaikille meille tulee elämässä eteen tilanteita, jossa oma ajattelu kaipaa haastamista tai vähintäänkin toista näkökulmaa.

Mistä tunnistat hyvän valmentajan? Minusta hänellä on tilanteenlukutaitoa ja hän osaa kysyä ne oikeat kysymykset. Lisäksi  hänkin on kiinnostunut kuulemaan oivallukset, jotka vievät ajatteluani eteenpäin. Ammattimainen valmentaja yksinkertaisesti vapauttaa kaistaa ajattelemaan selkeämmin.

Miksi tämä on sitten niin oleellista? Koska uskon vakaasti, että  ulkoa saneltu hyvänkintahtoinen tai jopa ”oikea” neuvo ei välttämättä johda toimintaan, ellei ajatus tunnu omalta ja toiminta ajankohtaiselta. Siksi pidän valmentavia vuoropuheluita erittäin tuloksekkaina työelämän valintojen pohtimisessa.

Timanttinen valmentaja myös yksinkertaistaa asioita ottamalla niihin etäisyyttä. Tämän sain kirjaimellisesti omalla kohdallani kokea, kun Arja, keskustellessamme merkityksellisestä työn tekemisestä, kysyi ”mikä oli unelma-ammattisi viisivuotiaana?”.

Häkellyin. Vaikka vastaus oli kyllä ihan selvänä mielessä, en kuitenkaan kehdannut sitä heti sanoa. Alitajuisesti ajattelin varmaan, että mitä 5 vuotias voisi työelämästä tietää. Onnistuin kuitenkin vaimentmaaan epäilevän äänen ja rohkenin vastata ”palomies”. ”No niipä tietysti, palomies”: sanoi Arja. ”Hyvä. Mikä siinä viehättää?”: hän jatkoi. ”Vauhti ja vaaralliset tilanteet tottakai – hah. Mainiota, totesi Arja.

 

Lapsuuden haaveissa jo analyyttisenä liiketoimintojen kehittäjänä ja käynnistäjänä

Seuraavat päivät kuljetin sisäistä palomiestä mukanani. Vähän kerrallaan oivalsin, että tämä hieman epätavallinen lähestyminen toi kuin toikin minulle vastauksia. Viisivuotiaan mielikuva itsestäni palomiehenä kiitämässä kohti seuraavaa seikkailua sai minut tietysti myös hymyilemään. Hyvä niin, sillä kuten tiedämme, myös hyväntuulisuus parantaa ajattelukykyä.

Kaikissa elämän murroskohdissa pidän tärkeänä, että on joku, jolle puhua näistä tärkeistä asioista eteenpäinmenevässä hengessä. Coach on luonnollisesti yksi sellainen. Suomen Ekonomien jäsenenä löydät näitä Pasilasta tai puhelimen päästä.

Suosittelen kokeilemaan. Parhaassa tapauksessa oikea henkilö osuu kohdalle ja kysyy oikeat kysymykset, jotka heittävät hyvään suuntaan. Kuten minulle kävi.

Ai niin – miksi juuri palomies? 42-vuotiaan tulkinnalla ja osittaisella jälkiviisaudella voin sanoa, että minulle tärkeitä elementtejä ovat tilanneanalyysi, tilanteen mukaiset toimenpiteet sekä luotettava tiimi joiden avulla nykytila kohenee. Ihan selvä analyyttinen liiketoimintojen kehittäjä ja käynnistäjä siis?

Tämän oivalluksen kanssa, olen nyt uuden polun alkutaipaleella yhdessä kasvuhakuisten yritysten kanssa. Sisäisestä palomiehestäni huolimatta haluaisin kuitenkin ensin nähdä Oy Suomi Ab:n taloudellisen tilanteen  ihan liekeissä. Arjan tsemppaamana pohdin toki miten voin omalta osaltani myötavaikuttaa tähän roihuun.

 

Ira Stening
KTM, yrittäjä, Growth Advisor

**

Lue lisää uravalmennuksesta
Varaa aika uravalmentajalle

Työnhakua voi tehdä kesälläkin

Uravalmentaja Kristiina Kurki

Kesän kynnyksellä moni ekonomi herää pohtimaan uraansa. Samalla herää myös innostuksenpoikanen uusien mahdollisuuksien kartoittamiseen. Vastaan tuntuu kuitenkin nousevan seinä nimeltä kesälomakausi.

Suomen työmarkkinat poiketen muusta maailmasta hiljenevät aika paljon kesällä, erityisesti heinäkuussa. Haluan kumota uskomuksen, jonka mukaan työnhaku kannattaa unohtaa kesäksi täysin. Vaikka eri työpaikkasivustojen avoimien työpaikkojen listaukset näyttäisivät lyhyiltä, ei kannata lannistua, sillä urasuunnittelun ja työnhaun eteen voi tehdä paljon muutakin kuin hakea julkisesti auki oleviin tehtäviin.

Lomaakin täytyy muistaa pitää, sillä muuten onnistuneen työnhaun tarvitsemat uudet raikkaat ajatukset, virkeä mieli ja positiivinen asennoituminen jää helposti puolitiehen tai saavuttamatta. Kaikkea kohtuudella siis, eikö niin!

