Avainsana-arkisto: verkostot

Case: Ekonomiliiton viestinviejät sosiaalisessa mediassa

Suomen Ekonomiliitto on sosiaalisessa mediassa asemassa, jota useat toimijat tavoittelevat. Ekonomiliitolla on useita viestinviejiä, jotka aktiivisesti ja omaehtoisesti jakavat Ekonomiliiton viestejä ja sisältöjä omille verkostoilleen eteenpäin. Itse asiassa puolet Ekonomiliiton sosiaalisen median näkyvyydestä on aktiivisten sisäisten ja ulkoisten viestinviejien tuottamaa.

Julkisuutta kuitenkin aikaansaa Ekonomiliiton oma toiminta, kuten tapahtumat, blogikirjoitukset, twiitit ja päätökset. Eniten sosiaalisessa mediassa näkyvät aiheet, jotka liittyvät konkreettisesti jäsenten työelämään kuten työhyvinvointi ja yrittäjyys.

Vaikka sosiaalisen median sisällöt ovat usein tunnepainotteista, on Ekonomiliiton näkyvyys ennen kaikkea neutraalia. Ehkä voisimme saada jatkossa myös enemmän hyvää fiilistä mukaan ja saada jaettua sitä muille?

Myös Ekonomiliiton tapahtumat näkyvät sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi keväällä Ekonomiliiton liittokokous ja varsinkin brändiuudistuspäätös saivat aikaan hyvän määrän julkisuutta sosiaalisessa mediassa.

Mitä enemmän tapahtumissa mukana olevat esimerkiksi twiittaavat paikan päältä aihetunnisteen kanssa, sitä helpommin viesti leviää myös niille, jotka seuraavat tilaisuutta verkon kautta. Twitter onkin kanavista useimmiten Ekonomiliiton viestinviejien käytössä.

Twitterin vahva asema Ekonomiliiton viestien välittäjänä ja työelämäasioiden edistäjänä oli yllätys. Edes Suomen toiseksi suurin LinkedIn-ryhmä ei tuonut vastaavaa näkyvyyttä kuin mitä Twitterissä saavutettiin.

Ekonomiliiton kampanjat ovat saaneet tehokkaasti SEFEn omissa sosiaalisen median kanavissa hyviä tuloksia. Hyvää näkyvyyttä Facebookissa ja LinkedInissä on saanut esimerkiksi vielä käynnissä oleva jäsenyyden suosittelukampanja Wall Street.

 

Aktiivinen henkilöstö tuo näkyvyyttä

Kuka sitten vie Ekonomiliiton viestejä Twitterissä eteenpäin? Kesällä tehdyn selvityksen perusteella Ekonomiliiton työntekijät ovat erittäin aktiivisia sosiaalisessa mediassa ja saavat aikaan neljäsosan Ekonomiliiton sosiaalisen median julkisuudesta.

Toinen merkittävä huomio on, että viestinviejissä on mukana ihmisiä ja organisaatioita usealta eri taholta. Viestinviejiä löytyy niin Ekonomiliiton sisäisistä kuin ulkopuolisistakin sidosryhmistä: heitä ovat muun muassa luottamushenkilöt, kylterit, rekryalan toimijat, järjestöt, yritykset, median edustajat ja rivijäsenet.

Mitä laajempi viestinviejien kattaus on, sitä laajemmalle viestit leviävät yksityisten ihmisten ja organisaatioiden verkostojen kautta. Viestinviejät rakentavat paitsi Ekonomiliiton näkyvyyttä myös toiminnan luotettavuutta.

Viestinviejien teot kertovat sitoutumisesta, mutta myös siitä, että Ekonomiliiton toimet ja sosiaalisen median sisällöt tuottavat lisäarvoa jäsenille ja muille sidosryhmille. Sosiaalinen media on luonteva vaikuttajaviestinnän osa-alue, mutta se vaatii tuekseen johdon sitoutumisen ja ymmärryksen sosiaalisen median mahdollisuuksista.

Kannustava ilmapiiri tarttuu työntekijöihin ja näkyy myös ulospäin. On organisaation edun mukaista, että henkilöstö ja muut sidosryhmät vievät innostuneesti ja myönteisellä asenteella yhteisön viestejä eteenpäin.

Joko sinä olet Twitterissä? Kuinka sinä toimit organisaatiosi viestinviejänä?

 

Sanna Määttänen Head of Analytics, Okimo Clinic Oy Kirjoittaja vastaa sosiaalisen median analyysipalveluista Okimo Clinicissä.

Sanna Määttänen
Head of Analytics, Okimo Clinic Oy
Kirjoittaja vastaa sosiaalisen median analyysipalveluista Okimo Clinicissä.

Marianne Falck-Hvilstafeldt Verkkotiedottaja, Ekonomiliitto Kirjoittaja vastaa sosiaalisesta mediasta ja sähköisistä palveluista Ekonomiliitossa.

Marianne Falck-Hvilstafeldt
Verkkotiedottaja, Ekonomiliitto
Kirjoittaja vastaa sosiaalisesta mediasta ja sähköisistä palveluista Ekonomiliitossa.

Okimo Clinic selvitti Suomen Ekonomiliiton sosiaalisen median näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa keväällä ja alkukesästä 2014. 

Näillä sisällöillä Ekonomiliitto näkyi sosiaalisessa mediassa

Näillä sisällöillä Ekonomiliitto näkyi sosiaalisessa mediassa

Minäkö twitteriin?

Uravalmentaja Arja Parpala

Twitter on sosiaalisen median kanavista kaikkein sosiaalisin ja tasa-arvoisin. Twitterissä kuka tahansa voi seurata ketä tahansa eikä kukaan arvota seuraajiaan sen perusteella, millainen status tai CV hänellä on. Ajatukset, mielipiteet ja informaatio ovat se sampo, josta Twitterissä ammennetaan.

