Avainsana-arkisto: yrittäjyys

Piilaakson vahvuus on halu ja uskallus kokeilla ja unelmoida – ei vatulointi

Matti Copeland

Olen ollut onnekas ja päässyt vierailemaan lyhyitä ja pidempiä jaksoja Piilaaksossa riittävän usein kyetäkseni aistimaan ja ehkä myös tulkitsemaan muutoksen tuulia.

Perushypoteesi, että Piilaaksossa pääoma, teknologia, osaajat, koulutus, yrittämisen kulttuuri ja historia kohtaavat ja sekoittuvat omintakeisella tavalla, pitää edelleen paikkaansa. Mutta Piilaakso on ”aikuistunut” ja selvästikin aikoo pioneerin ( lue yrittäjän = entrepreneur, joka kasvaa startupiksi) tavoin uusia voittokulkunsa ja määritellä toimialat uudelleen, samalla tavalla kuin se teki perinteisen teknologiateollisuuden kanssa.

Teollinen internet IoT, uusiutuva energia, dronet ( suomeksi miehittämätön ilma-alus), elinkelpoisten planeettojen löytäminen, älykkäät autot ja vaatteet, virtuaalinen todellisuus VR tai tekoäly AI – kaikissa näissä lähinnä kaupallisia läpimurtoja ollaan Piilaaksossa.  Keräilin ajatuksia päiväkirjastani syyskuun Piilaakson matkaltani ja ajattelin jakaa niistä toivottavasti kiinnostavimpia.

Muutoksen vauhti kiihtyy ja Piilaakso näkee sen suurempana mahdollisuutena kuin koskaan.

 

Sattumahdollisuuksia ja tarinoita

Pivot: Koripalloilijana ymmärsin heti mitä tarkoitetaan – toinen jalka paikallaan voi yrittää montaa eri vaihtoehtoa edetä, tuomari ei vihellä askelvirhettä. Ideaa voi ja pitää testata mielellään markkinoilla ja asiakkailla ja voi olla, että vasta Plan B tai Plan C toimii. Fail early on sukua tälle. Kokeilukulttuuri samoin. Kysymällä oppii.

Storytelling: Jos ei jaa eikä kerro tarinaansa muille, ei voi saada palautetta eikä kehittää ideoitaan eteenpäin. Piilaaksossa parhaat tarinat ja tarinankertojat palkitaan erittäin konkreettisesti, he saavat rahoitusta. Parhaista parhaat saavat lisärahoitusta ja niin edelleen. Tarinankerronta lähtee aina yksilöstä, Piilaakson ehkä kuumin venture capitalist Marc Andreessen on sanonut ” In a startup, absolutely nothing happens unless you make it happen”. Tarinankerronnassa unelmointi on sallittua. Ehdottomasti saa ja pitää olla visioita. Samainen Marc Andreessen on sanonut ” The difference between a vision and a hallucination is that other people can see the vision”.

Ecosystem: Emme enää voi käsitellä asioita irrallaan ja erillään toisistaan. Teknologiat, tiedonsiirtokapasiteetti ja turvalliset pilvipalvelut mahdollistavat saumattoman ja melkein reaaliaikaisen hardwaren ja softwaren yhdistämisen. Ekosysteemiajattelu on luonut edellytyksen aivan uusien brändien syntymiselle. Tesla, Fitbit, GoPro ja Under Armour ovat muutamassa vuodessa uusina toimijoina hienosti yhdistäneet tuotteen ja palvelun asiakaskokemuksiksi, joiden asiakasuskollisuus on luja. Jos asiakaskokemus on asiakaslupauksen mukainen, näyttäisi ansaintamallikin löytyvän. GoPro esimerkiksi ei puhu Hero4 videokamerasta vaan kuvaa ekosysteeminsä näin ”Join the GoPro movement  – Capture + share your world”.

Curiosity: Johtamisen näkökulmasta tämä on se jokin. Uteliaisuus on aliarvostettua. Itse olen jo pitkään toiminut luottaen sattumahdollisuuksiin (sependipity) Olemalla utelias olen nostanut todennäköisyyttä, että olen oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja vielä oikeiden ihmisten kanssa. Uteliaisuus on kysymyksiä mutta se on myös aitoa kiinnostusta toisista ihmisistä. Uteliaisuus on asenne. Se on tiedon ja kokemusten jakamista. Satuin olemaan Stanfordin campuksella sattumalta juuri sinä päivänä, kun uudet MBA opiskelijat aloittivat ja livahdin kuuntelemaan rehtorin tervetuliaispuheen. Yli 400 nuorta orientoituivat juuri kahden vuoden ”personal transformation – start taking ownership of your life ” kuten rehtori heitä tervehti. Think, Feel, Dream Big, heille sanottiin.

