Avainsana-arkisto: yhdistys

Äänestäminen on ekonomin etu!

Hanna-Leena Hemming

Sunnuntaina valittava eduskunta ja sen valitsema hallitus ovat valtavan haasteen edessä. Pitäisi pystyä ratkaisemaan pitkäaikaisen matalasuhdanteen aiheuttamia talous- ja työllisyysongelmia, hoitaa suuria rakenteellisia uudistuksia ja ymmärtää syvällisesti työmarkkinoiden muutosta ja sitä, mistä tulevaisuuden taloudellinen menestys syntyy. Tästä kaikesta pitäisi saada aikaan paketti, jolla suomalaisten hyvinvointi ja tärkeät vuosien varrella rakennetut palvelut voidaan turvata tulevaisuudessakin.

Vaaleja edeltävinä viikkoina me Suomen Ekonomeissa olemme julkaisseet blogissamme useita työ- ja talousaiheisia kirjoituksia sekä toimistomme omalta väeltä että pyytämiltämme ulkopuolisilta kirjoittajilta. Olemme halunneet tuoda keskusteluun omien tavoitteidemme lisäksi myös laajempaa näkökulmaa omaan toimialaamme sekä antaa eväitä parempaan työelämää koskevaan päätöksentekoon jatkossa.

Suomen Ekonomeista noin 80 prosenttia on palkansaajia ja noin 5 prosenttia yrittäjiä. Nyt käytävällä keskustelulla Suomen talouden kasvu-uralle saamisesta on siksi keskeinen merkitys jäsenillemme.

 

Vaikutamme ekonomin paremman työelämän hyväksi

Korkean osaamistason ylläpitäminen ja edelleen nostaminen vaatii määrätietoista panostusta koulutuksen laatuun sekä nykyistä laajempia mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen myös työuran aikana. Tarvitsemme enemmän ihmisiä työhön, ja molempien sukupuolten osallisuutta työmarkkinoille ja tasa-arvoisia työuran kehittymismahdollisuuksia perhe- ja hoivavastuun tasaisemmalla jakautumisella.

Tarvitsemme lisää mahdollisuuksia yrittämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen. Tarvitsemme myös veropolitiikkaa, joka kannustaa uralla etenemiseen ja vastuunkantoon.

Emme halua kuitenkaan vain vaatia toimia muilta. Omalla toiminnallamme sitoudumme myös lisäämään jäsentemme tietoisuutta työelämästä, valmiuksia kehittyä omalla urallaan ja luoda uutta arvoa suomalaiseen kansantalouteen.

Nyt on aika suunnata katseet kohti sunnuntaisia vaaleja. Niiden jälkeen me jatkamme edelleen vaikuttamistamme suomalaisen ekonomin paremman työelämän hyväksi yhteistyössä uusien päättäjien kanssa. Tarkista ekonomiehdokkaat ja äänestä.

Hyvää vaaliviikonloppua!

 

Hanna-Leena Hemming
Toiminnanjohtaja, Suomen Ekonomit

***

Suomen Ekonomit ovat tukeneet myös näissä vaaleissa puolueita osallistumalla niiden varainhankintaseminaareihin. Tuellamme haluamme osoittaa arvostustamme poliittiselle keskustelulle sekä kannustaa työelämää koskevaan keskusteluun eri näkökulmista. Tuki on annettu liittokokouksemme hyväksymien linjausten mukaisesti. Haluamme kannustaa vaalirahoituksen läpinäkyvyyteen, joten olemme julkaisseet tiedot antamastamme tuesta.

Ekonomit valmiina vaaleihin

Edunvalvontajohtaja Lotta Savinko

Eduskuntavaalit on kuukauden kuluttua. Julkista keskustelua hallitsevat puolueiden vaaliohjelmat sekä lukuisten sidosryhmien tavoitteet. Kaikesta keskustelusta selkeimmin nousevat esiin Suomen taloudellinen tila ja sen heikot näkymät sekä työmarkkinoihin kohdistuvat muutostavoitteet ja–paineet.

Työn lisääminen, työllisyyden kohentaminen ja joustavuuden lisääminen ovat keskeisiä teemoja lähes kaikkien puolueiden ohjelmissa. Paikallinen sopiminen, työaikajoustot, työaikapankit ja koeajan pidentäminen nähdään keinoina kehittää työmarkkinoita. Kehittäminen on välttämätöntä työmarkkinoiden muutoksessa, mutta siinä tarvitaan myös asiantuntemukseen ja kokemukseen perustuvaa näkemystä.

Esimerkiksi paikallisen sopimisen lisäämistä on helppo vaatia, mutta kuinka moni tarjoaa todellisia, kaikille osapuolille realistisia keinoja ja välineitä tämän kehittämiseksi?

On helppoa huudella radikaaleja ja yksipuolisia muutoksia miettimättä kokonaisuutta ja sitä, miten työmarkkinajärjestelmämme tasapaino rakentuu. Räväköitä otsikoita saa helposti, mutta todellisten ratkaisujen rakentaminen on huomattavasti monimutkaisempaa.

 

Ekonomit rakentaa toimivia ratkaisuja

Suomen Ekonomien hallitus hyväksyi hallitusohjelmatavoitteemme viime vuoden lopulla. Tavoitteemme perustuvat jäsentemme kokemuksista nouseviin epäkohtiin ja muutostarpeisiin.

Olemme rakentaneet tavoitteemme ja niiden saavuttamisen ratkaisut realistisiksi ja kokonaisuuden huomioonottaviksi. Pyrimme kunnianhimoisesti rakentamaan ratkaisuja, jotka on pohdittu useiden eri tahojen näkökulmasta.

Tavoitteemme keskittyvät laadukkaan koulutuksen turvaamiseen, työurien pidentämiseen sekä työllistymisen keinojen kehittämiseen, paikallisen sopimisen rakenteiden kehittämiseen, oikeudenmukaiseen verotukseen sekä yrittäjyyden ja yritystoiminnan helpottamiseen.