Itse aloitin twiittaamisen siksi, että minulla on onni kuulla usein mielenkiintoisia puheenvuoroja ja osallistua hyödyllisiin koulutuksiin. Halusin tehdä muistiinpanoja ja ajattelin, että samallahan voin kertoa muillekin, mitä mielenkiintoista puhuja sanoo. Siispä rupesin kirjoittamaan muistiinpanoja Twitteriin.

Jossain kohtaa jokin ajatus herätti mielessäni kysymyksen. Kirjoitin tuon kysymyksen Twitteriin. Sitten jokin puhujan kannanotto innosti minut kommentoimaan hänen ajatuksiaan. Kirjoitin kommenttini Twitteriin. Ja kas, yhtäkkiä joku minulle tuntematon henkilö vastasi kommenttiini ja joku  toinen alkoi seurata minua.

Välillä olen aktiivinen twiittaaja ja välillä epäaktiivinen. Huomasin, että joka kerta, kun kirjoitin muistiinpanojani, sain lisää seuraajia. Samalla innostuin itsekin seuraamaan näitä henkilöitä tai organisaatioita ja aloin saada ajankohtaista tietoa monista minua kiinnostavista aiheista.

 

Rohkeasti twiittaamaan

Twitter-elämä on helppo aloittaa. Perusta tili ja etsi joku henkilö, jonka tiedät olevan jo mukana.

Ryhdy seuraamaan häntä, katso ketkä muut seuraavat häntä ja keitä hän seuraa. Jos kiinnostuksen kohteissanne on yhteneväisyyttä, löydät hänen kauttaan muita samoista asioista kiinnostuneita. Ryhdy seuraamaan myös heitä. Usein nämä henkilöt – tai organisaatiot – ryhtyvät myös seuraamaan sinua.

Jos haluat perehtyä Twitteriin pikku hiljaa, voit vain lueskella, mitä muut ajattelevat asioista. Jos jokin ajatus kolahtaa, voit retweetata ajatuksen omille seuraajillesi. Pikku hiljaa twiittien maailma avautuu ja mielenkiinto osallistua keskusteluihin omin ajatuksin kasvaa.

Twitterissä on mukana suuri joukko edelläkävijöitä, ihmisiä ja organisaatioita, jotka elävät ajan hermolla ja jotka näkevät kauas tulevaisuuteen. Jos haluat rakentaa verkostoa, tutustua kiinnostavan organisaation toimintaan tai löytää työpaikan, Twitter on oikea paikka.

Etsi sinua kiinnostavia työnantajia ja ryhdy seuraamaan niitä ja niiden avainhenkilöitä. Minä tahansa päivänä sinulle voi tulla tilaisuus osallistua tällaisen henkilön tai organisaation avaamaan keskusteluun, tehdä vaikutus ja luoda kontakteja. Milloin tahansa voit saada jonkin tiedonjyvän, joka on sinulle mittaamattoman arvokas.

Voit aloittaa lukemalla hyvän pikaoppaan Twitterin käytön aloittamiseen.

 

Arja Parpala
Asiantuntija, Ekonomiliiton urapalvelut

Sukella syvemmälle työnhaussa

SEFEn uravalmentaja Tiina Myöhänen-Astikainen

Eikö uusi työ tunnu löytyvän? Lähetitkö juuri 53:nen hakemuksesi? Oletko käynyt jo ainakin tusinassa alkuhaastattelussa? Jäitkö hakuprosessissa hopeasijalle viidennen kerran? ”Kiitos hakemuksestasi. Valitettavasti et tällä kertaa tullut valituksi jatkoon..” Tuttua?

Mieti vielä. Oletko tehnyt kaikkesi?

Kolunnut kaikki mahdolliset polut, myös muut kuin Monsterin ja Oikotien julkiset paikkahaut? Oletko kartoittanut sinua aidosti kiinnostavat työpaikat? Mikä on kohdeyritystesi top 10? Tiedätkö, kehen siellä ottaa yhteyttä, löytänyt siis tulevan esimiehesi? Oletko hyödyntänyt vähintäänkin kymmenet LinkedIn kontaktisi? Tuntisiko joku heistä juuri oikeita tyyppejä? Tai olisi itse jopa se oikea. Unohtamatta lähiverkostoa, joka ei pyöri sosiaalisessa mediassa.

Sukella syvemmälle!

Sukeltaminen voi tuoda mieleen joko negatiivisia tai positiivisia asioita. Työkaverini mieleen se toi syvän valtameren ja pimeääkin pimeämmän Mariaanien haudan. Hui!

Ekaluokkalaiselle pojalleni Mariaanien hauta tuo ensimmäisenä mieleen äärettömän kiehtovan ja mielenkiintoisen, jopa hieman jännittävän ja vaarallisen paikan. Siitä pitää ehdottomasti saada tietää lisää. Niinpä kaivoimme YouTubesta esiin videolinkkejä, joissa elokuvaohjaaja James Cameron laskeutuu Mariaanien hautaan erikoisvalmisteisella sukellusveneellä.

 

Myös työnhaussa kyse on asenteeesta

Kysymys on asenteesta. Innostaako vai kauhistuttaako työnhaku, työnantajaehdokkaiden kontaktointi, itsensä ja oman ammattitaitonsa myyminen ja työpanoksensa tarjoaminen yrityksen käyttöön? Innostaako se ja osaatko tehdä sen?

Oletko itse tunnistanut omat vahvuutesi, osaamisesi, onnistumisesi ja lisäarvosi? Jos et, kuinka voit ajatella meneväsi kertomaan siitä vakuuttavasti tuiki tuntemattomalle työnantajalle?

