Avainsana-arkisto: verkostot

Sukella syvemmälle työnhaussa

SEFEn uravalmentaja Tiina Myöhänen-Astikainen

Eikö uusi työ tunnu löytyvän? Lähetitkö juuri 53:nen hakemuksesi? Oletko käynyt jo ainakin tusinassa alkuhaastattelussa? Jäitkö hakuprosessissa hopeasijalle viidennen kerran? ”Kiitos hakemuksestasi. Valitettavasti et tällä kertaa tullut valituksi jatkoon..” Tuttua?

Mieti vielä. Oletko tehnyt kaikkesi?

Kolunnut kaikki mahdolliset polut, myös muut kuin Monsterin ja Oikotien julkiset paikkahaut? Oletko kartoittanut sinua aidosti kiinnostavat työpaikat? Mikä on kohdeyritystesi top 10? Tiedätkö, kehen siellä ottaa yhteyttä, löytänyt siis tulevan esimiehesi? Oletko hyödyntänyt vähintäänkin kymmenet LinkedIn kontaktisi? Tuntisiko joku heistä juuri oikeita tyyppejä? Tai olisi itse jopa se oikea. Unohtamatta lähiverkostoa, joka ei pyöri sosiaalisessa mediassa.

Sukella syvemmälle!

Sukeltaminen voi tuoda mieleen joko negatiivisia tai positiivisia asioita. Työkaverini mieleen se toi syvän valtameren ja pimeääkin pimeämmän Mariaanien haudan. Hui!

Ekaluokkalaiselle pojalleni Mariaanien hauta tuo ensimmäisenä mieleen äärettömän kiehtovan ja mielenkiintoisen, jopa hieman jännittävän ja vaarallisen paikan. Siitä pitää ehdottomasti saada tietää lisää. Niinpä kaivoimme YouTubesta esiin videolinkkejä, joissa elokuvaohjaaja James Cameron laskeutuu Mariaanien hautaan erikoisvalmisteisella sukellusveneellä.

 

Myös työnhaussa kyse on asenteeesta

Kysymys on asenteesta. Innostaako vai kauhistuttaako työnhaku, työnantajaehdokkaiden kontaktointi, itsensä ja oman ammattitaitonsa myyminen ja työpanoksensa tarjoaminen yrityksen käyttöön? Innostaako se ja osaatko tehdä sen?

Oletko itse tunnistanut omat vahvuutesi, osaamisesi, onnistumisesi ja lisäarvosi? Jos et, kuinka voit ajatella meneväsi kertomaan siitä vakuuttavasti tuiki tuntemattomalle työnantajalle?

Moni ura-asiakkaani kertoo, kuinka on hakenut työtä jo kuukausia. Seurannut julkisessa haussa olleita työpaikkoja, lähettänyt niihin kymmeniä hakemuksia, kontaktoinut jopa Suomen suurimmat suorahakukonsultit. Sitten iskee maratoonarin väsymys.

Työpaikkailmoitusten seuraaminen ja haettujen paikkojen määrä ovat molemmat hyviä asioita. Vielä määrääkin tärkeämpää on ymmärtää ja määritellä se, mitä itse haluaa, mistä on oikeasti kiinnostunut, mistä innostunut. Harva lähtee kuitenkaan tästä liikkeelle, vaan ensin lähetetään jopa kymmeniä CV:eitä eri paikkoihin ja jäädään sen jälkeen  odottamaan, josko työnantaja löytäisi CV:n tietokannasta ja innostuisi soittamaan.

 

Käytä verkostojasi!

Ole aktiivinen! Tällä tarkoitan työnantajalle päin soittamista tai sähköpostin laittamista, itsensä ja osaamisensa esittelemistä, hyvän ensivaikutelman antamista. Ja ennen kaikkea, suhdetoimintaa. Sitä, ettet jätä kontaktointia yhteen yhteydenottoon. Näytä, että olet tosissasi kiinnostunut yrityksestä, yksiköstä, tiimistä ja työtehtävästä.

Työnhaku, erityisesti niiden kuuluisien ja näkymättömien piilotyöpaikkojen haku, on ennen kaikkea suhdetoimintaa; asiakkaan – siis työnantajan – lämmittelemistä ja lämpimänä pitämistä.

Suhdetoiminta ja sinnikkyys kertoo siitä, että kyseinen yritys ja työnantaja ei ole sinulle vähäpätöinen tai yhdentekevä. Se kertoo siitä, että olet motivoitunut pääsemään yritykseen töihin. Ja että pysyt motivoituneena, kun se huonompi päivä tulee tai kun kaikki menee pieleen tai kun haasteita ja ongelmia kasaantuu.

Se kertoo paljon sinusta!

 

Suhdetoiminta ja sinnikyys palkitaan

Voin käytännön kokemuksesta sanoa, että tämä toimii. Olen ollut reilun vuoden ajan sparraamassa Ekonomiliiton jäseniä erilaisissa urakäänteissä ja työnhaussa, ja saanut asiakkailtani ihania viestejä, joissa he kertovat, kuinka kova työ, suhdetoiminta ja sinnikkyys on tuottanut lopulta toivotun tuloksen. Uuden työpaikan.

Tässä lopuksi rohkaisua omaan työnhakuusi eräältä ura-asiakkaaltani. (Huom! Yritys X oli asiakkaani kohdeyritys, joka häntä aidosti kiinnosti ja johon hän oli halunnut mennä jo pidemmän aikaa, hakenutkin kerran aiemmin).