Keskeinen tavoite jäsenillemme ja Suomen Ekonomeille on tasa-arvoisen työelämän kehittäminen erityisesti perhevapaajärjestelmää kehittämällä ja vanhemmuuden kustannuksia tasaamalla. Olemme ylpeitä kustannusneutraalista mallistamme perhevapaajärjestelmän kehittämiseksi. Se kuvastaa työskentelymme perusteita: asiantuntijuuden ja eri näkökulmien pohjalta rakennettuja ratkaisumalleja, joiden pohjana on jäsenkunnan työelämän tutkittu pitkäaikainen tuntemus.

 

Strateginen hallitustyöskentely antaa vaikuttamistyölle tilaa

Viimeisimmät hallitusohjelmat ovat olleet yksityiskohtaisia ja neljää vuotta ehkä liiankin tiukasti raamittavia. Tuleva hallitus rakentaa ohjelmansa todennäköisesti tiiviimmäksi ja strategisemmaksi, jolloin kokonaisuuden muodostavat strategisesti linjaava hallitusohjelma ja keinoja  täsmentävä toimintasuunnitelma.

Tämä antaa vaikuttamiselle parempia mahdollisuuksia, mutta korostaa entistä enemmän jatkuvan vaikuttamisen tärkeyttä, kun hallituksen toimintaohjelmaa tarkistetaan vuosittain. Suomen Ekonomit on rakentanut pitkäjänteisesti pysyvää yhteistyötä puolueiden ja eri sidosryhmien kanssa ja meillä on erinomainen mahdollisuus valvoa ekonomien etua myös näissä muuttuvissa oloissa.

Sivuiltamme löytyvät paitsi hallitusohjelmatavoitteemme sekä ekonomiehdokkaat, jotka ovat vastanneet kahteen keskeiseen tulevan hallituskauden kysymykseen. Käy katsomassa ehdokkaat ja heidän vastauksensa. Ennen kaikkea: Käytä ääntäsi viimeistään varsinaisena äänestyspäivänä 19.4.2015.

 

Lotta Savinko
Edunvalvontajohtaja, Suomen Ekonomit

Ekonomien uusi vuosi 2015 tuo uutta ja juhlaa

Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää

Kulunut vuosi on ollut vaiherikas. Pitkin vuotta on puhututtanut muun muassa eläkeuudistus. Valitettavasti se ei riittävällä tavalla huomioi korkeasti koulutettujen etuja.

Suomi elää vain korkeasta osaamisesta ja sen saavat aikaan osaavat, koulutetut ihmiset. Näitä ihmisiä tulisi kaikin tavoin motivoida ja tukea kehittämään osaamistaan ja sen hyödyntämistä.

Eläkeratkaisu toisti ikävällä tavalla vanhaa kaavaa. Koulutus, huippuosaaminen ja korkea jalostusarvo ovat kyllä liturgioissa esillä, mutta tiukan paikan tullen ”oikean työn tekijät” pyyhkivät massallaan ja voimallaan koulutetuilla pöytää.

 

Ekonomiliitosta Suomen Ekonomeiksi

Suomen Ekonomien hallitus on puolivälin krouvissaan. Jos ensimmäistä hallitusvuottamme leimasi kehitystyön liikkeelle saattaminen, pitää toista leimata tuotosten vieminen käytäntöön.

Kehittämisprojektit laukaistiin keväällä liikkeelle nimenmuutoksella: Suomen Ekonomiliitto SEFEstä kuoriutui Suomen Ekonomit. Pieneltä näyttävä muutos on henkisesti suuri. Ekonomiyhteisön toimijoiden (paikallisyhdistykset ja liitto) nimet ovat nyt samasta muotista.

Tavoitteena tulee olla myös toiminnallisesti tiiviimpi yhteisö. Paikallisyhdistysten tärkein tehtävä on yhteisöllisyyden tukeminen ja verkostoitumisen edistäminen. Yhdistysten yhdistyksen (liitto) tulee tukea paikallisyhdistysten toimintaa, tuottaa jäsenpalveluita ja huolehtia ekonomien edunvalvonnasta. Joko itse tai yhteistyökumppaneiden kanssa.

Viimeisten kuukausien aikana olemme ulkopuolisten asiantuntijoiden tuella käyneet läpi palveluita, niiden tuotantoprosesseja ja sisältöjä. Selvitystyön tulokset valmistuvat tammikuuhun mennessä ja sen jälkeen työ jatkuu palvelukehittämisellä.

 

Tiivis akavalainen yhteisö ajaa akateemisten asiaa

Kuluvan vuoden aikana on laadittu myös vaikuttamistyön uudet suuntaviivat. Ne antavat pohjan työmarkkina-, koulutus- ja yrittäjäpoliittiselle vaikuttamiselle.

Työmarkkinapoliittisesti ensi vuodesta tulee mielenkiintoinen. Työlistalla ovat muun muassa Akavan puheenjohtavaali sekä työllisyys- ja kasvusopimuksen seuraava vaihe.

Valtavan julkisuuden saattelema SAK:n ja STTK:n yhdistämishanke saa ensi vuonna jatkoa. Akava ei lähde hankkeeseen mukaan, mistä osoituksena oli parin viikon takaisen Akavan liittokokouksen vahva yhteishenki. Toivotaan, että vanhan maailman vastakkainasettelua lietsoen liikkeelle laitettu hanke poikii myös positiivista: entistä tiiviimmän akavalaisen yhteisön, joka ajaa nimenomaan akateemisten etuja.

Koulutuspolitiikassa keskustellaan ensi vuonna ainakin duaalimallin tulevaisuudesta sekä yliopistoyksiköiden profiilien ja työnjaon kehittämisestä. Kauppatieteellisen yliopistotutkinnon laadun ja ekonomien työmarkkina-arvon vahtiminen on myllerrysten keskellä koko ajan tärkeämpää.