Moni ura-asiakkaani kertoo, kuinka on hakenut työtä jo kuukausia. Seurannut julkisessa haussa olleita työpaikkoja, lähettänyt niihin kymmeniä hakemuksia, kontaktoinut jopa Suomen suurimmat suorahakukonsultit. Sitten iskee maratoonarin väsymys.

Työpaikkailmoitusten seuraaminen ja haettujen paikkojen määrä ovat molemmat hyviä asioita. Vielä määrääkin tärkeämpää on ymmärtää ja määritellä se, mitä itse haluaa, mistä on oikeasti kiinnostunut, mistä innostunut. Harva lähtee kuitenkaan tästä liikkeelle, vaan ensin lähetetään jopa kymmeniä CV:eitä eri paikkoihin ja jäädään sen jälkeen  odottamaan, josko työnantaja löytäisi CV:n tietokannasta ja innostuisi soittamaan.

 

Käytä verkostojasi!

Ole aktiivinen! Tällä tarkoitan työnantajalle päin soittamista tai sähköpostin laittamista, itsensä ja osaamisensa esittelemistä, hyvän ensivaikutelman antamista. Ja ennen kaikkea, suhdetoimintaa. Sitä, ettet jätä kontaktointia yhteen yhteydenottoon. Näytä, että olet tosissasi kiinnostunut yrityksestä, yksiköstä, tiimistä ja työtehtävästä.

Työnhaku, erityisesti niiden kuuluisien ja näkymättömien piilotyöpaikkojen haku, on ennen kaikkea suhdetoimintaa; asiakkaan – siis työnantajan – lämmittelemistä ja lämpimänä pitämistä.

Suhdetoiminta ja sinnikkyys kertoo siitä, että kyseinen yritys ja työnantaja ei ole sinulle vähäpätöinen tai yhdentekevä. Se kertoo siitä, että olet motivoitunut pääsemään yritykseen töihin. Ja että pysyt motivoituneena, kun se huonompi päivä tulee tai kun kaikki menee pieleen tai kun haasteita ja ongelmia kasaantuu.

Se kertoo paljon sinusta!

 

Suhdetoiminta ja sinnikyys palkitaan

Voin käytännön kokemuksesta sanoa, että tämä toimii. Olen ollut reilun vuoden ajan sparraamassa Ekonomiliiton jäseniä erilaisissa urakäänteissä ja työnhaussa, ja saanut asiakkailtani ihania viestejä, joissa he kertovat, kuinka kova työ, suhdetoiminta ja sinnikkyys on tuottanut lopulta toivotun tuloksen. Uuden työpaikan.

Tässä lopuksi rohkaisua omaan työnhakuusi eräältä ura-asiakkaaltani. (Huom! Yritys X oli asiakkaani kohdeyritys, joka häntä aidosti kiinnosti ja johon hän oli halunnut mennä jo pidemmän aikaa, hakenutkin kerran aiemmin).

”Useamman haastattelun ja testin jälkeen minulle tarjottiin tätä Yritys X:n paikkaa ja aloitinkin viime viikolla unelmatyöpaikassani. Tunne on ollut mahtava. Odotus ja sinnikkyys taas kerran kannatti, vaikka usko hetkittäin meinasikin rakoilla matkan varrella. Tällä hetkellä asiat eivät juuri paremmin voisi olla. Haluan kiittää sinua tuestasi ja mahtavasta sparrauksesta menneiden kuukausien aikana. Apusi ja tukesi on ollut korvaamatonta. Suuri kiitos siitä!”

Kun mietit työnhakua, älä mieti liian kauan yksin, vaan varaa aika liittosi uraohjaajalta. Olemme täällä sinua varten.

Mainioita vinkkejä piilotyöpaikan löytämiseen à la Uranus: Löydä piilotyöpaikat.

 

Tiina Myöhänen-Astikainen
Asiantuntija, Ekonomiliiton urapalvelut

Osallistavat palvelut tuovat jäsenten äänen kuuluville

Marianne Falck-Hvilstafeldt ja Arja Parpala

SEFE on strategiassaan määritellyt, että olemme yksilöiden yhteisö. Etsimme jatkuvasti keinoja, joilla jäsenemme voivat jakaa osaamistaan toisilleen meidän avullamme ja joilla voimme rohkaista heitä hyödyntämään ammattitaitoaan ja tekemään arvojensa mukaisia valintoja työelämässä.

Olemme selvittäneet, miten voimme tarjota entistä enemmän osallistumisen mahdollisuuksia jäsenillemme. Käynnissä on useita pilottiprojekteja, palvelun kehittämishanketta, joissa jäsenten osallistuminen otetaan erityisesti huomioon ja samalla luodaan toimintatapoja, jotka voidaan ottaa pysyvästi käyttöön. Näitä ovat muun muassa videopalaute, Kylteripäivät ja EkonomiEsimies –koulutus somessa.

Osallistava palvelu on sellainen, jossa henkilö luo lisäarvoa toiselle SEFEn jäsenelle.

Osallistavien palveluiden myötä työskentelytapoja on osin uudistettu SEFEn toimistolla. Osallistavia palveluita on kehitelty teemaan kuuluen osallistaen niin eri yksiköistä asiantuntijoita kuin myös ottamalla esimerkiksi kylteriyhdyshenkilöitä, kyllejä, mukaan Kylteripäivien tekemiseen. Ideoita on palloteltu omissa viraalisissa toimiston ryhmissä.

Sähköisiä palveluita on kehitetty ja jatkokehitetty käyttäjiltä tulleen palautteen pohjalta. Tarpeita sähköisille palveluille on tullut käyttäjiltä itseltään. Esimerkiksi SEFEn luottamushenkilöiden asiakirja- ja keskustelufoorumeiden ja jäsenyhdistysten Parhaat käytännöt -keskustelusivuston ideat tulivat käyttäjiltä ja jatkokehittämistä tehdään heiltä tulevaa palautetta ja kehitysideoita kuunnellen.