”Useamman haastattelun ja testin jälkeen minulle tarjottiin tätä Yritys X:n paikkaa ja aloitinkin viime viikolla unelmatyöpaikassani. Tunne on ollut mahtava. Odotus ja sinnikkyys taas kerran kannatti, vaikka usko hetkittäin meinasikin rakoilla matkan varrella. Tällä hetkellä asiat eivät juuri paremmin voisi olla. Haluan kiittää sinua tuestasi ja mahtavasta sparrauksesta menneiden kuukausien aikana. Apusi ja tukesi on ollut korvaamatonta. Suuri kiitos siitä!”

Kun mietit työnhakua, älä mieti liian kauan yksin, vaan varaa aika liittosi uraohjaajalta. Olemme täällä sinua varten.

Mainioita vinkkejä piilotyöpaikan löytämiseen à la Uranus: Löydä piilotyöpaikat.

 

Tiina Myöhänen-Astikainen
Asiantuntija, Ekonomiliiton urapalvelut

Osallistavat palvelut tuovat jäsenten äänen kuuluville

Marianne Falck-Hvilstafeldt ja Arja Parpala

SEFE on strategiassaan määritellyt, että olemme yksilöiden yhteisö. Etsimme jatkuvasti keinoja, joilla jäsenemme voivat jakaa osaamistaan toisilleen meidän avullamme ja joilla voimme rohkaista heitä hyödyntämään ammattitaitoaan ja tekemään arvojensa mukaisia valintoja työelämässä.

Olemme selvittäneet, miten voimme tarjota entistä enemmän osallistumisen mahdollisuuksia jäsenillemme. Käynnissä on useita pilottiprojekteja, palvelun kehittämishanketta, joissa jäsenten osallistuminen otetaan erityisesti huomioon ja samalla luodaan toimintatapoja, jotka voidaan ottaa pysyvästi käyttöön. Näitä ovat muun muassa videopalaute, Kylteripäivät ja EkonomiEsimies –koulutus somessa.

Osallistava palvelu on sellainen, jossa henkilö luo lisäarvoa toiselle SEFEn jäsenelle.

Osallistavien palveluiden myötä työskentelytapoja on osin uudistettu SEFEn toimistolla. Osallistavia palveluita on kehitelty teemaan kuuluen osallistaen niin eri yksiköistä asiantuntijoita kuin myös ottamalla esimerkiksi kylteriyhdyshenkilöitä, kyllejä, mukaan Kylteripäivien tekemiseen. Ideoita on palloteltu omissa viraalisissa toimiston ryhmissä.

Sähköisiä palveluita on kehitetty ja jatkokehitetty käyttäjiltä tulleen palautteen pohjalta. Tarpeita sähköisille palveluille on tullut käyttäjiltä itseltään. Esimerkiksi SEFEn luottamushenkilöiden asiakirja- ja keskustelufoorumeiden ja jäsenyhdistysten Parhaat käytännöt -keskustelusivuston ideat tulivat käyttäjiltä ja jatkokehittämistä tehdään heiltä tulevaa palautetta ja kehitysideoita kuunnellen.

Jatkossa uusia palveluita voidaan luoda osallistamalla käyttäjät mukaan kehittämiseen. SEFEn ensimmäisen mobiilisovelluksen Työaikavalmentajan kehittämisessä jäsenet otetaan jo ennen ensimmäisen version lanseerausta mukaan. Jos haluat SEFEn jäsenenä osallistua Työaikavalmentajan kehittämiseen, olet tervetullut!

 

Anna palautetta tai treenaa työhaastatteluun videolla

SEFEn verkkopalvelussa pääset tiedettävästi ensimmäisenä organisaationa Suomessa jättämään videolla palautetta. Videosta on tullut keskeinen osa viestintää ja jopa rekrytointeja. SEFE tarjoaa mahdollisuuden treenata työhaastatteluun osallistumista videolla ja vinkkejä esimerkiksi työnhakuun videoilla omassa Youtube-kanavassa.

Videopalautteen käyttöönotto onkin luonteva jatkumo SEFEn palvelutarjontaan videolla. Videopalautteen kautta saamme viestiä jäseniltä ja muilta kiinnostuneilta meille päin eikä aina vain me SEFEssä viestitä videolla ulospäin.

Tarkoituksena on, että jatkossa voisimme saada videopalautteen kautta sellaista sisältöä, joka voisi olla myös jaettavissa ja joka hyödyttäisi muitakin SEFEn jäseniä esimerkiksi kokemuksia jakamalla. Millaisia hyviä vinkkejä olet saanut SEFEn uravalmentajilta uuden työnhakuun? Onko SEFEn juristi hyödyttänyt esimerkiksi tarkastamalla työsopimuksesi tai työpaikkasi kinkkisessä tilanteessa?

Laittakaa siis palautetta, terveisiä ja uusia avauksia videolla tulemaan! Ne kyllä katsotaan!

 

Kylteripäivät kokoaa viisisataa kylteriä yhteen

Kylteripäivät järjestettiin tänä vuonna tammikuun lopussa uusin sekä hyviksi todetuin eväin. Uutta KYPÄssä oli vahva osallistava ote jo valmistelussa. Tunnelmaa nostatettiin ennakkoon sosiaalisessa mediassa.

KYPÄstä kiinnostuneet pysyivät valmistelun tilanteesta ja uutisista perillä Kylteripäivien jatkuvasti päivittyvällä Facebook-sivulla. Sivuilla pääsi KYPÄ-tunnelmaan muun muassa kuvin ennakkoon, tapahtuman aikana ja sen jälkeen.