Impact Purpose / Meaning/Social:  Yllätyin Piilaakson itselleen ottamasta roolista ”paremman” tulevaisuuden rakentamisessa. Vaikuttavinta oli voimakkaassa kasvussa oleva yritysten ja nimekkäiden yrittäjien komittoituminen hyväntekeväisyyteen antamalla yhden prosentti ajastaan, omistuksestaan (equity) ja tuotteistaan tai palveluistaan voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden hyväksi. The Salesforce Foundationin perustaja Marc Benioff kiteyttää asian: “Companies can do more than just make money, they can serve others”. Termit kuten ”Do Good” tai ”Pay it Forward” toistuvat tarinoissa. Lisäksi tietenkin kuluttajat ovat suurimmat voittajat, kun uudet teknologialla transformoidut  liiketoimintamallit yleistyvät esimerkiksi koulutuksessa ja terveydenhuollossa.

Unicorn: Ei voi Piilaaksossa kulkiessaan välttyä yksisarvisen käytöstä arvon mittarina. Rima on hilattu miljardin dollarin arvostukseen  listaamattomien yrityksien osalta ja keskustelun keskipisteenä Uber. Uber on jo melkein kolme kertaa arvokkaampi kuin Kone Helsingin pörssissä. Unicorneja on lienee jo yli 150 ja suurin osa niistä lähtöisin nimenomaan Piilaaksosta. Nykyisellä vauhdilla uusi unicorn syntyy joka neljäs päivä jossain päin maailmaa. Pohjoismaiset nimet kuten Supercell, Spotify, Klarna ja King kuuluvat tälle listalle. Lähimpänä mahdollista kuplaa ollaan näiden yhtiöiden arvostusten kanssa.

 

Matti Copeland
Kirjoittaja on EY:n Executive Director ja antanut itselleen tittelin Chief Curiosity Officer. Hän on aktiivinen hekolainen ja mm. liikkeenjohdon kerhon hallituksen puheenjohtaja.

Jälleenmyynti- ja edustussopimuksen erot lyhyesti

Pauliina Scarabattoli Fondia

Yrityksen liiketoiminnan laajentuessa ja kansainvälistyessä tulee harkittavaksi jälleenmyynti– tai edustussopimusten käyttö. Molempien sopimusten tarkoituksena on löytää tuotteelle tai tuoteryhmälle uusia jakelukanavia. Niissä on kuitenkin myös merkittäviä eroja.

Miten jälleeenmyynti- ja edustussopimukset eroavat toisistaan?

Jälleenmyyjä on itsenäinen yrittäjä, joka toimii omissa nimissään ja omaan lukuunsa, kantaen itse omasta liiketoiminnastaan syntyvät riskit. Jälleenmyyjä ostaa päämieheltä tuotteita, joita se myy eteenpäin loppuasiakkaille. Jälleenmyyjä ei näin ollen saa päämieheltään myyntityöstä palkkiota, vaan tämän korvaus syntyy myyntivoiton muodossa.

Kauppaedustaja taas toimii päämiehen lukuun ja päämiehen nimissä, ja tekee kauppoja päämiestä sitovasti tai hankkii päämiehelle tilauksia. Toisin kuin jälleenmyyjä, kauppaedustaja saa myyntityöstään päämieheltä korvauksen provision muodossa.

 

Kumpaa käyttäisin?

Molemmissa sopimuksissa on omat etunsa ja tehdessä valintaa niiden välillä tulisi arvioida ennen kaikkea tapauskohtaisia olosuhteita sekä sitä, mitä sopimuksella halutaan saavuttaa. Edustussopimuksella päämies pääsee vaikuttamaan vapaasti myyntihintoihin ja -ehtoihin ja säilyttää näin ollen tiukemman kontrollin tuotteen jakeluun. Jälleenmyyjä sen sijaan toimii hyvin itsenäisesti ja kantaa itse taloudellisen riskin siitä, että saa tuotteensa myydyksi.

Mistä sopimuksissa kannattaa tai ei kannata sopia?