Jatkossa uusia palveluita voidaan luoda osallistamalla käyttäjät mukaan kehittämiseen. SEFEn ensimmäisen mobiilisovelluksen Työaikavalmentajan kehittämisessä jäsenet otetaan jo ennen ensimmäisen version lanseerausta mukaan. Jos haluat SEFEn jäsenenä osallistua Työaikavalmentajan kehittämiseen, olet tervetullut!

 

Anna palautetta tai treenaa työhaastatteluun videolla

SEFEn verkkopalvelussa pääset tiedettävästi ensimmäisenä organisaationa Suomessa jättämään videolla palautetta. Videosta on tullut keskeinen osa viestintää ja jopa rekrytointeja. SEFE tarjoaa mahdollisuuden treenata työhaastatteluun osallistumista videolla ja vinkkejä esimerkiksi työnhakuun videoilla omassa Youtube-kanavassa.

Videopalautteen käyttöönotto onkin luonteva jatkumo SEFEn palvelutarjontaan videolla. Videopalautteen kautta saamme viestiä jäseniltä ja muilta kiinnostuneilta meille päin eikä aina vain me SEFEssä viestitä videolla ulospäin.

Tarkoituksena on, että jatkossa voisimme saada videopalautteen kautta sellaista sisältöä, joka voisi olla myös jaettavissa ja joka hyödyttäisi muitakin SEFEn jäseniä esimerkiksi kokemuksia jakamalla. Millaisia hyviä vinkkejä olet saanut SEFEn uravalmentajilta uuden työnhakuun? Onko SEFEn juristi hyödyttänyt esimerkiksi tarkastamalla työsopimuksesi tai työpaikkasi kinkkisessä tilanteessa?

Laittakaa siis palautetta, terveisiä ja uusia avauksia videolla tulemaan! Ne kyllä katsotaan!

 

Kylteripäivät kokoaa viisisataa kylteriä yhteen

Kylteripäivät järjestettiin tänä vuonna tammikuun lopussa uusin sekä hyviksi todetuin eväin. Uutta KYPÄssä oli vahva osallistava ote jo valmistelussa. Tunnelmaa nostatettiin ennakkoon sosiaalisessa mediassa.

KYPÄstä kiinnostuneet pysyivät valmistelun tilanteesta ja uutisista perillä Kylteripäivien jatkuvasti päivittyvällä Facebook-sivulla. Sivuilla pääsi KYPÄ-tunnelmaan muun muassa kuvin ennakkoon, tapahtuman aikana ja sen jälkeen.

KYPÄn kuvakisa järjestettiin Instagramissa ensimmäistä kertaa. Kisaan osallistuivat #kypä merkityt kuvat. Kilpailukuvia tuli yhteensä 227. Voittaja ja viisi muuta eniten tykkäyksiä saaneiden kuvien julkaisijat julkistettiin Instagramissa, Twitterissä ja Facebookissa.

Viime vuonna KYPÄN aikainen Twitterin aktiivinen käyttö jatkui tänäkin vuonna. Yli 260 twiittillä KYPÄ-seminaarin puheenvuorojen innoittamina käytiin keskustelua.

Koska kaikki halukkaat eivät mahdu KYPÄän mukaan, pääsi muutkin kuin osallistujat osalliseksi somen ja verkkosisältöjen myötä KYPÄn sisätöön ja tunnelmiin. Ehkä joskus ”SEFE-TV” lähettää KYPÄstä livekuvaa, kuka tietää.

 

EkonomiEsimies -koulutusta tarjotaan LinkedInissä

EkonomiEsimies –koulutus on jo perinteikäs ja arvostettu kokonaisuus, jota SEFE on tarjonnut jäsenilleen vuodesta 2006 alkaen. Marraskuussa alkoi koulutuksen ensimmäinen toteutus sosiaalisessa mediassa, tällä kertaa LinkedInissä.

Mukana oli noin 35 osallistujaa, jotka pohdiskelivat esimiestyön elementtejä kouluttajien ohjaamina ja toistensa tukemina. Koulutuksen ohjeistukset, tietopaketit ja videot ovat saatavilla LinkedIn-ryhmässä. Koulutuksen luennot toteutettiin live-webinaareina.

Lisäksi kouluttajat avasivat keskusteluja esimiestyön kysymysten ympäriltä, keräsivät informaatiota lyhyillä kyselyillä ja kehittävät koulutusta jatkuvasti palautteen perusteella. Myös henkilökohtaista coachingia esimiestyön tilanteisiin on tarjolla osallistujille. Tämän palvelun tuottavat SEFEn omat uravalmentajat.

Mitä mieltä sinä olet näistä SEFEn osallistavista palveluista? Entä millaista osallistavaa palvelua toivoisit?

 

Marianne Falck-Hvilstafeldt ja Arja Parpala
SEFEssä osallistavia palveluita kehittävä työpari

Arja työskentelee SEFEssä uravalmentajana ja Marianne vastaa SEFEn sähköisistä palveluista ja sosiaalisesta mediasta.

Tutut ja tuntemattomat: verkottumisen valintoja

HEKOn puheenjohtaja Mari Lahtinen

Saan nimilappuni kiinnitettyä ja siirryn muiden osallistujien joukkoon. Nappaan kupin teetä ja pohdin mihin asettuisin istumaan. Huomaan pari tuttua, heidän seuraansa olisi helpointa mennä. Mutta entä jos tervehdinkin heitä vaan lyhyesti ja menenkin sittenkin ihan vieraaseen seuraan katsomaan löytyisikö tänään joku uusi kiva tuttavuus ja keskustelukumppani?