 

Uusi vuosi tuo uuden brändin

Sisältökehityksen kyljessä on suunniteltu uusi brändi-ilme. Aktiivit ovat saaneet uudesta ilmeestä maistiaisia liittokokouksessa ja kokonaisuudessaan se julkistetaan tammikuun puolivälissä. Uuden ilmeen lanseeraus linkittyy juhlavuoden viettoon.

Suomen Ekonomit juhlii 80 vuotista taivaltaan erilaisissa jäsentapahtumissa kautta maan. Pääjuhla on syysliittokokouksen yhteydessä Helsingissä marraskuussa 2015.

Ekonomikunnan menestys koostuu yksittäisistä menestystarinoista. Yhteisömme tehtävä on tukea ekonomeja niiden kirjoittamisessa. Työ jatkuu vuonna 2015.

Hyvää joulua ja menestyksekästä uutta ekonomivuotta!

 

Timo Saranpää
”pääekonomi”
Suomen Ekonomien puheenjohtaja

Kannattaako ehjää korjata? Toinen luku

Liittoneuvoston jäsen Esa Vilhonen

Jäsenmäärän hienoisesta kasvusta huolimatta, on syytä olla huolissaan ekonomien järjestäytymisasteen hiljaisesta laskusta. Kuten Ekonomiliiton hallitus onkin ollut.

Opiskeluaika ja viisi ensimmäistä vuotta valmistumisen jälkeen ovat olleet kriittisiä. Miten heidät saadaan liittymään ja pysymään jäsenenä, on avainkysymys.

Isoja kysymyksiä nousee pöytään (eivät merkittävyysjärjestyksessä):

  • Tuhoaako jäsen­yhdistyksiin pohjautuvan rakenteemme luoma epäjatkuvuuskohta jäsenpohjaa: siirtyminen opiskelijayhdistyksestä ekonomiyhdistykseen (vajaat kaksi kolmasosaa opiskelijajäsenistä ei ole vielä liittymissopimusta tehnyt)?
  • Ottaako hallinto ja toimisto riittävästi ei-aktiivien jäsenten tarpeet huomioon?
  • Onko työmarkkinatoiminta este liittymiselle? Ymmärretäänkö, mitä työmarkkinatoiminnalla on aikojen saatossa saatu aikaan?
  • Antaako Suomen Ekonomit kuvan kaikista ekonomeista huippumenestyjinä (johtajina ja huippuasiantuntijoina)?
  • Tuntevatko opiskelijat ja nuoret ekonomit riittävästi toimintaamme ja palvelujamme, vai eikö palveluja osata käyttää (esim. työsopimuksen tarkistuttaminen liiton juristeilla)?

 

Miten menestyvä ekonomi istuu tähän päivään?

Ajatukset seisauttava oli erään nuoren, valistuneen ekonomin hiljan esittämä vastaus kysymykseeni: antaako kauppakorkea liian ruusuisen kuvan ekonomin erinomaisuudesta? Vastaus oli paljon puhuva: ei kauppakorkea anna, vaan Suomen Ekonomit ry (ent. Suomen Ekonomiliito SEFE) antaa.

Pohditaanpa missiotamme ”Menestyvä Ekonomi”. Miten se istuu paikoille jysähtäneen tai jopa taantuvan talouskasvun käynnistämään YT-aaltoon ja siitä mankelista työttömäksi päätyviin, ekonomeihinkin?

Luulenpa, että ongelman juju on siinä, että jäsenyhdistysaktiivit (arviolta noin 10 – 15 prosenttia ekonomijäsenistä = hallinnot ja jäsenyhdistysten tilaisuuksiin edes joskus osallistuneet) eivät ole juurikaan kokeneet ”kölin alta vetoa”, YT-menettelyä, työsopimuksen päättämistä henkilökemiaongelmien takia, työsuhteen purkua koeaikana, työttömyyttä, pakkoyrittäjyyttä tms.

Suomen Ekonomit ry:n on syytä olla kaikkien ekonomien asialla; erityisesti niiden asialla, joilla ei mene hyvin. Liiton rooli on luontaisesti dualistinen: se on ekonomin työelämävakuutus mahdollisia tulevaisuuden ongelmien varalta (juristit, TES-toiminta – muun muassa henkilöstöedustus työpaikoilla, työttömyysturva, muu edunvalvonta, koulutuspolitiikka, opiskelijatoiminta) lisäksi se koukuttaa joukolla muita, jäsenyyteen houkuttelevilla asioilla (lehdet, oman osaamisen kehittäminen, verkostot, hauskanpito, ynnä muut yksilöä kiinnostavat asiat).

Vuonna 2012 tehty, silloisen SEFE:n järjestötutkimus antaa jäsenten odotuksista hyvin selkeä kuvan. Jäsenyhdistysten jäsenistä 67 prosenttia piti erittäin tärkeänä ja 26 prosenttia melko tärkeänä tehtävänä palkkaukseen ja palvelusuhteen ehtoihin vaikuttamista. Yhteensä siis 89 prosenttia.

Muita keskeisiä odotuksia olivat kyky kuulla jäseniä (siis sekä jäsenyhdistyksiä että jäsenyhdistysten jäseniä), työelämää koskevaan lainsäädäntöön vaikuttaminen, työsuhde- ja työttömyysturvaan liittyvä neuvonta, työnhaun palvelut sekä työttömien jäsenten tukeminen ja auttaminen. Ja tuolloin taloudessa meni selkeästi paremmin kuin nyt, mutta toki finanssikriisi oli lähimuistissa.

Kysyä voi onko 2012 tehty laaja selvitys vielä validi, vai onko tilanne olennaisesti muuttunut? Asia selviää, kun tutkimus uusitaan. Erityisesti opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden näkemyksiä on selvitetty vuoden 2012 jälkeen, mutta erittäin pienellä tutkimusjoukolla, jossa satunnaisuuden vaikutus on merkittävä.