Alle olen koonnut muutamia vinkkejä, mitä työnhaun eteen voi halutessaan kesällä tehdä.

 

Haaveilu

Mökkilaiturilla, biitsillä tai terassilla voi auringon alla myös pohtia tulevaa avoimin mielin ja ajan kanssa. On vuoden alkupuoliskosi sitten kulunut aktiivisena työntekijänä tai työnhakijana, tarjoaa rentoutunut mieli varmasti uusia ja hyviä eväitä tulevaisuuden pohdiskeluun. Kesälukemiseksi laitureille suosittelen tulevaa uraansa pohtiville lämpimästi Lauri Järvilehdon kirjaa Upeaa työtä!.

 

Aktiivinen työnhaku

Kesäkuussa (ja miksei heinäkuussakin voisi yrittää) on hyvä aika sopia tapaamisia elokuulle headhuntereiden, rekrytointikonsulttien ja rekrytoivien esimiesten kanssa. Osoitteesta www.suorahakuyritykset.fi löydät mielenkiintoisia Suomessa toimivia suorahakuyrityksiä. Tutustu yrityksiin tarkemmin ja valitse, keihin kannattaisi juuri sinun uuden uran tiimoilta ottaa yhteyttä.

Yhteydenoton voi hyvin aloittaa suoraan soittamalla, mutta myös sähköpostitse lähestyminen on hyvä mahdollisuus, kunhan muistaa jälkeenpäin soitella vielä perään. Mikäli varsinainen aktiivinen yhteydenotto ei ole kohdallasi vielä ajankohtaista, voit aloittaa pikkuhiljaa verkostoitumaan suorahakukonsulttien kanssa esimerkiksi LinkedInissä.

Proaktiivisen kontaktoinnin lisäksi kesällä voi tietysti hakea myös ns. ”tavallisia” työpaikkoja eli esimerkiksi Ekonomipörssissä (näet ekonomipörssin avoimet työpaikat jäsenpalvelussa, vaatii kirjautumisen) ilmoitettuja työpaikkoja. Kesällä työnhakijoita on vähemmän liikkeellä, joten kun mielenkiintoinen avoin työpaikka osuu silmiisi, sinulla on todennäköisesti vähemmän kilpailijoita haussa kuin loma-ajan ulkopuolella. Toimi heti, kun huomaat ilmoituksen, hakuajan loppupuolella saattavat monet rekrytointiprosessit olla todellisuudessa jo loppusuoralla.

 

Työnhakudokumenttien viilaus

Mikäli sinulla ei vielä ole CV:ssäsi valokuvaa, kesäpäiväthän ovat mitä parasta aikaa lisätä sellainen. Jos mahdollista, käy ammattikuvaajalla tai hyödynnä lähipiirisi kuvaustaitoisia auttamishaluisia ihmisiä. Hyvä työnhakukuva on energinen, positiivinen, business-henkinen ja neutraalitaustainen. Kesäauringossa on helppo hymyillä ja hyvä olo välittyy myös kuvaan ja luo sitä kautta positiivista mielikuvaa sinusta!

LinkedIn-profiili, CV ja työhakemus kannattaa aina silloin tällöin katsoa uusin silmin ja kysyä itseltään, onko niihin tyytyväinen. Täydelliseksi ne kenelläkään tuskin muovautuvat koskaan eikä se ole tarkoituskaan, mutta omista hakudokumenteistaan olisi hyvä olla rehellisen ylpeä. Hyviä vinkkejä työnhakuun ja työnhakudokumentteihin.

Suomen Ekonomien uravalmentajat auttavat sinua työnhaku- ja urakysymysten kanssa läpi kesän. Varaa meiltä aika ajanvarauskalenterin kautta tai ota yhteyttä ura@ekonomit.fi.  Olemme täällä sinua varten!

Tulisiko sinulle vielä mieleen jotain hyviä vinkkejä kesäiseen työnhakuun liittyen?

 

Kristiina Kurki
SEFEn uravalmentaja

P.S. Jos olet hakenut töitä aktiivisesti koko kevään, haluan ehdottomasti kannustaa sinua pitämään myös kesälomaa. Tarkoitan oikeaa lomaa, ei sellaista, jonka aikana vaan ihan nopeasti tarkistat, mitä työpaikkoja on tänään tullut tai ihan äkkiä lähetät yhden hakemuksen. Oikean loman aikana työnhakuajatukset jätetään syrjään ja keskitytään ihan kaikkeen muuhun. Lomailurauhan saavuttamista helpottaa monilla se, että tekee etukäteen suunnitelman, millä aikataululla ja millaisin toimenpitein työnhaku jatkuu, kun loma loppuu. Näin voi lomailla hyvällä omatunnolla ja antautua täysillä rentoutumisen vietäväksi!

Ekonomeista, keski-iän muutoksesta ja yrittäjyyshormooneista

Eurovaaliehdokas Lisa Sounio-Ahtisaari

Työelämän muutos saattaa olla kaunisteleva sana tälle YT-ajalle; moni takuuvarmaksi luultu työpaikka isoissa firmoissa on sulanut alta kuin lumi tänä keväänä. Lähtijöitä ja lähdetettyjä on joka tasolla ja kaiken ikäisiä, mutta eri ikäisille työmaailma näyttäytyy eri tavalla.