Tapahtuman sisältö on yleensä se ykkössyy osallistua johonkin tilaisuuteen, mutta monelle on tärkeää samalla tavata tuttuja tai laajentaa omia verkostojaan uusiin ihmisiin. Onhan varsin mahdollista, että jossakin tilaisuudessa on asiantuntevan puhujan lisäksi yleisössäkin monta asiantuntijaa. Heidän kanssaan voi siis syntyä jokin innostava keskustelu tai tilaisuudesta voi löytyä johonkin tarpeeseen tärkeä kontakti.

Ventovieraiden kanssa ei vaan ole niin helppoa mennä juttusille. Meillä monilla kun on vielä suojakuorena älypuhelin, jonka pariin uppoudumme sen sijaan että vaihtaisimme pari sanaa muiden osallistujien kanssa. Lisäksi on se vanhojen tuttujen ansa eli on leppoisampaa jäädä päivittämään kuulumiset tuttujen kesken kuin lähestyä vierasta ihmistä. Mutta jotenkin niihin tuttuihin on aikanaan tutustuttu, joten hyviä onnistumisiahan on siten jo olemassa! Siksi voi olla ihan palkitsevaa itsensä voittamista virittää keskustelu ventovieraidenkin kanssa.

Kontaktin ottaminen vieraaseen ihmiseen tuntuu ehkä siksi joskus hankalalta, että pitäisi jotenkin olla kunnon syy lähestyä toista. Häiritsenköhän? Onko tässä nyt mitään niin ihmeellistä sanottavaakaan?

Totuus kai kuitenkin on, että moni on iloinen pienestä juttuhetkestä uuden tuttavuuden kanssa. Harvalle on ”häiriöksi” se, että joku tulee vaikka kommentoimaan tilaisuuden sisältöä tai päivän uutisia. Se mitä sanoo, on usein vähemmän tärkeää kuin se, että osoittaa kiinnostusta toista kohtaan. Meistä moni pitää siitä, että tulee huomioiduksi.

 

Verkostoidu paikallisesti

Helsingin ekonomit ry (HEKO) samoin kuin muut SEFEn paikallisyhdistykset tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia kontaktiverkoston laajentamiseen. Pelkästään HEKOn piirissä järjestetään vuosittain yli 200 tilaisuutta.

Itse olen yhden HEKOn yritysvierailun yhteydessä vaihtanut käyntikortteja potentiaalisen asiakkaan kanssa ja tämä on ollut perusta myöhemmin syntyneelle merkittävälle asiakassuhteelle. Tiedän myös henkilön, joka on suoraan saanut työpaikan HEKOn toiminnan kautta tavatun HR-ihmisen ansiosta. Monien ihmisten seurassa on myös mukava olla ilman sen suurempia tavoitteita, joten omien verkostojen luomisen sosiaalinen näkökulma on sekin jo arvokas.

HEKOn tilaisuuksissa pyritään jatkossa auttamaan ihmiset verkostoitumisen osalta paremmin alkuun luomalla verkottumista edistäviä toimintatapoja. Osallistujilla on mm. nimilaput, tilaisuuksissa pyritään aina varaamaan aikaa tutustua vähintäänkin lähimpänä istuviin ekonomikollegoihin ja tapahtumien osaksi voidaan ottaa kommenttien vaihtoa tilaisuuden teemasta pienryhmissä.

Toivommekin HEKOssa, että tätä kautta syntyvä puheensorina tulee olemaan hankala katkaista!

Mari Lahtinen
HEKOn puheenjohtaja

Sosiaalisen median opas asiantuntijoille

Mielipidevaikuttajat & sosiaalinen media -selvitys

Sosiaalinen media luo mainion lisän asiantuntijan työkalupakkiin. Hyödyt voidaan nähdä pääosin kolmelta eri kantilta: oman osaamisen kehittämisen, verkoston laajentamisen ja oman asiantuntijuuden esille tuomisen kautta.

Sosiaalinen media on tuonut esiin myös uudenlaisen ilmiön: digitaalisen murroksen myötä asiantuntijan on mahdollista tavoittaa laajempi yleisö kuin hänen edustamansa organisaation. Muun muassa Burberryn ja LinkedInin toimitusjohtajilla on enemmän seuraajia LinkedInissä kuin heidän johtamillaan yrityksillä.

Jotta asiantuntija olisi mielipidevaikuttaja, hänellä tulisi olla vaikutusvaltaa, jotta henkilö taas olisi vaikutusvaltainen, tulisi hänen olla muun muassa asiantunteva ja luotettava. Tämän vuoksi henkilön pitäisikin löytää jokin yhteys niihin ihmisiin, joihin hän haluaa vaikuttaa, sillä kukaan ei kykene olemaan vaikutusvaltainen ilman yleisöä. Mielipidevaikuttaja myöskin ymmärtää mikä merkitys asioilla on sen kohdeyleisölle, jonka vuoksi pelkästään muiden tiedon eteenpäin jakaminen ei yksinään riitä.

Sosiaalinen media avaa yhden lisäportin tavoittaa relevantit kohdeyleisöt. Kanavat, jotka yleisesti sopivat parhaiten asiantuntijoille ovat blogit, LinkedInTwitter, SlideShare, YouTube, Facebook, Wikipedia ja Quora.

Edeltävä listaus herättää monissa kysymyksen kanavien paljoudesta. Tämä onkin yksi sosiaalisen median haasteista: kanavia on paljon ja ajankäytöllisesti niihin saisi kulumaan lukemattomia tunteja.

Kanaviin kannattaa lähteä yksi kerrallaan, miettiä jokaisen kanavan merkitys ja yleisesti omaa ajankäyttöä, jonka olet niihin valmis “sijoittamaan” (panostus vs. hyödyt). Koetko, että voit oppia niiden avulla, laajentaa omaa verkostoa ja/tai tarjota omalle kohdeyleisöllesi relevanttia tietoa?