Varsin puhutteleva on konsulttitoimisto Universumin keväällä 2014 julkaisema selvitys ekonomiopiskelijoiden näkemyksistä mielenkiintoisista työnantajista. Suuria työnantajia lähes poikkeuksetta, siis sitä joukkoa, johon mennään – ainakin alkuun – ”duunareiksi”.

 

Ekonomitkin liipaisimella yteissä

Ja onko kiinnostus isoihin työantajiin lopultakaan ihme? Jossakin se esimerkiksi talous-, rahoitus-, markkinointi- tai henkilöstöjohtajana tai yrittäjänä tulevaisuudessa toimiva ekonomi on osaamisensa ja verkostonsa hankkinut, usein juuri näistä yrityksistä ”duunarina” työskennellessään. Yliopistotutkintohan antaa perusvalmiudet ryhtyä itse rakentamaan ammattitaitoa ja osaamista; se ei anna valmista ammattia, sen ei ole tarkoituskaan.

Mutta se, miten isot työnantajat saattavat nykyään akateemisesti koulutettuja, siis ekonomejakin, kohdella voi olla kohdalle osuessaan todellinen järkytys. Eikä väenvähennys-YT välttämättä koske vain duunareita. Viime aikoina on nähty erityisesti johtajia koskevia menettelyjä. Tuulettimeen osuu siis molemmin puolin pöytää.

Ehjää ei ole tarpeen korjata, mutta ehjääkin on syytä jatkuvasti huoltaa. Suurin huoleni kohdistuu siihen, että me aktiivitoimijat unohdamme liian helposti heikommassa asemassa olevien asiat.

 

Esa Vilhonen
Liittoneuvoston jäsen, Suomen Ekonomit (Ekonomiliitto SEFE)

Lue myös Pitäisikö ehjää korjata? Ensimmäinen luku

Kannattaako ehjää korjata? Ensimmäinen luku

Liittoneuvoston jäsen Esa Vilhonen

Hektisessä maailmassamme on jatkuvasti esillä yksi sana: muutos. Usein tuntuu, että puhtaasti vain itsensä vuoksi. Kaikkea ei kuitenkaan voi muuttaa samanaikaisesti, on valittava ne asiat, joihin voi vaikuttaa.

Sama koskee yhdistystämme. Otan tässä tarkasteluun työmarkkinatoiminnan. Paljon on näissäkin kirjoituksissa puhuttu työmarkkina­kulttuurin muutoksesta ja muutostarpeesta. Totta, työmarkkinatoiminta näyttäytyy jyrisevinä, usein mies­puolisina työnantaja- ja työntekijäpamppuina, jotka ovat varsin kaukana työpaikkojen arjen haasteista.

Pitäisikö siis koko työ­markkinajärjestelmä muuttaa? Ei, ei muuttaa, mutta selvästi kehittää täytyy.

Työmarkkinoilla on aina kaksi osapuolta: työn ostaja ja myyjä. Kollektiivisesti työn­antajaliittojen ja työntekijäliittojen välinen sopimustoiminta on itse asiassa varsin tehokas toimintatapa, jossa rakennetaan toiminnan puitteet. Erittäin tehokas verrattuna siihen, että kaikkien kanssa sovittaisiin yksilöllisesti.

Aina silloin tällöin nousee esiin keskustelu tarvitaanko ammattiliittoja ja pitäisikö yhteiskunnan tukea niiden toimintaa verotuksellisesti – jäsenmaksun verovähennysoikeuden – tai työehtosopimusten yleissitovuuden kautta. Helppo on ottaa poliittisia irtopisteitä kevyin argumentein suuntaan tai toiseen ja saada tulista some- ja verkkokirjoittelua aikaiseksi.

Usein unohtuu se, että verovähennysoikeus koskee myös työnantajaliittojen jäseniä. Asiaa on syytä pohtia ilman ideologista paatosta.

Aikanaan Suomen teollistamisen alkuvaiheissa patruunat pitivät huolta työntekijöistään myös huonoina aikoina, järjestivät hengen- ja köyhäinhuoltoa työläisilleen sekä koulutusta työntekijöidensä lapsille ja niin edelleen.

Onko sellaista henkeä nykyään, pitävätkö yritykset omistaan huolta kuten patruunat työväestään?

On, parhaimmissa pk-sektorin yrityksissä, toki nykymaailmaan sovitettuina. Mutta mitä suurempi yritys niin sitä vähemmin, muttei se, kuten ekonomi hyvin tietää, ole yritysten tehtäväkään.

 

Yhteisesti sopiminen on tehokkainta

Tarvitaan tasapainottava tekijä: ongelmien osuessa kohdalle (YT:n tai esimerkiksi henkilökemioiden takia) on akateemisesti koulutettukin yksin lähes aina heikoilla.  Alioikeuteen työsuhderiita-asian vieminen ilman liiton apua on aika ison kynnyksen takana. Toistan aiemman vertaukseni: vakuutathan omaisuutesi ja henkesi, mikset siis työuraasi?

Lähes kaikki alkavat olla sillä kannalla, että työpaikan asioista tulisi sopia enemmän työpaikkakohtaisesti.

Kuka sitten sopii? Vastaus: työnantajan ja työntekijöiden edustajat. Miksi näin?

Yksinkertaisesti siksi, että kaikkien kanssa yksi­löllisesti sopiminen ei ole tehokasta. Esimerkkinä lähes kolmesataa henkeä kutsuttiin ympäri maata kuulemaan YT-esitystä, pianpa työnantaja kehotti valitsemaan henkilöstön edustajan.

On siis myös työnantajan etu, että akavalaisilla on edustaja, jonka kanssa voi asioista sopia. Työntekijöiden edustajat valikoituvat alan sopijoina toimivien ammatti­liittojen jäsenistä, edustuksellisesti valittuna. Toki paikallisissakin neuvotteluissa voivat asiat päätyä isoon erimielisyyteen seurauksineen.