Me keski-ikäiset joudumme miettimään vähän perusteellisemmin osaamistamme ja mahdollista suunnanmuutosta. Itse lähdin yrittäjävuosien jälkeen politiikkaan ja huomaan, että politiikassa tarvitaan kaikkia tähänastisia taitoja ja tietoja, lasku- ja kielipäätä, viestintää ja verkostoitumista ja ennen kaikkea keski-ikäisen tervettä itsetuntoa.

Minut – Hankenin markkinointiekonomi – lähdetettiin yrittäjäksi kymmenisen vuotta sitten. Pelotti niin pirusti, mutta ihan hyvin on mennyt. Välillä on työllistetty myös muita, välillä vain itseä, välillä on ollut rahoitusta, välillä on revitty selkänahasta, mutta olen koko ajan päässyt tekemään sitä, missä olen hyvä ja mistä pidän.

Start-up -pöhinää ei oltu vielä oikein keksitty, ei ainakaan minun tuttavieni joukossa. Entiset opiskelukaverit säälivät kun ei käyntikortissa ei komeillutkaan mikään tuttu logo, mutta ääni kellossa on muuttunut, koska yhä useampi alkaa tajuta, että ilman uusia yrittäjiä Suomi ei millään pysty korvaamaan kadonneita työpaikkoja. Eikä muu Eurooppa.

Start-up -illoissa ja -aamuissa puhutaan paljon intohimosta ja äskettäin firmansa perustaneiden yrittäjähormoonit hyrrää. Upeaa, jos löytyy sellainen ala ja asia, josta voi olla vuosia innoissaan, mutta ei se ole välttämätöntä. Liika intohimo saattaa nimittäin estää sen kaikkein tärkeimmän eli asiakkaan kuuntelemisen, pelkkä into ei todellakaan riitä.

 

Ekonomit tunnistavat osaamisellaan kasvunmahdollisuudet

Me ekonomit osaamme laskea kannattavuuden tai ainakin tunnistaa sen, onko bisneskeississä mitään järkeä. Polvileikkaukseen päässyt karjalaistäti saattaa puhua intohimoisesti puolitoista tuntia sairauksistaan, ei se silti tee hänestä hyvää hyvinvointialan yrittäjää.

Toisaalta vaikkapa pelialalla ihmisten sitoutuminen alaan ja tehtävään tuotteeseen on valtavan suurta, siellä on vaikea olla pärjätä ilman innostusta ja intohimoa. Kiva kahvila kivassa paikassa voi tuntua kivalta, mutta tee kuitenkin ne kannattavuuslaskelmat, vaikka vain siksi, että osaat.

Uskon vahvasti, että meitä ekonomeja tarvitaan nimenomaan luomaan ja muovaamaan kannattavia yrityksiä. Jos nykyinen työ ei ole mielekästä tai sitä ei enää ole, yrittäjyys on hyvä vaihtoehto.

Suomessa on iso sukupolvenvaihto-ongelma, vanhenevat yrittäjät eivät löydä jatkajaa, vaikka asiakaskunta on olemassa ja tarjooma kunnossa. Kannattavat ja työllistävät yritykset eivät suinkaan ole kaikki “mies ja mobiilisovellus” -tyyppisiä uusia gaselligepardirakettikasvuhirmuja, vaan ihan tavallisia tilitoimistoja, isännöitsijöitä, sähköurakoitsijoita ja vakuutusmyyjiä.

Tällaiseen tylsään bisnekseen kun saa yhdistettyä jotain särmää tai uutta, joka huomataan ja joka tarjoaa asiakkaalle arvoa tai edes iloa, niin kyllä se yhden ekonomin perheineen elättää.  Haluan uskoa, että parasta ekonominosaamista on kaupunkilaisjärki ja tietty bisnesäly tunnistaa ne firmat ja alat, joissa on mahdollisuuksia ja osata tehdä oikeita asioita, jotta saadaan edes pientä kasvua.

Asenteeksi terve halu palvella asiakkaita ja toinen toisiaan yhteiskunnan sisällä. Yhteiskunta ei tule toimeen ilman yrityksiä eikä yritykset ilman yhteiskuntaa.

 

Lisa Sounio-Ahtisaari
Kirjoittaja (s. 1970 Parikkalassa) on valmistunut Hankenilta, työskennellyt mm. Iittalassa, kirjoittanut bisnesviihdekirjan “Brändikäs” ja tehnnyt onnistuneen exitin “Dopplr”-Internet-firman kanssa. Ehdolla Euroopan parlamenttiin.

Viiden minuutin henkilöbrändäys – Näin teet itsestäsi asiantuntijan

Olli Kopakkala

Kerron tässä kirjoituksessa, miten voit huijata itsesi asiantuntijaksi viidessä minuutissa. Ensin kuitenkin pieni omakohtainen tositarina:

Rekrytointi sosiaalisessa mediassa

Päätimme muutama kuukausi sitten palkata yrityksemme toisen työntekijän.