Kuten monissa muissakin maissa, Suomessa ei ole jälleenmyyntisopimuksia suoraan sääntelevää lainsäädäntöä, joten itse sopimuksen ehdoilla on suuri merkitys ja niistä voidaankin sopia hyvin vapaasti. Jälleenmyyntisopimusta tehdessä on kuitenkin huomioitava kilpailulainsäädännön asettamat reunaehdot, jotka rajoittavat muun muassa kilpailukiellon pituutta ja sisältöä, alueiden ja asiakkaiden jakamista sekä kieltävät jälleenmyyntihinnan määräämisen.

Edustussopimuksissa sen sijaan saa, ja kannattaakin sopia alueista, asiakkaista sekä hinnoista ja ehdoista, joilla kauppaedustaja myy tuotteita. Edustussopimuksia sääntelee laki kauppaedustajista ja myyntimiehistä, joka sisältää kauppaedustajan eduksi säädettyjä pakottavia säännöksiä, joista ei voi sopia toisin.

Pauliina Scarabattoli
Legal Counsel, Fondia

Lakitietoa yrittäjille löytyy VirtuaaliLakimiehestä, jonka Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille maksutta käyttöön. Tarkista kampanjakoodi Ekonomien jäsenpalvelusta ja rekisteröidy osoitteessa: www.virtuaalilakimies.fi. Fondia tarjoaa Suomen Ekonomien jäsenille myös oikeudellista neuvontaa puhelinkonsultaationa. Yrittäjän lakiapu (jäsenpalvelussa).

Ekonomin koulutus antaa hyvän pohjan yrittäjyydelle

Barbro Kanerva

Olen joskus kuullut sanottavan, että ekonomi tietää liikaa ryhtyäkseen yrittäjäksi. Olen asiasta eri mieltä. Ekonomi tietää juuri sopivasti pärjääkseen hyvin yrittäjänä.

Toimittuani nyt yli 20 vuotta yrittäjänä  olen ollut erittäin  tyytyväinen saamaani kaupalliseen koulutukseen ja  siihen tarvittavaan käytännön kokemukseen työurani alkutaipaleella. Monta kertaa olen miettinyt  miten henkilöt, joilla ei ole tällaista pohjaa pärjäävät alkuvuosina yrittäjinä.

Kauppakorkea on siitä hyvä opinahjo, että se antaa perustietoa monista liikkeenjohdollisista aiheista vaikka itse oppiminen ja käytäntöön soveltaminen tapahtuu työpaikalla.

Näistä perustiedoista  on paljon hyötyä kun ryhtyy yrittäjäksi. Alussa pitää hallita ainakin  tietyt hallinnolliset rutiinit jotta  toiminta saadaan pyörimään.

Vaikka ekonomin koulutus antaakin hyvät eväät hoitaa esimerkiksi kirjanpitoa itse suosittelen lämpimästi  tilitoimiston käyttöä tässä asiassa. Lainsäädäntö muuttuu usein ja sen seuraaminen vie kallisarvoista aikaa, joka on pois varsinaisesta busineksen pyörittämisestä.

 

Sisäinen palo kuuluu yrittäjyyteen

Useasti kuulee puhuttavan siitä että  ekonomit ovat osa-aikayrittäjiä. Tämä saattaa sopia joillekin aloille, mutta minulle sana yrittäjä tarkoittaa sitä, että  tehdään  palolla töitä omassa yrityksessä kokopäiväisesti.

Yrittäjyyteen pitää mielestäni olla sisäinen palo. Yrittäjäsana on  suomenkielessä epäonnistunut. Se ei kuvaa sisäistä paloa. Ruotsiksi sanotaan ”företagare”, joka tarkoittaa ryhtyä toimeen. Yrittäjä on usein toimelias ladun avaaja.

Asenteella on suuri merkitys. Ensin ajattelemme ja sitten vasta toimimme. Ellei sana yrittäjä herätä innostusta, sen tilalle pitää löytää uusi, kuvaavampi sana omalle toiminnalle. Itse käytän itsestäni businessvalmentaja-nimikettä.

Yrittäjäksi ei kannata lähteä jos on luonteeltaan varovainen ja haluaa ylläpitää status quota. Yrittäjänä toimiminen vaatii epävarmuuden sietämistä ja nopeita muutoksia jo vakiintuneissakin asioissa.

Hyvä tapa on hankkia itselleen kokenut yrittäjä mentoriksi. Se on arvokasta, varsinkin yrittäjän alkutaipaleella. Suomen Ekonomeilla on mentoritoimintaa, jota  kannattaa hyödyntää. Toimin itsekin mentorina ja koen sen hyvin antoisaksi.