Jos olet kiinnostunut sosiaalisesta mediasta, on mobiilisovellus Pivo tehnyt yhdessä sosiaalisen median toimisto Okimo Clinicin kanssa “Mielipidevaikuttajat & sosiaalinen media” -selvityksen. Toivomme tämän 57-sivuisen oppaan palvelevan mahdollisimman hyvin suomalaisia asiantuntijoita omassa sosiaalisen median hyödyntämisessään.

Okimo Clinicin toimitusjohtaja Helene Auramo

 

Helene Auramo
Kirjoittaja on KTM ja suomalaisen strategisen sosiaalisen median toimiston Okimo Clinicin toimitusjohtaja. Okimo Clinic on Marketing Clinicin tytäryhtiö. 

Sinä olet väärä ihminen lukemaan tämän kirjoituksen

SEFEn hallituksenjäsen Juuso Enala

Oletko koskaan kiinnittänyt huomiota jääkiekkoseurojen mainoksiin? En ihmettele, vaikket olisikaan. Niissä on miltei säännönmukaisesti yksi yhteinen nimittäjä: Ne on kohdistettu niille ihmisille, jotka ostavat lipun ilman mainostakin. Lätkämainoksilla tuskin koskaan edes yritetään tavoitella potentiaalisia uusia kävijöitä.

Korkeakulttuuri on monesti langennut samaan ansaan. Viestinnässä silitellään myötäkarvaan heavy-usereita. Helsingin Juhlaviikot käänsi asian oivallisesti päälaelleen. Heidän tapahtumakoneessaan sai etsiä muutamaan taustakysymykseen vastaamalla omia mieltymyksiä vastaavan tapahtuman. Mutta oli myös mahdollisuus altistua jollekin uudelle. Jos testin tekijä painoi löydä-painikkeen sijasta altistu-painiketta, hänelle ehdotettiin tapahtumaa, jonka arvot olivat asteikon vastakkaisesta ääripäästä. Oopperakävijällä olikin mahdollisuus altistua punkille tai päinvastoin.

Olet johkautunut tähän kirjoitukseen SEFEn verkkosivujen tai some-presenssin houkuttelemana. Olet jo SEFE-fani, eikä minulla ei ole tällä kertaa asiaa Sinulle. Minulla on asiaa niille ekonomeille, jotka eivät tätä lue. Minulla on asiaa niille noin 10 000 suomalaiselle ekonomille, jotka eivät syystä tai toisesta ole SEFEn jäseniä.

 

He eivät tiedä, ellet Sinä kerro heille siitä

He, jotka eivät ole tätä lukemassa, ovat tehneet päätöksensä olla liittymättä SEFE-yhteisöön kukin omista syistään. Heillä on valinnanvapaus. Mutta jättäytyessään yhteisön ulkopuolelle, he ovat jääneet pitkälti myös liiton viestien tavoittamattomiin. He eivät tiedä, että SEFE ei ole enää sama.

SEFE on tänään dynaaminen ja interaktiivinen edunvalvontajärjestö. Se ajaa ekonomien etuja kollektiivisesti, mutta suhtautuu jäseniinsä yksilöinä. SEFE on yksilöiden yhteisö, joka on tukena jäseniensä arjessa proaktiivisesti ja innovatiivisesti. SEFE tarkoittaa nykyisellään ennen kaikkia osallistavia palveluja ja verkottoitumista, urapalveluita ja mahdollisuutta ammatilliseen kehittymiseen.

He, jotka eivät tätä lue, muistavat ehkä jäsenmaksua vastaan saadun jäsenlehden ja Ekonomipäivät. He eivät tiedä, miten paljon uutta jäsenille tarjotaan nykyisin. He eivät tiedät, miten intohimoisesti liiton työntekijät ja luottamushenkilöt ajavat jäseniensä etuja. He eivät tiedä, ellet Sinä kerro heille siitä.

Jollen olisi vuosien mittaan luottanut ystävieni tekemiin ehdotuksiin, olisin monta elämystä köyhempi. Jakaminen tekee hyvää. Ensi kerralla pyydä kaverisi mukaan itsellesi tärkeään harrastukseen. Tai kerro hänelle itsellesi tärkeästä asiasta. En kirjoittanut tätä Sinulle vaan ystävällesi, joka ei tunne SEFEä. Sinun tärkeä tehtäväsi on viedä tätäkin viestiä eteenpäin. SEFE on jäseniensä edunvalvoja työelämässä, yhteiskunnassa ja koulutuksessa. Se on arvokas tehtävä.

Juuso Enala
SEFEn hallituksen jäsen

Osaamista ja rohkeutta jaetaan verkossa

SEFEn viestintäjohtaja eeva Riittinen-Saarno

SEFE uusi verkkopalvelunsa viime vuonna ja uusitut julkisivut saatiin valmiiksi marraskuussa. Julkaisua edelsi pitkä rupeama suunnittelua, kehittämistä ja ajatustyötä. Tekniikka asetti omat rajoituksensa ja nykyaika vaatimuksensa, joihin verkkopalvelun piti vastata.

Verkkopalvelun tarkoitus on auttaa jäseniä, nykyisiä ja tulevia, sekä yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä löytämään ne tiedot ja asiat, joiden vuoksi he seikkailevat sivustolla ekonomit.fi.  Nyt se onnistuu myös erilaisilla mobiili- ja päätelaiteilla. Verkkopalvelu on kanava joka luontevasti toteuttaa SEFEn strategian ydinelementtejä: osaamisen ja rohkeuden jakamista.