Ensiksi kyselimme tietysti omista verkostoistamme ja tämän jälkeen laajensimme haun sosiaaliseen mediaan.

Muutamassa päivässä esiin nousikin henkilö, joka oli aktiivisesti esitellyt omaa osaamistaan sosiaalisessa mediassa sekä muun muassa kirjoittanut työnhakublogia.

Meidän ei niin sanotusti tarvinnut ostaa sikaa säkissä. Näimme jo ennen ensimmäisenkään rekryilmoituksen julkaisua, että meille sopiva työntekijä oli vapailla markkinoilla.

Otimme Taneliin yhteyttä ja muutaman viikon kuluttua hän jo aloittikin meillä töissä. Eikä muuten ollut mitenkään erityisen huono rekry. Taneli nimittäin hommasi meille Helsingin Sanomien kokosivun jutun jo heti ensimmäisten työviikkojensa aikana.

Tämä on hyvin moderni tarina työnhakemisesta ja työntekijän palkkaamisesta.  Suurin osa yrityksistä ei vielä toimi näin. Muista kuitenkin se, että kaikki työnantajat haluavat selvittää taustojasi jo ennen työhaastattelua, vaikka tämä ei aivan virallisesti olisikaan sallittua.

Netissä pitää olla narsisti

Oman nimen googlaaminen saattaa tuntua hieman narsistiselta. Se kuitenkin kannattaa, koska todennäköisesti työnantajakin tekee niin. Tarkista millaisen kuvan annat potentiaaliselle työnantajalle.

Hakutulosten haltuun ottaminen omalla nimellä on kohtuullisen helppoa. Sinun tulee vain tuottaa mahdollisimman paljon itseesi liittyvää positiivista sisältöä. Sosiaalisen median palvelut ovat omiaan tällaiselle sisällölle.

Kuusi vinkkiä henkilökohtaiseen maineenhallintaan

  • Tee Facebookkiin julkinen osio
  • Luo LinkedInin profiili
  • Tee Twitter-tili omalla nimelläsi
  • Hyödynnä Googlen palvelut, Youtube ja Google plus
  • Luo blogi omalla nimelläsi ja kirjoita kaksi artikkelia
  • Kommentoi kymmentä työhösi liittyvää blogikirjoitusta

Tämän jälkeen linkitä sosiaalisen median tilisi keskenään, jotta hakukoneet varmasti löytävät ne. Tadaa. Sinulla on asiantuntija verkkopresenssi.

Jatkojalostamalla näitä profiileja, voit luoda itsestäsi yhä syvemmän asiantuntijakuvan. Jos googlaat esimerkiksi minun nimelläni, löydät 10 hakutulosta, joista pystyn itse hallitsemaan kahdeksaa.

Voin siis muutamassa tunnissa muokata itsestäni minkä tahansa alan asiantuntija. Pelottavaa, eikö totta?

Olli Kopakkala
Ukko.fi:n markkinointivastaava.

Kuuntele sydäntäsi, löydä oma tiesi

SEFEn tutkimuspäällikkö Juha Oksanen

Arjessa kuulee ja näkee erilaisia uratilanteita ja -tarinoita. Epävarmuutta omista valinnoista ja niiden taustoista, halua ”tehdä oikein”. Tämä alkaa tyypillisesti jo opiskeluvaiheessa: mitä valintoja (esimerkiksi pääaine tai ohjelma) minun kannattaa tehdä jotta todennäköisesti myöhemmin työllistyn ”laadukkaasti”  tai keskimäärin ansaitsen erityisen hyvin esimerkiksi erilaisten tilastojen valossa. Tässä vaiheessa on syytä soittaa hälytyskelloja, ollaan vaaravyöhykkeellä.

Omaa tilannetta peilataan usein kollegoiden, ystävien ja niin edelleen tilanteisiin ja pohditaan, olenko menossa ”oikeaan” tai niin sanotusti yleisesti arvostettuun suuntaan. On ehdottoman hyvä että ura-askelia suunnitellaan ennalta. Tunne ja järki eivät ole toisiaan poissulkevia voimia.

Olennaista on kuitenkin pohtia, mitä juuri sinä itse haluat tehdä, mikä sinua kiinnostaa ja missä olet erityisen vahva. Niin kutsuttujen hygieniatekijöiden (palkkaus ja muut työsuhteen ehdot, työn rakenteellinen organisointi jne.) varaan ei kannata omia uravalintojaan rakentaa, vaikka niilläkin tietty merkitys väistämättä on.

Ole avoin ja rehellinen omille toiveillesi ja kiinnostuksen kohteillesi. Työ, jolla itse koet olevan merkitys ja jossa koet pystyväsi hyödyntämään omaa osaamistasi , toteuttamaan itseäsi sekä kehittymään, palkitsee ja antaa tyydytystä. Ole siis oma itsesi ja unohda stereotyyppiuramallit. Työurallakaan ei kannata elää ns. sitku (sitten kun…) –asenteella, sillä elämä on tässä ja nyt, se ei odota.