Meiltä näyttääkin kokonaan puuttuvan nykyaikaiset ratkaisumekanismit, joko lainsäädännöstä tai sopimuksista, joilla voidaan estää paikallisten ongelmien leviäminen valtakunnallisiksi. En usko, että pelkkä sanktioiden korottaminen auttaa asiassa. Suomen Ekonomit Ry:hän ei laittomia lakkoja ole hyväksynyt.

Valitettavasti työmarkkinapolitiikka, erityisesti Etelärannassa, on edelleen voimapolitiikkaa, jossa vain työtaistelun uhka saa osapuolet neuvottelemaan ja sopimaan. Suomen Ekonomit Ry (ent. Suomen Ekonomiliitto) ei pysty vaikuttamaan asiaan muutoin kuin vähitellen oman toiminnan kautta. Näkemykseni mukaan tuo työ on hyvässä menossa, sille täytyy vaan olla enemmän aikaa (kuin yksi tai kolme tai viisi liiton hallitus­kautta) ja luottamusta.

Palataanpa tuohon verovähennysoikeuteen. Yhteiskunnan kannattaa satsata tehokkaan toiminnan edistämiseen?

Ei taida lopultakaan olla hyvä tilanne, jossa liittoja ja sopimustoimintaa ei lainkaan olisi. Meillä, jos kenellä on kokemusta siitä kun sovitaan pelkästään yksilöllisesti Työsopimuslain nojalla ilman tessiä.

Luulenpa, että Suomen Ekonomit Ry:n tarvitsema työntekijämäärä räjähtäisi, jäsenmaksut nousisivat ja asiat nousisivat työpaikoilta heti ”liittotasolle”, jos harjoittaisimme pelkästään yksilöedunvalvontaa eikä akavalaisen henkilöstön edustajia työpaikoilla lainkaan olisi. Toki ainoa voi edustuksellisessa demokratiassa kritisoida työmarkkinatoimijoihinkin liittyvää vallan keskittymistä ja mahdollista jäsenistöstä etääntymistä.

Winston Churchillin (”Democracy is the worst form of government, except for all those other forms that have been tried from time to time” a House of Commons speech on Nov. 11, 1947) tarkoittamia humaaneja despootteja ei ole olemassa. Siispä demokratia on ainoa toimiva konsepti, olipa kysymys kunnallisesta tai valtakunnan politiikasta tai ammattiliitoista, niin tai työnantaja- tai yrittäjäjärjestöstäkin, kunhan mikään yksittäinen osapuoli ei ole ylivertaisessa asemassa.

 

Ekonomi-esimieskin ”duunari”?

Sisältä käsin työmarkkinatoiminnan kehittäminen on hidasta ja tuskallista, mutta totaali­sesti tehokkaampaa kuin kokonaan työmarkkinatoiminnan ulkopuolelle jättäytyminen. Valtaosa ekonomeista ei ole ”isojapomoja” vaan ihan tavallisia, arvonsa tuntevia asiantuntijoita tai esimiehiä.

YT-lain 8 luvun mukaisen väenvähentämismenettelyn kohteeksi joutuminen on entistä todennäköisempää juuri nyt talouden rämpiessä alavireisenä. Yritykset kun fokusoivat kustannuskilpailukykyyn eivätkä reaaliseen kilpailukykyyn.

Mitä suuremmasta työn­antajasta on kysymys, sitä varmemmin ekonomikin on ”duunari”, myös se esimies. Toki sillä tavalla poikkeuksellinen, että hän todennäköisesti ymmärtää yrityksen talousnumeroita ja niiden vaikutuksia paljon keskimääräistä paremmin.

 

Esa Vilhonen
Liittoneuvoston jäsen, Ekonomiliitto

Tutut ja tuntemattomat: verkottumisen valintoja

HEKOn puheenjohtaja Mari Lahtinen

Saan nimilappuni kiinnitettyä ja siirryn muiden osallistujien joukkoon. Nappaan kupin teetä ja pohdin mihin asettuisin istumaan. Huomaan pari tuttua, heidän seuraansa olisi helpointa mennä. Mutta entä jos tervehdinkin heitä vaan lyhyesti ja menenkin sittenkin ihan vieraaseen seuraan katsomaan löytyisikö tänään joku uusi kiva tuttavuus ja keskustelukumppani?

Tapahtuman sisältö on yleensä se ykkössyy osallistua johonkin tilaisuuteen, mutta monelle on tärkeää samalla tavata tuttuja tai laajentaa omia verkostojaan uusiin ihmisiin. Onhan varsin mahdollista, että jossakin tilaisuudessa on asiantuntevan puhujan lisäksi yleisössäkin monta asiantuntijaa. Heidän kanssaan voi siis syntyä jokin innostava keskustelu tai tilaisuudesta voi löytyä johonkin tarpeeseen tärkeä kontakti.

Ventovieraiden kanssa ei vaan ole niin helppoa mennä juttusille. Meillä monilla kun on vielä suojakuorena älypuhelin, jonka pariin uppoudumme sen sijaan että vaihtaisimme pari sanaa muiden osallistujien kanssa. Lisäksi on se vanhojen tuttujen ansa eli on leppoisampaa jäädä päivittämään kuulumiset tuttujen kesken kuin lähestyä vierasta ihmistä. Mutta jotenkin niihin tuttuihin on aikanaan tutustuttu, joten hyviä onnistumisiahan on siten jo olemassa! Siksi voi olla ihan palkitsevaa itsensä voittamista virittää keskustelu ventovieraidenkin kanssa.

Kontaktin ottaminen vieraaseen ihmiseen tuntuu ehkä siksi joskus hankalalta, että pitäisi jotenkin olla kunnon syy lähestyä toista. Häiritsenköhän? Onko tässä nyt mitään niin ihmeellistä sanottavaakaan?

Totuus kai kuitenkin on, että moni on iloinen pienestä juttuhetkestä uuden tuttavuuden kanssa. Harvalle on ”häiriöksi” se, että joku tulee vaikka kommentoimaan tilaisuuden sisältöä tai päivän uutisia. Se mitä sanoo, on usein vähemmän tärkeää kuin se, että osoittaa kiinnostusta toista kohtaan. Meistä moni pitää siitä, että tulee huomioiduksi.