Verkkopalvelun uudistaminen merkitsi myös luopumista, luopumista perinteisestä organisaation rakenteista lähtevästä palvelujen, tekemisen ja toiminnan esittelystä. Tavoitteena on, että kylteri ja ekonomi löytää tietoa ja ratkaisua omaan tarpeeseensa. Vähän piti tehdä myös surutyötä, kun itselle tutut ja tärkeät ilmaisut ja termit muunnettiin yleiskielelle niin, ettei ammattislangia enää löydy. Palveltavana kun on jäsen, minä, joka on myös uuden strategian lähtökohta.

Verkkopalvelu on tarinoista tehty

Verkkopalvelun tiedonhakupolkuja kehitettiin asiakkuuksien pohjalta. Tietoa etsi kylteri tai ekonomi, joka omassa elämäntilanteessaan tarvitsi liitostaan tukea.  Tiedonhakijalla oli nimi, ikä ja opiskelu- tai työpaikka. Verkkopalvelu luotiin palvelemaan todellista jäsentä oikeassa elämässä.

Tiedon pitää löytyä mahdollisimman helposti ja sen on oltava käyttökelpoista. Työ verkkopalvelun kehittämiseksi ei lopu. Aina on päivittämistä, uusia asioita ja tietoja, jotka pitää saada liitettyä toisiinsa. Tarjolla on asiakokonaisuuksia, joita voi nauttia myös palastellen. Linkitysten on siis oltava kohdallaan.

Tietoa on avoimesti tarjolla

Uudistuksen yhteydessä avoimille sivuille siirrettiin valtaosa aikaisemmin kirjautumisen takana ollutta informaatiota ja myös palveluja, mikä nopeuttaa tiedonhakua. Samalla annetaan niille potentiaalisille jäsenille tietoa siitä, mitä saa kun on jäsen. Strategian mukaisesti jaamme osaamistamme.

Kaikkien keskeisimmät herkut ovat edelleen tarjolla vain jäsenille kirjautumisen takana. Palkkatutka, joka kertoo ekonomien palkkatietoja ja oman palkkahaarukan monen muuttujan summana, on jatkossakin vain jäsenten käytössä. Kuten ovat myös Ekonomipörssi samoin ja tapahtumiin ilmoittautuminen.

Uuteen verkkopalveluun ohjasimme kävijöitä Hot or Not –kampanjalla, joka herätti uteliaisuutta. Kampanjakyselyyn vastasi lähes 6 000 verkkokävijää.  Kampanja näkyi muun muassa sosiaalisessa mediassa.

Verkko on demokraattinen kanava

Verkkopalvelu on kaikkien käytössä silloin kun se itselle sopii. On ihan sama asutko Inarissa tai Hangossa,  verkko palvelee jokaisena vuoden ja vuorokauden aikana. Vahvana lisän SEFE on ottanut haltuun sosiaalisen median kanavia ja tarjoaa niiden kautta mahdollisuuksia verkostoitua. Yhteisillä verkkofoorumeilla LInkedInissä ja Facebookissa sparrata omia ajatuksia ja saada uutta uskoa rohkeisiinkin ratkaisuihin. Sosiaalinen media sykkii jatkuvasti uutta ja uudenlaista informaatiota sekä mahdollisuuksia kehittää yhteisiä ajatuksia.

Sanotaan, että suomalaisille sopii matkapuhelin kommunikointivälineeksi, koska silloin ei tarvitse tavata toista ihmistä. Sopiiko verkko sopii meille verkostoitumispaikaksi, koska virtuaalitodellisuudessa emme ole kättelyetäisyydellä.

Verkkoverkostoituminen on hyvä juttu. Silti me tarvitsemme edelleen perinteisiä kanavia tiedon ja rohkeuden jakamiseen.  Tilaisuuksissa ja tapahtumissa on hyvä halata vanhat tutut ja kätellä uudet, ja toivon mukaan samalla syntyy onnellisuutta siitä, että oman osa tätä porukkaa.

 

Eeva Riittinen-Saarno
SEFEn viestintäjohtaja

Yritetään yhdessä vielä

SEFEn yrittäjäneuvottelukunnan jäsen Heidi Keso

Suomi tarvitsee yrittäjyyttä ja yrittäjiä, se on selvä.  Mutta millainen ihminen ryhtyy yrittäjäksi, onnistuu elättämään itsensä ja perheensä ja ehkä jopa menestyy, rikastuu ja lopulta loistaa kateutta kirvoittavissa verotilastoissa. Yrittäjyyttä pohdittaessa syntyy herkästi mielikuvia massiivisista riskeistä, valvotuista öistä, laiminlyödyistä lapsista ja loputtomasta yksinäisestä puurtamisesta.

Toisille yrittäjyys on jotakin kaukaista, jonka saa hoitaa joku muu. Se on jotakin sellaista, johon vain erityisen rohkeat, lahjakkaat, erinomaisen liikeidean omaavat tai ehkä jopa hieman vinoutuneet ihmiset ryhtyvät.

Itselleni yrittäjyys on ollut suuri mahdollisuus ja ennen kaikkea näkökulma elämään. Olen loputtoman kiinnostunut liiketoiminnasta, kaikista sen mahdollisista muodoista. Näen menestyksekkään liiketoiminnan mahdollisuuksia kaikkialla ympäröivässä yhteiskunnassa, maitokaupassa, luvattoman huonosti hoidettujen vanhustemme kodeissa, sairaanhoidossa, kouluissa, suuryrityksissä, teollisuudessa, mutta ennen kaikkea toisessa ihmisessä. Haluan muuttaa maailmaa yrittäjyyden kautta, olla vaikuttamassa ja tulla kuulluksi. Haluan päättää ja vaikuttaa liiketoimintaan,  jolle annan tehokkaimman valveillaoloaikani. Haluan tehdä työtä asioiden parissa, joihin uskon ja jotka ovat sydäntäni lähellä, haluan kuunnella itseäni ja tehdä työtä, joka on osa minua.