Sisällöllisesti palkitsevassa ja kiinnostavassa työssä tuntuukin parhaimmillaan samalta kuin mitä Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbacka juuri kuvaili sanoilla ”lopetin työnteon vuosia sitten” (Talouselämä  20 / 2013). Muutos ei toki tapahdu itsestään, se vaatii aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä usein myös pientä kärsivällisyyttä.

 

Sinä tiedät, sinä päätät

Kukaan muu ei lopulta voi puolestasi päättää, mikä on sinulle sopiva ura tai tehtävä, se pitää itse löytää. Tätä pohtiessa apuna kannattaa toki käyttää omia verkostojaan ja esimerkiksi SEFEn päteviä uraneuvojia. Kannustan avoimesti haastamaan itseäsi ja pohtimaan, mikä olisi juuri sinun ”oma juttusi”. Se saattaa odottaa aivan nurkan takana.

Olennaista on rohkeus arvioida kriittisesti vallitsevaa tilannetta, tiedostaa oma tahtotilasi sekä suunnata sitä kohti. Työ on osa elämää, sen tulisi siis osaltaan tuottaa hyvää oloa ja hyvinvointia. Pelkkien ulkoisten motivaattorien perässä kulkeminen ja kompromissien tekeminen tämän vuoksi turhauttaa ja imee energiasi. Vastaavasti työn ilo energisoi ja saa aikaan positiivisia vaikutuksia koko olemukseesi lisäten samalla työn tuloksellisuutta.

Älä siis huijaa itseäsi. Olet lopulta vastuussa valinnoistasi ennen kaikkea itsellesi – sydämellesi.

 

Juha Oksanen
Tutkimuspäällikkö, SEFE

Miltä maailma näyttääkään rekrytointikonsultin pöydän takaa…

Uravalmentaja Sirja Kulmala

No kyllä mä muuten pärjäisin, mut kun ne konsultit ei ymmärrä…”

Uravalmentajan näkökulmasta aika tutun kuuloinen lause kun puhutaan työnhausta asiakkaan kanssa. Suorahaku- ja rekrytointikonsultteihin liittyy paljon uskomuksia ja ne herättävät monenlaisia tunteita meissä.

Yhä enenevässä määrin työpaikat kuitenkin täytetään konsulttifirmoja apuna käyttäen, joko julkisella hakuilmoituksella, hybridihaulla tai puhtaasti suorahaulla eli niin sanotulla headhunttauksella. Tämän vuoksi olemme myös SEFEn urapalveluissa tiivistäneet yhteydenpitoa alan toimijoihin, jotta pystyisimme palvelemaan jäseniämme työnhaun kiemuroissa parhaalla mahdollisella tavalla ja uusimman tiedon valossa.

”Lähetän CV:ni suorahakukonsultille ja hän etsii minulle työpaikan.”

Valitettavasti homma ei useinkaan toimi niin. Työnhaku on työtä ja tämä pätee myös suorahakukonsulttien kanssa toimittaessa. Toki meissä ekonomeissakin on aina niitä, jotka kirjaimellisesti soitetaan töihin ilman mitään omaa aktiviteettia, mutta soittoa voi joutua odottelemaan tovin. Kannattaa siis itse toimia ja olla aktiivinen jos uusi paikka kiinnostaa.

Sitä miten suorahakukonsulttia kannattaa lähestyä ja miten yhteydenottoon valmistautua – pyrimme sparraamaan urapalveluissa henkilökohtaisesti.  Kahteen tärkeään kysymykseen on jokaisen pystyttävä vastaamaan riippumatta työnhaun kanavasta tai keinoista – mitä osaan ja mitä haluan tehdä. Oman osaamisen tunnistaminen ja siitä kertominen niin työnhaundokumenteissa kuin verbaalisessakin kommunikoinnissa on kaikkein oleellisinta.

Uravalmennuksessa on mahdollista käydä läpi omaa osaamistaan, analysoida sitä vastuiden, saavutusten ja kehittymisenkin näkökulmasta valmentajan kanssa. Samoin se, mitä haluaa tehdä seuraavaksi työelämässä, on  syytä osata sanoittaa ainakin suuntaa antavasti. Kukaan ei ole ajatustenlukija, ei edes konsulttiJ.

 

Selkeästi kerrottu työhistoria ja odotukset helpottavat etenemistä suorahaussa

”Haluan tehdä seuraavaksi jotain ihan muuta.”

Kuulostaa tutulta. Valitettavasti yksikään suorahakukonsultti, jonka olemme lähiaikoina tavanneet, ei ole saanut asiakkaaltaan toimeksiantona etsiä tehtävään henkilöä, joka ”on tehnyt jotain aivan muuta aiemmin”. Toki tulevassa tehtävässä saa ja pitääkin olla haasteita, mutta totaalinen muutos on harvoin mahdollinen, jos puhutaan työllistymisestä toisen palvelukseen. Konsultin palkan maksaa asiakas ja hän pyrkii etsimään tehtävään asiakkaan tarkkaan määrittämien kriteerien mukaisen henkilön.