 

Verkostoidu paikallisesti

Helsingin ekonomit ry (HEKO) samoin kuin muut SEFEn paikallisyhdistykset tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia kontaktiverkoston laajentamiseen. Pelkästään HEKOn piirissä järjestetään vuosittain yli 200 tilaisuutta.

Itse olen yhden HEKOn yritysvierailun yhteydessä vaihtanut käyntikortteja potentiaalisen asiakkaan kanssa ja tämä on ollut perusta myöhemmin syntyneelle merkittävälle asiakassuhteelle. Tiedän myös henkilön, joka on suoraan saanut työpaikan HEKOn toiminnan kautta tavatun HR-ihmisen ansiosta. Monien ihmisten seurassa on myös mukava olla ilman sen suurempia tavoitteita, joten omien verkostojen luomisen sosiaalinen näkökulma on sekin jo arvokas.

HEKOn tilaisuuksissa pyritään jatkossa auttamaan ihmiset verkostoitumisen osalta paremmin alkuun luomalla verkottumista edistäviä toimintatapoja. Osallistujilla on mm. nimilaput, tilaisuuksissa pyritään aina varaamaan aikaa tutustua vähintäänkin lähimpänä istuviin ekonomikollegoihin ja tapahtumien osaksi voidaan ottaa kommenttien vaihtoa tilaisuuden teemasta pienryhmissä.

Toivommekin HEKOssa, että tätä kautta syntyvä puheensorina tulee olemaan hankala katkaista!

Mari Lahtinen
HEKOn puheenjohtaja

Tre lärdomar från kylterivärlden

SHS ordförande Erik Stenberg

Studentkårer och studerandeföreningar representerar i mångt och mycket en ganska osannolik blandning av flera av samhällets ytterligheter. Inte desto mindre tycks det fungera och vara ett exempel på hur allt förändras men i grunden är det samma, utvecklas och ändå bibehåller samma anda.

Just dessa föreningar förknippas ofta med traditioner och ceremonier som förts vidare i åratal men inte desto mindre består de av något av de mest dynamiska individer man kan hitta i samhället, den grupp som kommer att forma mycket av allas vår framtid. Och ändå verkar det fungera att förena två så paradoxala saker som framstegsvilja och tradition. Jag tror detta går hand i hand med vad min kylteriordförandekollega lyfte upp i denna blogg för inte allt för länge sedan om diversitet och faran med att ordna världen i allt för små fack.

Jag tror att det finns mycket vi alla kan lära oss av studerandeföreningar och inte minst just kylteriföreningarna. Tre av dessa lärdomar vill jag dela med mig av nu.

1. Framtidens ledarskapsmetoder

Ledarskap och HR-aspekten av föreningsverksamhet har alltid varit nära mig och en sak jag brinner för. Med dessa glasögon på ser jag en trend som garanterat kommer att spridas i allt högre grad ut i arbetslivet också. Ofta talas det om generation Y och hur vi som tillhör denna generation vill lösa upp strukturerna och ha mera frihet.

Och faktum är att detta syns mycket konkret i viljan att förbinda sig till ansvar särskilt över längre perioder. Och här måste vi komma emot och skapa organisationer som tillåter och stöder rotation i större utsträckning. Men en aspekt som ofta förbises men som syns allt tydligare är också ett behov av stabila punkter medan individernas tillvaro blir mera dynamisk. Och här har vi det igen: kontrasten mellan snabb rotation och utveckling versus tradition.

2. Internationellt

I dagens läge börjar allt tal om internationalisering, globalisering och hur geografiska avstånd minskar i betydelse kännas som lika slitna klyschor som att webben är framtiden, nånting man drar fram när man inte riktigt vet vad man ska tala om och redan diskuterat vädret. Faktum är trots allt att det inte blivit så slitet utan orsak utan faktum är att det är ett mycket påtagligt fenomen.

Problemet är att de flesta har en alltför enkel bild av vad internationalisering verkligen är. I många fall, såväl bland studerandeföreningar som i företagsvärlden och inte minst bland universiteten, tar internationaliseringen sig ut som översättning till engelska eller byte av officiellt språk.

Men sann internationaliserin handlar om att individer samarbetar och umgås oberoende av nationell bakgrund eller geografisk placering. Och det är inget som riktlinjer eller policydokument kan åstadkomma i sig. Men de kan underlätta processen eller i bästa fall till och med ge en knuff i rätt riktning, vilket t.ex. Hankens integrerade utbyte är ett bra exempel på.

3. Beslutsfattande

En intressant diskussion som skapades i samband med SEFEs förbudsmöte i våras omfattade frågan om vidden av det mandat en förenings medlemmar har att på eget bevåg representera sin förening i möten och i stort. En rätt skarp kontrast kunde märkas när kylterina litade fullt på sitt mandat att fatta beslut i stunden i föreningens namn som sed är inom studenrandekorporationerna.

Är det frågan om förtroende, mandat, övermod eller en vilja att få saker och ting att hända i rask takt?

Antagligen en kombination av alla dessa, på gott och på ont. Jag tror i alla fall att det finns en del att lära sig av detta, lite tillit och lite mod kan vara ganska stimulerande i ett byråkratiskt samhälle.

Erik Stenberg
Styrelseordförande, Svenska Handelshögskolans Studentkår

Erilaisuutta mahtuu samalle puolen köyttä

Booomi ry:n puheenjohtaja Ville "Kake" Kaukoranta

Uusi strategiamme puhuttelee meitä sefeläisiä yksilöiden yhteisönä. Emme ole pelkästään yksilöitä henkilöinä, vaan myös yhteisöissämme on omaa yksilöllisyyttä liiton sisällä. Näin ollen kaksi samantaustaista muistuttavat toisiaan usein enemmän kuin kaksi eri taustoista saapuvaa. Porilaisella ja Lahtelaisella ekonomilla voi olla omia erojaan, aivan kuten boomarilla tai pörssiläisellä.