KYPÄn kuvakisa järjestettiin Instagramissa ensimmäistä kertaa. Kisaan osallistuivat #kypä merkityt kuvat. Kilpailukuvia tuli yhteensä 227. Voittaja ja viisi muuta eniten tykkäyksiä saaneiden kuvien julkaisijat julkistettiin Instagramissa, Twitterissä ja Facebookissa.

Viime vuonna KYPÄN aikainen Twitterin aktiivinen käyttö jatkui tänäkin vuonna. Yli 260 twiittillä KYPÄ-seminaarin puheenvuorojen innoittamina käytiin keskustelua.

Koska kaikki halukkaat eivät mahdu KYPÄän mukaan, pääsi muutkin kuin osallistujat osalliseksi somen ja verkkosisältöjen myötä KYPÄn sisätöön ja tunnelmiin. Ehkä joskus ”SEFE-TV” lähettää KYPÄstä livekuvaa, kuka tietää.

 

EkonomiEsimies -koulutusta tarjotaan LinkedInissä

EkonomiEsimies –koulutus on jo perinteikäs ja arvostettu kokonaisuus, jota SEFE on tarjonnut jäsenilleen vuodesta 2006 alkaen. Marraskuussa alkoi koulutuksen ensimmäinen toteutus sosiaalisessa mediassa, tällä kertaa LinkedInissä.

Mukana oli noin 35 osallistujaa, jotka pohdiskelivat esimiestyön elementtejä kouluttajien ohjaamina ja toistensa tukemina. Koulutuksen ohjeistukset, tietopaketit ja videot ovat saatavilla LinkedIn-ryhmässä. Koulutuksen luennot toteutettiin live-webinaareina.

Lisäksi kouluttajat avasivat keskusteluja esimiestyön kysymysten ympäriltä, keräsivät informaatiota lyhyillä kyselyillä ja kehittävät koulutusta jatkuvasti palautteen perusteella. Myös henkilökohtaista coachingia esimiestyön tilanteisiin on tarjolla osallistujille. Tämän palvelun tuottavat SEFEn omat uravalmentajat.

Mitä mieltä sinä olet näistä SEFEn osallistavista palveluista? Entä millaista osallistavaa palvelua toivoisit?

 

Marianne Falck-Hvilstafeldt ja Arja Parpala
SEFEssä osallistavia palveluita kehittävä työpari

Arja työskentelee SEFEssä uravalmentajana ja Marianne vastaa SEFEn sähköisistä palveluista ja sosiaalisesta mediasta.

Tutut ja tuntemattomat: verkottumisen valintoja

HEKOn puheenjohtaja Mari Lahtinen

Saan nimilappuni kiinnitettyä ja siirryn muiden osallistujien joukkoon. Nappaan kupin teetä ja pohdin mihin asettuisin istumaan. Huomaan pari tuttua, heidän seuraansa olisi helpointa mennä. Mutta entä jos tervehdinkin heitä vaan lyhyesti ja menenkin sittenkin ihan vieraaseen seuraan katsomaan löytyisikö tänään joku uusi kiva tuttavuus ja keskustelukumppani?

Tapahtuman sisältö on yleensä se ykkössyy osallistua johonkin tilaisuuteen, mutta monelle on tärkeää samalla tavata tuttuja tai laajentaa omia verkostojaan uusiin ihmisiin. Onhan varsin mahdollista, että jossakin tilaisuudessa on asiantuntevan puhujan lisäksi yleisössäkin monta asiantuntijaa. Heidän kanssaan voi siis syntyä jokin innostava keskustelu tai tilaisuudesta voi löytyä johonkin tarpeeseen tärkeä kontakti.

Ventovieraiden kanssa ei vaan ole niin helppoa mennä juttusille. Meillä monilla kun on vielä suojakuorena älypuhelin, jonka pariin uppoudumme sen sijaan että vaihtaisimme pari sanaa muiden osallistujien kanssa. Lisäksi on se vanhojen tuttujen ansa eli on leppoisampaa jäädä päivittämään kuulumiset tuttujen kesken kuin lähestyä vierasta ihmistä. Mutta jotenkin niihin tuttuihin on aikanaan tutustuttu, joten hyviä onnistumisiahan on siten jo olemassa! Siksi voi olla ihan palkitsevaa itsensä voittamista virittää keskustelu ventovieraidenkin kanssa.

Kontaktin ottaminen vieraaseen ihmiseen tuntuu ehkä siksi joskus hankalalta, että pitäisi jotenkin olla kunnon syy lähestyä toista. Häiritsenköhän? Onko tässä nyt mitään niin ihmeellistä sanottavaakaan?

Totuus kai kuitenkin on, että moni on iloinen pienestä juttuhetkestä uuden tuttavuuden kanssa. Harvalle on ”häiriöksi” se, että joku tulee vaikka kommentoimaan tilaisuuden sisältöä tai päivän uutisia. Se mitä sanoo, on usein vähemmän tärkeää kuin se, että osoittaa kiinnostusta toista kohtaan. Meistä moni pitää siitä, että tulee huomioiduksi.

 

Verkostoidu paikallisesti

Helsingin ekonomit ry (HEKO) samoin kuin muut SEFEn paikallisyhdistykset tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia kontaktiverkoston laajentamiseen. Pelkästään HEKOn piirissä järjestetään vuosittain yli 200 tilaisuutta.