Mitä selkeämmin hakija on osannut kertoa työhistoriastaan ja vastuistaan sekä tulevista odotuksistaan, sitä helpommin hän pääsee etenemään asiassa konsultin kanssa oikeaan suuntaan, kunhan sopiva tehtävä avautuu. Usein haetaan juuri vastaavaa kokemusta omaavaa henkilöä, joka näin pystyy melko nopeasti ottamaan tehtävän haltuun. Mikäli kokemusta toimialasta ei ole, pitää tällöin olla erittäin vahvaa substanssiosaamista tehtävän sisällön suhteen jotta asiakas, huom! ei siis konsultti, näkee sinussa potentiaalisen työntekijän.

 

Sparraa työnhakustrategiaasi SEFEn uravalmentajien kanssa

Me SEFEn urapalveluissa haluamme tarjota mahdollisimman uutta tietoa suorahausta ja konsulttien kanssa toimimisesta, jotta jäsenet käyttäisivät työnhakuun laittamansa ajan tehokkaasti.  Olemme avaamassa oman suorahausta kertovan osion joulukuun alussa tällä viikolla julkaistavaan SEFEn uuteen verkkopalveluun. Suorahakusivuilla muutamat alan toimijat esittelevät toimintaansa ja kertovat miten heidät parhaiten tavoittaa.

Hyvä valmistautuminen suorahakukonsulttia lähestyttäessä parantaa huomattavasti mahdollisuuksia päästä jatkokeskusteluihin hakijalle oikean tyyppisten tehtävien suhteen sekä säästää molempien aikaa. Sparraa siis työnhakustrategiasi kuntoon SEFEn uravalmentajien kanssa ennen kuin tarut luuriin. ura@ekonomit.fi tai varaa puhelinaika.

 

Sirja Kulmala
Asiantuntija, urapalvelut

Mistä löytäisin kollegan…?

Kuntasektorilla työskentelevä ekonomi on harvinainen ilmestys. Kaikista kuntatyöntekijöistä meitä on alle 0,2 prosenttia. Kun kauppatieteilijöiden määrä Suomessa lasketaan kymmenissä tuhansissa, väistämättä miettii, miksi kuntasektorilla työskentelee vain joitakin satoja kauppatieteiden maistereita muissa kuin opetustehtävissä.

Kuntatyössä on monia myönteisiä puolia. Työehtosopimus on kattava ja tarjoaa kilpailukykyiset ehdot. Kunnallisella sektorilla saa tehdä monipuolista työtä, jonka kautta voi vaikuttaa kuntalaisten eli meidän kaikkien palveluihin ja hyvinvointiin. Sukupuolten välisiä perusteettomia palkkaeroja ei juuri ole.

Ekonomiopiskelijoiden keskuudessa kunta-alaa ei kuitenkaan aina nähdä houkuttelevana mahdollisuutena. Osin taustalla on tosiasioita, osin kyse on puutteellisesta tiedosta. Yleisimmät ennakkokäsitykset kuntasektorista ovat johtamisen ongelmat ja huono palkkataso. Poliittisen ja ammattijohtamisen yhteensovittaminen sekä päätöksentekojärjestelmän omaksuminen ovat asioita, joita koulussa ei opi.

Elämä opettaa. Päätöksenteon hitaus, arvaamattomuus ja lyhytjänteisyys ovat riskejä, jotka saattavat realisoitua. Johtamisen ongelmat eivät tosin taida olla aivan tuntemattomia muillakaan sektoreilla. Palkat ovat nykyisin yhä enemmän neuvoteltavissa myös kuntasektorilla.

 

Kunnissa tarvitaan muutoksen läpiviejiä

Etenemismahdollisuuksiin panostamalla kuntatyönantaja voisi luoda itselleen kilpailuedun. Jos haluaa edetä haastavampiin tehtäviin, usein on pakko vaihtaa organisaatiota, niin yksityisellä kuin kuntasektorillakin.

Mielenkiintoista on nähdä, vaikuttaako kuntauudistushanke positiivisesti työnantajasuosioon. Tekijöitä, muutoksen läpiviejiä kun tarvitaan. Eläköityminen koskettaa myös asiantuntija- ja esimiestehtävissä työskentelevien joukkoa. Palvelujen tuotteistamisen ja kustannuslaskennan tarpeet sekä tehokkuuden kasvattamisen välttämättömyys vaativat toimenpiteitä, joissa ekonomiosaamisella on käyttöä.

Itse olen tyytyväinen menneisiin kymmeneen vuoteen kuntasektorin palveluksessa. Tosin ensimmäiset vuodet pienen terveyskeskuskuntayhtymän palveluksessa eivät avanneet näkyä siitä, mitä mielenkiintoista voisi olla tulossa. Kaikista ikävistäkin kokemuksista huolimatta voin suositella kuntasektoria työnantajana.

Ekonomikollegojeni kannattaa kuitenkin pitää varansa, etteivät tradenomit ja hallintotieteilijät vie parhaita työpaikkoja päältä!