Eromme eivät saa olla yhteisen maalin tiellä, vaan eriävien näkökohtien tulee hioa lopulliset ratkaisut myrskynkestäviksi. Pirua ei kannata aina yrittää voittaa raa’alla voimalla, vaan tsekkipyhimys Prokopin lailla se voidaan valjastaa hyvään tarkoitukseen.

Paikoin keskustelu SEFEssä jämähtää asetelmaan kylterit-ekonomit. Sitkeän, paikoin järkähtämättömänkin oman kannan säilyttäminen johtaa kärjistyneempiin ennakkoluuloihin ja käsityksiin. Yhteinen sävelkään ei tunnu löytyvän ainakaan helpommin.

Pahimmillaan pelkistynyt tilanne ilmenee toisen lähtökohtien epäilemisenä, pahimman skenaarion odottamisena sekä omaan leiriin kääntymisenä. Näin asia ei onneksi aina ole, eikä vuorovaikutuksen toisaalta olekaan syytä olla kitkatonta, ruusuista ja muutoin kuin yli-imelästä romanttisesta komediasta varastettua.

Epäilykset ja negatiiviset asenteet saavat alkunsa usein liian vähäisestä tiedosta. Sitä, mitä ei tunne, on helppo pelätä. Kun en täysin ymmärrä eri lähtökohdista ajattelevan ihmisen toimintaa, sorrun helposti mielessäni pelkäämään pahinta: tulkitsen toisille luontevia ja jopa positiivisia asioita itseäni uhkaaviksi.

Näin ei pitäisi olla: onhan itsesuojeluvaiston käytön kultaisin aika jo kenties ajanut ohitse. Niin ekonomi kuin kylterikään ei ole sapelihammastiikeri, jolta pitäisi suojautua luolaan oman tulen ääreen.

Toisinaan epäluulo koskee myös yhteisön sisäisiä valtasuhteita ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Tähän liityen pahimman tilanteen pelko, ”opiskelijat valtaavat liiton itselleen”, tuntuu hieman absurdilta: ekonomeja meistäkin tulee ajallaan, jos tilastoihin ja omiin kykyihin on ensinkään uskominen. Itse toivon liiton olevan tuolloinkin voimissaan terveen monipuolisuuden ja erilaisten näkemysten höystämänä.

 

Olemme yksilöiden yhteisö

Keskustelu voi rakentua erimielisyydenkin varaan. Ihannetilanne on, kun asiat ottavat mittaa toisistaan henkilöiden sijasta. Toiseen osapuoleen kannattaa perehtyä, jotta ymmärtää tämän lähtökohtia ja näin ollen argumentointia sekä motiiveja. Kuinka hyvin sinä, sefeläinen, tunnet paikallisella tasollasi toimivaa ekonomi- tai kylteriyhteisöä?

Valitettava tosiseikka on, ettei joka paikkakunnalla löydy niin kylteri- sekä ekonomiyhdistystä, mutta mahdollisuuksia tutustumiseen on tarjolla. Viime viikolla vietetty SEFEn teemapäivä ja muut moniulotteisille kohdedemografioille suunnatut tapahtumat ovat tähän oivallisia tilaisuuksia.

Muistakaa jättää lokerot sukkia ja alusvaatteita varten: me olemme yksilöiden yhteisö, eivätkä kaikki hekolaiset, finanssilaiset kuin toimistonkaan ihmiset ole keskenään täysin samasta puusta veistettyjä.

 

Ville ”Kake” Kaukoranta
Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijat – Boomi ry, puheenjohtaja

SEFEn yrittäjäneuvottelukunnassa on draivia

SEFEn Yrittäjäneuvottelukunnan puheenjohtaja Timo Saranpää

Yrittäjäneuvottelukunnan toimikausi on ylittänyt puolivälin krouvin ja kohta alkaa haku uuteen neuvottelukuntaan. On kai varsin sopiva aika pohdiskella mitä on tapahtunut. Pääsiäisen vieton lomassa teinkin välitilinpäätöstä kuluvasta kaudesta ja pohdiskelin tulevaa.

Viimeiset 15 kuukautta ovat sisältäneet mielenkiintoisia tapahtumia, verkostoitumista, hedelmällistä yhteistyötä Tekniikan akateemisten (TEK) ja Akavan kanssa, maakuntavierailuja, kannanottoja, palvelukehitystä etc.  Lakiyksikössä on jo pidempään ollut yrittäjäasioihin perehtynyt juristi ja nyt olemme myös saaneet edunvalvontaan siitä vastaavan asiamiehen. Paljon on tapahtunut, vaikka meistä kärsimättömistä yrittäjistä tuntuukin, etteivät asiat etene riittävän nopeasti.

SEFEn hallituksen johdolla työstetään parhaillaan ehdotusta toimikuntarakenteen uudistamiseksi. Yrittäjäneuvottelukunnan (YNK) nykyinen paikka palvelutoimikunnan alaisuudessa on aavistuksen keinotekoinen. Palvelutoimikunnan alaisuudessa YNK alistuu liiallisesti pelkäksi palvelukehittäjäksi. Sen pitää osallistua myös työelämän ja koulutuspolitiikan edunvalvontatyöhön sekä opiskelijatoiminnan kehittämiseen.

Neuvottelukunnan tehtäväkentän laajuuden (palvelut, edunvalvonta, osaamisen jakaminen ja kehittäminen, tapahtumat, opiskelijayhteistyö ja niin edelleen) vuoksi oikea paikka olisi suoraan hallituksen alaisuudessa ja toiminnan kehittämisen varmistamiseksi neuvottelukunnan puheenjohtajan tulisi istua SEFEn hallituksessa. Linkki hallitukseen jää löyhäksi ja epävirallisten keskustelujen varaan, kun puheenjohtaja ei ole mukana päätöksenteossa.