Itse olen yhden HEKOn yritysvierailun yhteydessä vaihtanut käyntikortteja potentiaalisen asiakkaan kanssa ja tämä on ollut perusta myöhemmin syntyneelle merkittävälle asiakassuhteelle. Tiedän myös henkilön, joka on suoraan saanut työpaikan HEKOn toiminnan kautta tavatun HR-ihmisen ansiosta. Monien ihmisten seurassa on myös mukava olla ilman sen suurempia tavoitteita, joten omien verkostojen luomisen sosiaalinen näkökulma on sekin jo arvokas.

HEKOn tilaisuuksissa pyritään jatkossa auttamaan ihmiset verkostoitumisen osalta paremmin alkuun luomalla verkottumista edistäviä toimintatapoja. Osallistujilla on mm. nimilaput, tilaisuuksissa pyritään aina varaamaan aikaa tutustua vähintäänkin lähimpänä istuviin ekonomikollegoihin ja tapahtumien osaksi voidaan ottaa kommenttien vaihtoa tilaisuuden teemasta pienryhmissä.

Toivommekin HEKOssa, että tätä kautta syntyvä puheensorina tulee olemaan hankala katkaista!

Mari Lahtinen
HEKOn puheenjohtaja

Sosiaalisen median opas asiantuntijoille

Mielipidevaikuttajat & sosiaalinen media -selvitys

Sosiaalinen media luo mainion lisän asiantuntijan työkalupakkiin. Hyödyt voidaan nähdä pääosin kolmelta eri kantilta: oman osaamisen kehittämisen, verkoston laajentamisen ja oman asiantuntijuuden esille tuomisen kautta.

Sosiaalinen media on tuonut esiin myös uudenlaisen ilmiön: digitaalisen murroksen myötä asiantuntijan on mahdollista tavoittaa laajempi yleisö kuin hänen edustamansa organisaation. Muun muassa Burberryn ja LinkedInin toimitusjohtajilla on enemmän seuraajia LinkedInissä kuin heidän johtamillaan yrityksillä.

Jotta asiantuntija olisi mielipidevaikuttaja, hänellä tulisi olla vaikutusvaltaa, jotta henkilö taas olisi vaikutusvaltainen, tulisi hänen olla muun muassa asiantunteva ja luotettava. Tämän vuoksi henkilön pitäisikin löytää jokin yhteys niihin ihmisiin, joihin hän haluaa vaikuttaa, sillä kukaan ei kykene olemaan vaikutusvaltainen ilman yleisöä. Mielipidevaikuttaja myöskin ymmärtää mikä merkitys asioilla on sen kohdeyleisölle, jonka vuoksi pelkästään muiden tiedon eteenpäin jakaminen ei yksinään riitä.

Sosiaalinen media avaa yhden lisäportin tavoittaa relevantit kohdeyleisöt. Kanavat, jotka yleisesti sopivat parhaiten asiantuntijoille ovat blogit, LinkedInTwitter, SlideShare, YouTube, Facebook, Wikipedia ja Quora.

Edeltävä listaus herättää monissa kysymyksen kanavien paljoudesta. Tämä onkin yksi sosiaalisen median haasteista: kanavia on paljon ja ajankäytöllisesti niihin saisi kulumaan lukemattomia tunteja.

Kanaviin kannattaa lähteä yksi kerrallaan, miettiä jokaisen kanavan merkitys ja yleisesti omaa ajankäyttöä, jonka olet niihin valmis “sijoittamaan” (panostus vs. hyödyt). Koetko, että voit oppia niiden avulla, laajentaa omaa verkostoa ja/tai tarjota omalle kohdeyleisöllesi relevanttia tietoa?

Jos olet kiinnostunut sosiaalisesta mediasta, on mobiilisovellus Pivo tehnyt yhdessä sosiaalisen median toimisto Okimo Clinicin kanssa “Mielipidevaikuttajat & sosiaalinen media” -selvityksen. Toivomme tämän 57-sivuisen oppaan palvelevan mahdollisimman hyvin suomalaisia asiantuntijoita omassa sosiaalisen median hyödyntämisessään.

Okimo Clinicin toimitusjohtaja Helene Auramo

 

Helene Auramo
Kirjoittaja on KTM ja suomalaisen strategisen sosiaalisen median toimiston Okimo Clinicin toimitusjohtaja. Okimo Clinic on Marketing Clinicin tytäryhtiö. 

Sinä olet väärä ihminen lukemaan tämän kirjoituksen

SEFEn hallituksenjäsen Juuso Enala

Oletko koskaan kiinnittänyt huomiota jääkiekkoseurojen mainoksiin? En ihmettele, vaikket olisikaan. Niissä on miltei säännönmukaisesti yksi yhteinen nimittäjä: Ne on kohdistettu niille ihmisille, jotka ostavat lipun ilman mainostakin. Lätkämainoksilla tuskin koskaan edes yritetään tavoitella potentiaalisia uusia kävijöitä.

Korkeakulttuuri on monesti langennut samaan ansaan. Viestinnässä silitellään myötäkarvaan heavy-usereita. Helsingin Juhlaviikot käänsi asian oivallisesti päälaelleen. Heidän tapahtumakoneessaan sai etsiä muutamaan taustakysymykseen vastaamalla omia mieltymyksiä vastaavan tapahtuman. Mutta oli myös mahdollisuus altistua jollekin uudelle. Jos testin tekijä painoi löydä-painikkeen sijasta altistu-painiketta, hänelle ehdotettiin tapahtumaa, jonka arvot olivat asteikon vastakkaisesta ääripäästä. Oopperakävijällä olikin mahdollisuus altistua punkille tai päinvastoin.