 

Sami Sipilä
Talousjohtaja
SEFEn hallituksen jäsen

 

Talousjohtaja Sami Sipilä työskentelee 4000 työkaverinsa tavoin Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä Lahdessa. Sosiaali- ja perusterveydenhuollon talousjohdon tehtävissä hän on toiminut myös Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri ja kauppatieteiden maisteri. Vapaa-aikanaan hänet löytää lenkkipolulta, hiihtoladulta tai kesämökiltä ja nykyisin myös leikkipuistosta.

Myllerrysten keskellä?

Organisaatiouudistus, fuusio, yt-neuvottelut, uusi toimitusjohtaja…. Olemme lähes kaikki muutosten myllerrysten keskellä ja mietimme, miten tämä vaikuttaa minun tulevaisuuteeni.

No, se riippuu, miten itse koen muutoksen. Joku viisaampi on joskus tokaissut:” Kun muutoksen tuulet puhaltavat, toiset kaivavat poteroita, toiset taas levittävät siipensä!”  Niinhän se on; muutos tarjoaa mahdollisuuden niille, jotka sitä ovat toivoneet tai jotka elämän katkoskohdassa joutuvat miettimään: ” Olisiko aika tehdä jotain ihan muuta?”

Jos mielii askeltamaan uuteen suuntaan, pitäisi kuitenkin tuntea omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Kaikista ei ole esimerkiksi yrittäjiksi, vaikka se yrittäjän vapaus houkutteleekin. Yrittäjyys kun vaatii tiettyjä ominaisuuksia. Jos niitä on, rohkaistu toteuttaa unelmasi, ettei kiikkustuolissa tarvitse harmitella, ettei edes yrittänyt!

 

Aktiivisuus ja valmius kehittyä auttavat myrskyjen yli

Joku toinen viisas taas on neuvonut: ”Organisaatiomuutoksessa tarraudu omaan osaamiseesi, jotta saat pitää sen tuolin, joka sinulle kuuluukin!” Sekin on tärkeä neuvo. Pitää uskaltaa tuoda esiin niitä vahvuuksia, joita asiantuntijana Sinulla on. Jos pidät siitä, mitä teet, ei ole itseisarvo hypätä johonkin muuhun.

Valitettavasti oikeudenmukaisuus kuitenkaan ei aina tapahdu organisaatiomuutoksissa ja parasta ei aina valita. Jos näin käy, kannattaa ehkä katsoa tulevaisuutta avoimin mielin. Lojaalisuus yhtiötä kohtaan, joka ei ole lojaali Sinulle on kovin yksipuolista.

Ekonomin koulutustausta onneksi antaa meille hyvän pohjan kehittää itseämme ja lisätä markkina-arvoamme. Oma aktiivisuus ja valmius itsensä kehittämiseen auttavat meitä selviytymään näistä myrskyisistä ajoista.

Voimaa ja neuvoja saa myös omasta ekonomiyhteisöstä – pidä se mielessäsi, älä jää yksin tuskailemaan!

Jane Moilanen
Toimitusjohtaja House of Branding
SEFEn hallituksen jäsen

Yrittäjyyttä yrityksen sisällä

Hallituksen uutena jäsenenä haluaisin avata nuorille ekonomeille yhtä näkökulmaa yrittäjyyteen. Mahdollisuutta, tietä, jota itse kuljin ryhtyessäni yrittäjäksi. Sanotaan, että yrittäjäksi synnytään tai yrittäjyys imetään jo äidin maidossa. Ehkäpä se useille onkin näin, että olosuhteet, joihin synnytään voivat johtaa ajattelemaan ja toiminaan kuten yrittäjä ja lopulta vihdoin huomaamaan olevansa itsenäinen yrittäjä.

Itse olen pienviljelijäperheen nuorimmainen ja jo alle kouluikäisenä oppinut tekemään yrittäjämäisesti työtä.  Mitään ei saatu helpolla vaan koko perheen voimavarat oli käytettävä maatilan toiminnan pyörittämiseen jokapäiväisen  elannon saamiseksi. Näin tiimityö ja kaikkien osallistuminen tai osallistuttaminen tuli tutuksi jo lapsuuden maisemista. Jokainen vastasi hänelle annetuista tehtävistä tai huolehti itselleen sijaisen estyneenä  tehdä työtä. Tämä  opittu malli seurasi mukana  työelämään siirtymiseni yhteydessä.

Olen kokenut itselleni mielekkääksi tavaksi sen, että saan itse vastata työstäni, asiakassuhteistani , töiden järjestelystä sekä sen aikataulutuksesta. Samoin  siitä, että voin vaikuttaa  työnantajani yhtiön menestymiseen ja että  sillä on suora vaikutus myös ansiotasooni.  Tämä tapa työskennellä on luonnollisesti vastuullisempaa ja haasteellisempaa kuin se, että joku muu vastaa viime kädessä töiden valmistumisesta tai niiden tuloksesta.

 

Yrittäjäksi siirtymisen kynnys madaltuu työuran karttuessa

Mutta uskon, että suurimmalle osalle työntekijöistä se antaa myös enemmän mielekkyyttä työhön ja vapautta, josta voi nauttia.  Näin työskennellen  yrittäjäksi siirtymisen kynnys madaltuu koko työhistorian ajan. Tulee päivä,  jolloin  huomaa haastattelevansa itsensä oman yhtiönsä työntekijäksi. Vaikka näin käy, että yrittäjämäisesti pitkäänkin työskennellyt työntekijä aikanaan siirtyy itsenäiseksi yrittäjäksi on siirtyminen molemmille osapuolille positiivinen ja mahdollisuuksia avaava tilaisuus.