 

 Ekonomiyrittäjä – tule mukaan toimintaan!

Pian valitaan uusi neuvottelukunta. Olkaa kuulolla ja hakekaa mukaan. Yrittäjyyden edistäminen itse yrittäjänä toimien on toki mielenkiintoista, mutta myös bona fide-hengessä tehty työ palkitsee.

Paikallisyhdistysten hallituksiin haetaan syksyllä uusia toimijoita. Lähtekää mukaan oman paikallisyhdistyksen yrittäjätoiminnan rakentamiseen. Hallituksissa on hyvä olla myös yrittäjiä.

 

Yrittäjäneuvottelukunta on asettanut itselleen haastavat tavoitteet:

1) Yrittäjäjäsenet: Vuoden 2015 loppuun mennessä SEFEllä on 2 000 yrittäjäjäsentä (lisäys: 350 yrittäjäjäsentä / vuosi).

2) Jäsenyhteisöt: Jäsenmäärältään isoilla jäsenyhteisöillä on 2 yrittäjätematiikkaan sopivaa tilaisuutta alueella vuodessa (HEKO 20 tilaisuutta) / Pienillä jäsenyhteisöillä 1 yrittäjähenkinen tilaisuus alueella vuodessa.

3) Tyytyväisyys: Vuoden 2015 järjestötutkimuskyselyssä yrittäjäjäsenten tyytyväisyys on noussut perusjäsenten tyytyväisyyden tasolle.

4) Yhteiskunta: SEFEn sidosryhmät (poliittiset toimijat, elinkeinoelämä, yliopistot ja Suomen Yrittäjät) tunnistavat SEFEn myös ekonomiyrittäjän liitoksi.

Pitkäjänteinen toiminta edellyttää tulevan neuvottelukunnan sitoutumista asetettuihin tavoitteisiin. Kaksi vuotta on kovin lyhyt aika vaikuttavuuden kehittämisessä.

Yrittäjyys on asennelaji. Vahvistamalla positiivista, rohkeaa yrittäjäasennetta kehittyy myös yritystoiminta. Tässä hengessä eteenpäin!

Hyvää kevättä!

Timo Saranpää
Ekonomiyrittäjä, yrittäjäneuvottelukunnan puheenjohtaja

Meillä on pykälämme

SEFEn puheenjohtaja Kasperi Launis

Ajelin viime viikonloppuna ilman mitään kiirettä pienessä autojonossa sieniretkeltä kotiin Vihdintietä. Tunnelma oli hyvä niin kuin kelikin. Sitten välähti.

Ajoin varmastikin ylinopeutta ja rikoin yhdessä sovittuja liikennesääntöjä. Tulen saamaan lähiaikoina kotiin ajokorttiurani ensimmäisen ylinopeussakon. Tiedän, että sakko tullee olemaan pykälien perusteella täysin oikeutettu, mutta en kuitenkaan usko sakottamiseni parantavan yleistä liikennekuria. En koe sakkoa kovin oikeudenmukaiseksi.

 

Onko pykälien mukaan toimiminen oikeutta?

Viimeaikaisessa lehtikirjoittelussa on nousut muutama aihe esiin, joissa väkisinkin jää miettimään onko pykälien mukaan toimiminen sittenkään oikeutta. Yksi niistä on konsernilainojen verovähennysoikeus. Valokeilaan on noussut muutamakin yritys, jotka ovat tehneet Suomessa kohtuullisen liiketaloudellisen tuloksen, mutta konsernin rahoitusjärjestelyiden jälkeen, verojen maksuun ei ole käytännössä jäänyt mitään.

Jälleen kerran tässä ei rikota mitään pykälää, mutta tuntuu jotenkin väärältä. Nyt kun tätä verovähennysoikeutta ehdotetaan muutettavaksi toisenlaiseksi, niin ”vääryyden” kohteeksi ovat joutumassa kunnallisissa vuokra-asunnoissa asuvat. Tätäköhän me tällä juuri haluttiin?

Otsikoissa on ollut 8 -vuotiaan lapsen surma. Tapaus on järkyttävä ja tuomittava eikä mikään rangaistus saa lasta henkiin.

Tämänkin tapahtuman taustalla on yhdessä sovitut pelisäännöt. Näillä säännöillä on rajattu mitä tietoja ja missä tilanteessa viranomainen saa antaa tietoja toiselle viranomaistaholle. Näin pyrimme muun muassa suojaamaan kansalaistemme yksityisyyteen liittyviä perusoikeuksia. Saman aikaan tehostamme perustelluista syistä julkisen talouden rahan käyttöä ja muun muassa tämän vuoksi säästöjä haetaan lyhyen aikavälin kustannuksista.

Nyt etsitään mahdollisia syyllistä siihen, kuka teki tai jätti tekemättä päätökset tässä yksittäistapauksessa. Emme kuitenkaan käy kovinkaan laajaa keskustelua siitä, vastaavatko ”pykälämme” tässä aihealueessa suomalaisten yleistä oikeustajua. Toivottavasti nämä ja muut vastaavat tapahtumat johtavat yleiseen arvokeskusteluun ja sitä myötä käytäntöjen kehittymiseen oikeustajumme mukaiseksi.

 

 SEFEn strategian päivityksessä tarvitaan näkemystä kokonaisuudesta

Ekonomiliitto pohtii strategiatyönsä yhteydessä monien toimintasääntöjensä päivittämistä. Toivottavasti meissä päättäjissä on riittävästi kykyä nousta yksityiskohtien yläpuolelle näkemään kokonaisuutta.

Toivon, että osaamme myös herkällä korvalla aistia nykyisen ja tulevan jäsenkunnan oikeustajua. SEFEn sääntönikkarointi on huomattavasti helpompaa kuin lainsäätäminen ja sen tulkinta. Mutta monenlaisia tunteita ja tuntemuksia pienienkin asioiden muuttaminen herättää.

 

Kasperi Launis
SEFEn puheenjohtaja