Olet johkautunut tähän kirjoitukseen SEFEn verkkosivujen tai some-presenssin houkuttelemana. Olet jo SEFE-fani, eikä minulla ei ole tällä kertaa asiaa Sinulle. Minulla on asiaa niille ekonomeille, jotka eivät tätä lue. Minulla on asiaa niille noin 10 000 suomalaiselle ekonomille, jotka eivät syystä tai toisesta ole SEFEn jäseniä.

 

He eivät tiedä, ellet Sinä kerro heille siitä

He, jotka eivät ole tätä lukemassa, ovat tehneet päätöksensä olla liittymättä SEFE-yhteisöön kukin omista syistään. Heillä on valinnanvapaus. Mutta jättäytyessään yhteisön ulkopuolelle, he ovat jääneet pitkälti myös liiton viestien tavoittamattomiin. He eivät tiedä, että SEFE ei ole enää sama.

SEFE on tänään dynaaminen ja interaktiivinen edunvalvontajärjestö. Se ajaa ekonomien etuja kollektiivisesti, mutta suhtautuu jäseniinsä yksilöinä. SEFE on yksilöiden yhteisö, joka on tukena jäseniensä arjessa proaktiivisesti ja innovatiivisesti. SEFE tarkoittaa nykyisellään ennen kaikkia osallistavia palveluja ja verkottoitumista, urapalveluita ja mahdollisuutta ammatilliseen kehittymiseen.

He, jotka eivät tätä lue, muistavat ehkä jäsenmaksua vastaan saadun jäsenlehden ja Ekonomipäivät. He eivät tiedä, miten paljon uutta jäsenille tarjotaan nykyisin. He eivät tiedät, miten intohimoisesti liiton työntekijät ja luottamushenkilöt ajavat jäseniensä etuja. He eivät tiedä, ellet Sinä kerro heille siitä.

Jollen olisi vuosien mittaan luottanut ystävieni tekemiin ehdotuksiin, olisin monta elämystä köyhempi. Jakaminen tekee hyvää. Ensi kerralla pyydä kaverisi mukaan itsellesi tärkeään harrastukseen. Tai kerro hänelle itsellesi tärkeästä asiasta. En kirjoittanut tätä Sinulle vaan ystävällesi, joka ei tunne SEFEä. Sinun tärkeä tehtäväsi on viedä tätäkin viestiä eteenpäin. SEFE on jäseniensä edunvalvoja työelämässä, yhteiskunnassa ja koulutuksessa. Se on arvokas tehtävä.

Juuso Enala
SEFEn hallituksen jäsen

Osaamista ja rohkeutta jaetaan verkossa

SEFEn viestintäjohtaja eeva Riittinen-Saarno

SEFE uusi verkkopalvelunsa viime vuonna ja uusitut julkisivut saatiin valmiiksi marraskuussa. Julkaisua edelsi pitkä rupeama suunnittelua, kehittämistä ja ajatustyötä. Tekniikka asetti omat rajoituksensa ja nykyaika vaatimuksensa, joihin verkkopalvelun piti vastata.

Verkkopalvelun tarkoitus on auttaa jäseniä, nykyisiä ja tulevia, sekä yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä löytämään ne tiedot ja asiat, joiden vuoksi he seikkailevat sivustolla ekonomit.fi.  Nyt se onnistuu myös erilaisilla mobiili- ja päätelaiteilla. Verkkopalvelu on kanava joka luontevasti toteuttaa SEFEn strategian ydinelementtejä: osaamisen ja rohkeuden jakamista.

Verkkopalvelun uudistaminen merkitsi myös luopumista, luopumista perinteisestä organisaation rakenteista lähtevästä palvelujen, tekemisen ja toiminnan esittelystä. Tavoitteena on, että kylteri ja ekonomi löytää tietoa ja ratkaisua omaan tarpeeseensa. Vähän piti tehdä myös surutyötä, kun itselle tutut ja tärkeät ilmaisut ja termit muunnettiin yleiskielelle niin, ettei ammattislangia enää löydy. Palveltavana kun on jäsen, minä, joka on myös uuden strategian lähtökohta.

Verkkopalvelu on tarinoista tehty

Verkkopalvelun tiedonhakupolkuja kehitettiin asiakkuuksien pohjalta. Tietoa etsi kylteri tai ekonomi, joka omassa elämäntilanteessaan tarvitsi liitostaan tukea.  Tiedonhakijalla oli nimi, ikä ja opiskelu- tai työpaikka. Verkkopalvelu luotiin palvelemaan todellista jäsentä oikeassa elämässä.

Tiedon pitää löytyä mahdollisimman helposti ja sen on oltava käyttökelpoista. Työ verkkopalvelun kehittämiseksi ei lopu. Aina on päivittämistä, uusia asioita ja tietoja, jotka pitää saada liitettyä toisiinsa. Tarjolla on asiakokonaisuuksia, joita voi nauttia myös palastellen. Linkitysten on siis oltava kohdallaan.

Tietoa on avoimesti tarjolla

Uudistuksen yhteydessä avoimille sivuille siirrettiin valtaosa aikaisemmin kirjautumisen takana ollutta informaatiota ja myös palveluja, mikä nopeuttaa tiedonhakua. Samalla annetaan niille potentiaalisille jäsenille tietoa siitä, mitä saa kun on jäsen. Strategian mukaisesti jaamme osaamistamme.