Siirtyjälle se merkitsee vain yhtiön nimen vaihtumista lomakkeisiin, kirjekuoriin , nettisivuille jne. Yritykselle , josta siirtyminen tapahtui, siirto antaa mahdollisuuden rekrytoida uusi innostunut, uusia näkökulmia mukaan tuova, mahdollisti myös  yrittäjämäisesti työskentelevä  työtekijä.  Molemmille osapuolille jää hyvä muisto ajasta jolloin toimittiin yhdessä .

Parhaassa tapauksessa siirtyminen yrittäjäksi ei katkaise lainkaan yhteistyötä. Keskinäinen yhteistyö voi  jatkua esimerkiksi alihankintasuhteena kuten omassa tapauksessani on käynyt.

 

Leila Auer
KHT, JHTT, KTM
SEFEn hallituksen jäsen

 

Ekonomiyrittäjän pohdintoja yrittäjyydestä

Yrittäjyys tuo mukanaan paljon tunteita: pelkoja, innostuneisuutta, ärtymystä, iloja ja suruja. Sen tien kulkeminen on kuin pieni vuoristopolku, joka on täynnä mutkia ja ylä- sekä alamäkiä. Jokainen yrittäjä joutuu varmasti kyseenalaistamaan valintansa jossain vaiheessa. Näitä epävarmuuden hetkiä tulee ja menee. Osa siirtyy takaisin palkkatyöhön ja osa jää yrittäjiksi koko loppuelämäkseen.

Omalla kohdallani yrittäjyys on antanut minulle paljon. Olen jo nuorena päässyt rakentamaan tiimejä, luomaan uutta, haastamaan itseäni ja kokemaan suurta vastuuta. Olen palkannut ja joutunut irtisanomaan. Ja kyllä, myönnän, että joskus mieleeni on hiipinyt ajatus, että onko tässä mitään järkeä ja olisiko minun elämäni ollut paljon helpompaa palkkatöissä. Vastaus on toki kyllä. Uskon, että elämäni olisi helpompaa palkkatöissä.

Mutta kuka sanoi, että elämän tulisi olla helppoa tai että helppous toisi onnen ja tyytyväisyyden omaan elämään? Tuoko helppous uusia ideoita ja innovaatioita maailmaan, muuttaako helppous elämäämme? Maailman muuttaminen paremmaksi tavalla tai toisella kun on yleensä jokaisen liiketoiminnan taustalla: rakennetaan jotakin, mitä joku muu tarvitsee. Minulle helppous ei ole koskaan tuonut onnea enkä usko, että se koskaan tulee tuomaankaan.

 

Parhaat hetket yrittäjyydessä

Itse asiassa yrittäjyyden parhaat hetket ovat olleet juuri niitä kinkkisen tai haastavan tilanteen jälkeisiä raukeuden hetkiä. Katsot tiimiäsi onnellisena ja olet onnellinen yhteisistä saavutuksistanne. Tiedät, ettei tämä olisi ollut mahdollista ellet olisi uskaltanut lähteä yrittäjäksi.

Yrittäjyys on myös tietynlainen peli, jossa haluat koko ajan edetä. Ne asiat, jotka tekivät sinut onnelliseksi vielä vuosi sitten, eivät enää riitäkään. Haluat koko ajan saavuttaa enemmän. Muistan hyvin sen tunteen kun ensimmäisten yrittäjävuosieni aikoina katsoin toimistoamme ja mietin, että tämän olimme saavuttaneet. Toimisto toi saavutukseen konkretian. Kun nyt katson toimistoamme, en enää saa sitä samaa tunnetta.

Mikäli harkitset yrittäjäksi ryhtymistä, sinun kannattaa miettiä seuraavia kysymyksiä:

  • Uskallatko lähteä elämään epävarmasti niin rahallisesti kuin myös muutenkin?
  • Oletko niin pitkäjänteinen, että ensimmäiset kuopat eivät sinua lannista?
  • Onko yritysideasi sinulle niin intohimoinen asia, että jaksat olla sen kanssa naimisissa vuosia, ehkä koko loppuelämäsi?
  • Oletko utelias ja innokas oppimaan uutta?
  • Onko sinulle taloudellisesti mahdollista siirtyä yrittäjäksi?

Jos vastasit seuraaviin kysymyksiin “kyllä”, suosittelen jatkamaan ideasi työstöä. Ennen yrityksen perustamista sinun kannattaa myös tutustua muihin yrittäjiin. He tulevat olemaan sinulle erittäin tärkeitä ihmissuhteita seuraavien vuosien aikana. Itse en voisi olla yrittäjä ilman muita yrittäjäkavereitani. Osa on mukana yrityksissäni, osa taas toimii tukena haastavien hetkien kohdatessa.

 

Helene Auramo
CEO, Partner www.zipipop.com