 

Tiimiyrittäjyyssä yhdistyvät osaamiset ja unelmat

Mutta en halua tehdä tätä kaikkea yksin. Tiimiyrittäjyys on minun valintani. Tiimiyrityksessä yhdistyvät taitavasti ja nerokkaasti liiketoiminnassa toisiaan täydentävät erilaiset osaamiset ja unelmat.  Tiimiyrittäjyydessä yritysmuoto, omistusosuudet, pääomasijoitukset ja työpanos voivat vaihdella jokaisen henkilökohtaisen tilanteen mukaan. Tärkeintä on, että tiimissä on joukko ihmisiä, jotka haluavat yrittää yhdessä ja tosissaan, vastuuta jakaen.

Miksi siis yrittää yksin?

Suomessa on jo yli 320 000 yritystä, 280 000 yrityksessä työskentelee alle neljä henkilöä, ja useimmissa niistä vain yksi eli yrittäjä itse. Yksinyrittäjiä on jo riittävästi, nyt yrityksissä tarvitaan yhteistyötä ja yhä laajempaa osaamista.

En tosin halua maalata esittämästäni vaihtoehdosta liian ruusuista kuvaa. On myös totta, että kuten missä tahansa yrittämisessä, on tiimiyrittämisessäkin omat haasteensa. Erityisesti asiantuntijatiimissä toimiminen herättää paljon tunteita, kun oma osaaminen ja asiantuntemus asetetaan muiden arvioitavaksi. Lisäksi vastuun ottaminen yhdessä on vaativaa ja toisiin tulee pystyä luottamaan. Tiimiyrityksessäkin on panoksena omat varat, maine ja työpaikka, mutta myös yritykselle tärkeäksi muodostuneet ihmiset ja heidän välisensä suhteet.

Tiimiyrittämisen taitoja voi kuitenkin harjoitella, toimintatapoihin ja -malleihin voi valmentautua ja asioista voidaan sopia hyvin pitkälle etukäteen, on tärkeää varautua monenlaisiin, mahdottomiltakin tuntuviin tilanteisiin. Tärkeintä on muistaa, että sovituista asioista on puhuttava myös aloittamisen jälkeenkin. Vaikka vuorovaikutus vaatii aikaa ja energiaa, jatkuva osallistava ja pro aktiivinen vuorovaikutus on tiimiyrittäjyyden elämän lanka, jonka merkitystä ei saa vähätellä.

Tiimiyrittäjyys vaatii jäseniltään paljon, kuten mikä tahansa ihmissuhteen tai työyhteisön toimintakyvyn ylläpito. Mutta onnistuessaan tiimiyrityksestä ja sen jäsenistöstä voi tulla yrittäjälle elinikäinen voimavara.

Heidi Keso
KTT ja dosentti Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa
Perustaja ja tiimiyrittäjä Empiros Oy

Aktiivisuus ratkaisee työnhaussa!

Uravalmentaja Arja Vuorela

Miten löydän uuden työn? Miten erottaudun muista työnhakijoista? Mikä ratkaisee työnhaussa? Näitä kysymyksiä SEFEn uravalmentajat pohtivat päivittäin asiakkaittensa kanssa.

 

Levitä verkot laajalle!

Tärkein onnistumisen edellytys työnhaussa on aktiivisuus. Jos jäät odottamaan sopivaa ilmoitusta netissä tai lehdissä, voit joutua odottamaan pitkäänkin.

Pidä CV:si ajan tasalla ja ole valmis lähettämään se milloin tahansa henkilölle, joka on tai voisi olla kiinnostunut osaamisestasi.

Myös LinkedInissä CV kannattaa rakentaa informatiiviseksi, jotta tuleva työnantajasi tai kiinnostunut headhunter voi löytää sinut.

Lisäksi CV kannattaa toimittaa mahdollisimman moneen CV-pankkiin, suorahaku- ja rekrytointiyritykseen. Suomen suurimmat CV-kannat ovat Monsterilla ja Mercuri Urvalilla. Niihin tehdään kymmeniätuhansia hakuja kuukausittain. Jos et halua julkistaa CV:täsi, ota ainakin käyttöön avointen työpaikkojen seurantapalvelu.

 

Kohdista!

Kohdista hakemuksesi aina juuri sille työnantajalle ja siihen tehtävään, jota olet hakemassa.

Kerro hakemuksen alussa, miksi lähetät hakemuksen juuri heille juuri nyt. Mikä heidän yrityksessään on sellaista, että haluat työskennellä heillä? Asetu työnantajan asemaan ja motivoi häntä lukemaan viestisi. Myös ns. avoin hakemus on tarkasti kohdistettu viesti, ei mikään massapostitus.

 

Innostu!

Älä oleta, että viestisi vastaanottaja on automaattisesti kiinnostunut sinusta ja viestistäsi. Tee itsesi kiinnostavaksi. Mieti, mitkä osaamisesi ovat niitä, joita kannattaa erityisesti tuoda esille juuri tässä tapauksessa.  Ekonomina osaamisesi on niin laajaa, että jos kerrot kaikesta, et oikeastaan kerro mistään.

Mieti, mikä vastaanottajaa kiinnostaa ja kerro, miten voit auttaa häntä siinä. Innostu, niin olet innostava.

 

Aktivoidu!

Jos vaivaudut lähettämään CV:si potentiaaliselle työnantajalle, älä jätä hommaa kesken. Soita mahdolliselle tulevalle esimiehellesi ja kerro itsestäsi. Olethan miettinyt valmiiksi, miten herätät hänen kiinnostuksensa? Jos hänellä ei ole työtä tarjolla, kysy vinkkejä, keihin muihin sinun kannattaisi olla yhteydessä.

”Kalastus on hyvä harrastus. Saalista saat, kun pidät verkot vesillä.” – Pätee myös työnhakuun!

 

Arja Vuorela
Asiantuntija, Urapalvelut