Kaikkien keskeisimmät herkut ovat edelleen tarjolla vain jäsenille kirjautumisen takana. Palkkatutka, joka kertoo ekonomien palkkatietoja ja oman palkkahaarukan monen muuttujan summana, on jatkossakin vain jäsenten käytössä. Kuten ovat myös Ekonomipörssi samoin ja tapahtumiin ilmoittautuminen.

Uuteen verkkopalveluun ohjasimme kävijöitä Hot or Not –kampanjalla, joka herätti uteliaisuutta. Kampanjakyselyyn vastasi lähes 6 000 verkkokävijää.  Kampanja näkyi muun muassa sosiaalisessa mediassa.

Verkko on demokraattinen kanava

Verkkopalvelu on kaikkien käytössä silloin kun se itselle sopii. On ihan sama asutko Inarissa tai Hangossa,  verkko palvelee jokaisena vuoden ja vuorokauden aikana. Vahvana lisän SEFE on ottanut haltuun sosiaalisen median kanavia ja tarjoaa niiden kautta mahdollisuuksia verkostoitua. Yhteisillä verkkofoorumeilla LInkedInissä ja Facebookissa sparrata omia ajatuksia ja saada uutta uskoa rohkeisiinkin ratkaisuihin. Sosiaalinen media sykkii jatkuvasti uutta ja uudenlaista informaatiota sekä mahdollisuuksia kehittää yhteisiä ajatuksia.

Sanotaan, että suomalaisille sopii matkapuhelin kommunikointivälineeksi, koska silloin ei tarvitse tavata toista ihmistä. Sopiiko verkko sopii meille verkostoitumispaikaksi, koska virtuaalitodellisuudessa emme ole kättelyetäisyydellä.

Verkkoverkostoituminen on hyvä juttu. Silti me tarvitsemme edelleen perinteisiä kanavia tiedon ja rohkeuden jakamiseen.  Tilaisuuksissa ja tapahtumissa on hyvä halata vanhat tutut ja kätellä uudet, ja toivon mukaan samalla syntyy onnellisuutta siitä, että oman osa tätä porukkaa.

 

Eeva Riittinen-Saarno
SEFEn viestintäjohtaja

Yritetään yhdessä vielä

SEFEn yrittäjäneuvottelukunnan jäsen Heidi Keso

Suomi tarvitsee yrittäjyyttä ja yrittäjiä, se on selvä.  Mutta millainen ihminen ryhtyy yrittäjäksi, onnistuu elättämään itsensä ja perheensä ja ehkä jopa menestyy, rikastuu ja lopulta loistaa kateutta kirvoittavissa verotilastoissa. Yrittäjyyttä pohdittaessa syntyy herkästi mielikuvia massiivisista riskeistä, valvotuista öistä, laiminlyödyistä lapsista ja loputtomasta yksinäisestä puurtamisesta.

Toisille yrittäjyys on jotakin kaukaista, jonka saa hoitaa joku muu. Se on jotakin sellaista, johon vain erityisen rohkeat, lahjakkaat, erinomaisen liikeidean omaavat tai ehkä jopa hieman vinoutuneet ihmiset ryhtyvät.

Itselleni yrittäjyys on ollut suuri mahdollisuus ja ennen kaikkea näkökulma elämään. Olen loputtoman kiinnostunut liiketoiminnasta, kaikista sen mahdollisista muodoista. Näen menestyksekkään liiketoiminnan mahdollisuuksia kaikkialla ympäröivässä yhteiskunnassa, maitokaupassa, luvattoman huonosti hoidettujen vanhustemme kodeissa, sairaanhoidossa, kouluissa, suuryrityksissä, teollisuudessa, mutta ennen kaikkea toisessa ihmisessä. Haluan muuttaa maailmaa yrittäjyyden kautta, olla vaikuttamassa ja tulla kuulluksi. Haluan päättää ja vaikuttaa liiketoimintaan,  jolle annan tehokkaimman valveillaoloaikani. Haluan tehdä työtä asioiden parissa, joihin uskon ja jotka ovat sydäntäni lähellä, haluan kuunnella itseäni ja tehdä työtä, joka on osa minua.

 

Tiimiyrittäjyyssä yhdistyvät osaamiset ja unelmat

Mutta en halua tehdä tätä kaikkea yksin. Tiimiyrittäjyys on minun valintani. Tiimiyrityksessä yhdistyvät taitavasti ja nerokkaasti liiketoiminnassa toisiaan täydentävät erilaiset osaamiset ja unelmat.  Tiimiyrittäjyydessä yritysmuoto, omistusosuudet, pääomasijoitukset ja työpanos voivat vaihdella jokaisen henkilökohtaisen tilanteen mukaan. Tärkeintä on, että tiimissä on joukko ihmisiä, jotka haluavat yrittää yhdessä ja tosissaan, vastuuta jakaen.

Miksi siis yrittää yksin?

Suomessa on jo yli 320 000 yritystä, 280 000 yrityksessä työskentelee alle neljä henkilöä, ja useimmissa niistä vain yksi eli yrittäjä itse. Yksinyrittäjiä on jo riittävästi, nyt yrityksissä tarvitaan yhteistyötä ja yhä laajempaa osaamista.

En tosin halua maalata esittämästäni vaihtoehdosta liian ruusuista kuvaa. On myös totta, että kuten missä tahansa yrittämisessä, on tiimiyrittämisessäkin omat haasteensa. Erityisesti asiantuntijatiimissä toimiminen herättää paljon tunteita, kun oma osaaminen ja asiantuntemus asetetaan muiden arvioitavaksi. Lisäksi vastuun ottaminen yhdessä on vaativaa ja toisiin tulee pystyä luottamaan. Tiimiyrityksessäkin on panoksena omat varat, maine ja työpaikka, mutta myös yritykselle tärkeäksi muodostuneet ihmiset ja heidän välisensä suhteet.

Tiimiyrittämisen taitoja voi kuitenkin harjoitella, toimintatapoihin ja -malleihin voi valmentautua ja asioista voidaan sopia hyvin pitkälle etukäteen, on tärkeää varautua monenlaisiin, mahdottomiltakin tuntuviin tilanteisiin. Tärkeintä on muistaa, että sovituista asioista on puhuttava myös aloittamisen jälkeenkin. Vaikka vuorovaikutus vaatii aikaa ja energiaa, jatkuva osallistava ja pro aktiivinen vuorovaikutus on tiimiyrittäjyyden elämän lanka, jonka merkitystä ei saa vähätellä.

Tiimiyrittäjyys vaatii jäseniltään paljon, kuten mikä tahansa ihmissuhteen tai työyhteisön toimintakyvyn ylläpito. Mutta onnistuessaan tiimiyrityksestä ja sen jäsenistöstä voi tulla yrittäjälle elinikäinen voimavara.

Heidi Keso
KTT ja dosentti Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa
Perustaja ja tiimiyrittäjä Empiros Oy

Aktiivisuus ratkaisee työnhaussa!

Uravalmentaja Arja Vuorela

Miten löydän uuden työn? Miten erottaudun muista työnhakijoista? Mikä ratkaisee työnhaussa? Näitä kysymyksiä SEFEn uravalmentajat pohtivat päivittäin asiakkaittensa kanssa.

 

Levitä verkot laajalle!

Tärkein onnistumisen edellytys työnhaussa on aktiivisuus. Jos jäät odottamaan sopivaa ilmoitusta netissä tai lehdissä, voit joutua odottamaan pitkäänkin.

Pidä CV:si ajan tasalla ja ole valmis lähettämään se milloin tahansa henkilölle, joka on tai voisi olla kiinnostunut osaamisestasi.

Myös LinkedInissä CV kannattaa rakentaa informatiiviseksi, jotta tuleva työnantajasi tai kiinnostunut headhunter voi löytää sinut.

Lisäksi CV kannattaa toimittaa mahdollisimman moneen CV-pankkiin, suorahaku- ja rekrytointiyritykseen. Suomen suurimmat CV-kannat ovat Monsterilla ja Mercuri Urvalilla. Niihin tehdään kymmeniätuhansia hakuja kuukausittain. Jos et halua julkistaa CV:täsi, ota ainakin käyttöön avointen työpaikkojen seurantapalvelu.

 

Kohdista!

Kohdista hakemuksesi aina juuri sille työnantajalle ja siihen tehtävään, jota olet hakemassa.

Kerro hakemuksen alussa, miksi lähetät hakemuksen juuri heille juuri nyt. Mikä heidän yrityksessään on sellaista, että haluat työskennellä heillä? Asetu työnantajan asemaan ja motivoi häntä lukemaan viestisi. Myös ns. avoin hakemus on tarkasti kohdistettu viesti, ei mikään massapostitus.

 

Innostu!

Älä oleta, että viestisi vastaanottaja on automaattisesti kiinnostunut sinusta ja viestistäsi. Tee itsesi kiinnostavaksi. Mieti, mitkä osaamisesi ovat niitä, joita kannattaa erityisesti tuoda esille juuri tässä tapauksessa.  Ekonomina osaamisesi on niin laajaa, että jos kerrot kaikesta, et oikeastaan kerro mistään.

Mieti, mikä vastaanottajaa kiinnostaa ja kerro, miten voit auttaa häntä siinä. Innostu, niin olet innostava.

 

Aktivoidu!

Jos vaivaudut lähettämään CV:si potentiaaliselle työnantajalle, älä jätä hommaa kesken. Soita mahdolliselle tulevalle esimiehellesi ja kerro itsestäsi. Olethan miettinyt valmiiksi, miten herätät hänen kiinnostuksensa? Jos hänellä ei ole työtä tarjolla, kysy vinkkejä, keihin muihin sinun kannattaisi olla yhteydessä.

”Kalastus on hyvä harrastus. Saalista saat, kun pidät verkot vesillä.” – Pätee myös työnhakuun!

 

Arja Vuorela
Asiantuntija, Urapalvelut

 

Ulkomainen kotimainen tutkinto?

Suomalainen yliopistokenttä on laajentumassa. Tuttujen ja turvallisten opinahjojen rinnalle on pienille markkinoillemme tulossa uusia yrittäjiä. Estonian Business School aloitti viime vuonna kauppatieteellisen koulutuksen antamisen Helsingissä. Ja lisää yrittäjiä on rantautumassa.

Saan usein vastata kysymyksiin opintojaan suunnittelevien nuorten tai näiden vanhempien taholta siitä, mikä on ulkomaisessa yliopistossa Suomessa suoritetun tutkinnon laatu ja työmarkkina-arvo. Näihin kysymyksiin on mahdoton tarjota täysin selkeitä vastauksia.

Omassa maassaan tunnustettujen ja arvostettujen yliopistojen toiminnan voidaan lähtökohtaisesti odottaa olevan laadukasta myös Suomessa. Eli opintoja ei kannata suunnitella missä tahansa itseään ”korkeakoulussa” mainostavassa paikassa, vaan varmistua siitä että koululla on kotimaassa tunnustettu asema ja että niiden myöntämät tutkinnot ovat todella tutkintoja, eivät vain hienoilla leimoilla koristeltuja paperinpaloja.

Suomalaisia yliopistotutkintoja eivät kuitenkaan voi myöntää kuin ainoastaan Suomen yliopistolaissa luetellut suomalaiset yliopistot. Eli kauppatieteiden maisteriksi haluavan on edelleenkin kolkuteltavan vain ja ainoastaan kotimaisen opinahjon portteja.

 

Mitä eroa?

Työmarkkina-arvon erityisesti ekonomikoulutuksen osalta ratkaisee lähinnä työnantajan käsitys työnhakijan osaamisesta. Vähemmän tunnettuun tutkintoon voi mahdollisesti kohdistua kysymyksiä tai jopa epäluuloja, mutta alati kansainvälistyvässä maailmassa on tämä luultavimmin pienenevä ongelma.

Suurin ja selkein ero suomalaisessa ja ulkomaalaisessa yliopistossa suoritetun tutkinnon välillä on raha. Suomessa tutkintoon johtava korkeakoulutus on maksutonta. Mutta Suomessa suoritettava ulkomaisen yliopiston tuottama tutkinto ei. Progressiivinen verotus ei työuralla kuitenkaan kohtele eritavalla niitä jotka ovat jo opiskeluaikanaan joutuneet tutkinnostaan maksamaan.

Toinen merkittävä ero on verkostoitumisessa. Kylterit muodostavat opintojensa aikana tiiviimpiä ja löyhempiä verkostoja, joiden merkitys työuralla on merkittävä. Ulkomaisessa yliopistossa Suomessa opiskelevan opiskelijayhteisö saattaa jäädä pienemmäksi ja kapeammaksi.

Opiskelupaikan valitseminen ei ole koskaan helppoa. Päätöksen tekemisessä on varmasti aina osa hyppyä tuntemattomaan, mutta sinisilmäinen ei pidä olla. Niistä asioista joista ei opintojen osalta voi itse vaikuttaa on hyvä olla tietoinen etukäteen.

 

Eeva Salmenpohja

Asiamies, koulutuspolitiikka

Työnhaun trendit 2012

Työn hakemisen kanavat ja välineet kehittyvät koko ajan uusiin suuntiin. Tässä muutamia työnhaun trendejä vuonna 2012.

 

1. Ole näkyvissä silloinkin, kun et aktiivisesti hae uutta

Oman osaamisen esilletuomisen erilaisissa ammatillisissa yhteisöissä on entistä helpompaa, kun sosiaalinen media tarjoaa runsaasti erilaisia ryhmiä ja ammatillisia keskustelupalstoja.

Toki myös ihan perinteiset ammatilliset yhteisöt antavat yhtä lailla mahdollisuuden luoda omaa ammatillista brändiä. Näissä on hyvä olla mukana jatkuvasti, silloinkin, kun ei ole aktiivisesti työnhaussa. Ammatillisen brändin luominen tai digitaalisen jalanjäljen kasvattaminen on myöhäistä, kun Yt:t uhkaavat.

Myös omien verkostojen ylläpitämisellä on merkitystä. Yritykset rekytoivat yhä enemmän henkilökohtaisten kontaktien kautta. Tuttavasi levittävät hyvää mainettasi eteenpäin myös silloin, kun et itse sitä tee. Muista myös vastavuoroisuus, suosittele hyvää tyyppiä, kun sinulla on siihen tilaisuus.

 

2. Sosiaalisen median merkitys rekrytoinnissa kasvaa edelleen

Sosiaalinen media on jo nyt merkittävä väline rekrytoinnissa ja työnhaussa monella tapaa. Jos haet aktiivisesti työtä, on tärkeää, että potentiaalinen työnantaja voi löytää tietosi. LinkedIn on Suomessa keskeisin ammatillinen sosiaalisen median verkosto, mutta muitakin on tulossa esim. Facebookin Talent Me -sovellus kasvattaa koko ajan suosiotaan.

Lisäksi sosiaalisessa mediassa on tarjolla työtä. Osa työpaikoista on tarjolla vain sosiaalisen median kautta, osa löytyy myös muista kanavista. Oletko jo mukana esim. LinkedInin ryhmissä Talent Pool Finland tai Uratärpit. Entä haetko Twitteristä työpaikkoja hashtageillä #jobs, #tyopaikat tai #duunit.

 

3. CV muuttaa muotoaan

Oman osaamisen kiteyttäminen on tärkein hyvän CV:n ominaisuus. Perinteinen CV toimii hyvin edelleen, kunhan tuot esille, mitä hyötyä osaamisestasi on potentiaaliselle työnantajalle. Video-CV on yksi uusista tavoista esitellä itsensä työnantajille. Myös muita välineitä on tarjolla verkossa. Esim. justrecruitme.com, about.me ja vizualize.me ovat sivustoja, joilla voi luoda itselleen tavallisesta poikkeavan CV:n.

Myös työnantajat kilpailevat parhaista tekijöistä esittelemällä toimintaansa sekä uramahdollisuuksia esittelyvideoissa.

 

Arja Vuorela

Asiantuntija, Urapalvelut