 

Tavoitteet motivoivat

Kaikessa toiminnassa, mutta erityisesti  yrittäjänä, on hyvä olla tavoitteita: vuodelle, kuukaudelle, viikolle, päivälle – riippuen tehtävästä ja toimialasta. Kun on tavoitteet kunnossa, tietää suurin piirtein, koska on päivän tai viikon tehtävät suoritettu. Silloin voi irrottautua työstä ja tehdä jotain muuta, jotta akut taas lataantuvat.

Motivaatiohan syntyy juuri tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Tavoitteet ja niiden seuranta tuovat myös turvallisuuden tunteen, kun tietää mihin on menossa ja missä mennään tällä hetkellä.

Usein kuulee sanottavan, että yrittäjä on aina työssä ja on siksi huono malli muille. Moni yrittäjä tekee paljon työtä siksi, että hänellä on tämä sisäinen palo työtään kohtaan. Hän nauttii työn tekemisestä eli on motivoitunut.

Motivoitunut ihminen voi yleensä hyvin. Jos päivittäinen työ tuo tarpeeksi sosiaalisia kontakteja, ei yrittäjä vapaa-aikana kaipaa sellaisia aktiviteettejä.

 

Terve yrittäjä on hyvä malli muille

Työterveyshuollossa yrittäjä käy harvoin. Ei yrittäjä kierrä terveydenhuollon tarjoajia kaukaa pelosta, vaan siksi ettei hän tarvitse niitä palveluja. Työstään pitävä ja motivoitunut yrittäjä ei paljon sairastele.

Jos yrittäjällä on yksikin työntekijä, hänen pitää järjestää työterveyshuolto. Yksinyrittäjänä hänestä ei olla kiinnostuneita.

Tämä on mielestäni väärin. Suomen Ekonomien tavoitteena onkin saada myös yrittäjäekonomien sosiaaliedut samalle tasolle kuin palkansaajien. Tämä epäkohta kertoo siitäm kuinka alkeellisella tasolla suhtautuminen yrittäjyyteen oli näitä sääntöjä laadittaessa. Valitettavasti taso on edelleenkin alhainen.

Suhtautumisemme yrittäjyyteen on ristiriitainen. Kaikki tiedämme, että pk-sektori on suuri työllistäjä. Kuitenkin yrittäjän tielle laitetaan valtiovallan taholta turhan paljon esteitä alkutaipaleesta lähtien. Yrittäjäksi aikovat ovat yleensä sitkeitä, joten he selviävät esteistä, mutta kuinka monta yrittäjää saisimme tähän maahan, jos alkutaival olisi helpompi?

Jos kaikki ryhtyisivät yrittäjiksi, poistuisi maamme työttömyys ja terveydenhuollon kustannukset laskisivat roimasti, koska tavoitteiden kautta ihminen  motivoituu ja aktivoituu. Aktiivinen ihminen on positiivinen ja positiivinen ihminen on tunnetusti terveempi kuin negatiivinen.

 

Barbro Kanerva
KTM, Master licensee, businessvalmentaja
Oy Barcon Ab/LMI-Finland

Kylteri, valmistaudu työelämään yrittämällä ja tahtomalla

Finanssin Miia Paavola

Suomessa sekä yliopistoissa on ollut jonkin aikaa jo yrittäjyysboomi, jolla yritetään tuoda opiskelijoille tietoon myös toinen vaihtoehto työelämään, yrittäjyys.

Yrittäjyys rekisteröitynä toiminimenä tai Oy:nä ei kuitenkaan ole vaihtoehto kaikille. Silti yrittämisen sanana pitäisi antaa meille kyltereille enemmän merkitystä.

Tämän hetken keskustelu duaalimallin purkamisesta, tiukentuvista opiskelukriteereistä sekä KELA:n opintotuista ovat saattaneet ainakin minut kysymään tärkeän kysymyksen: Miten ekonomiopiskelijat eli kylterit tekevät itsestään opiskelun aikana ja sen jälkeen haluttavan työntekijän, joka eroaa joukosta?

 

Tiukentuvat opiskelukriteerit voivat tuottaa saman putken ekonomeja

Tällä hetkellä valtiomme pyrkii vähentämään kustannuksia opinnoissa, joka tarkoittaa enemmän massaluentoja ja putkitutkintoja. Onko meillä kohta tuhat samasta putkesta tulevaa ekonomia, joilla ei ole kokemusta muusta kuin opiskelusta?

Moni valmistumassa oleva opiskelija kuvaa valmistumista kuoppaan putoamisella. Pelkotila siitä, että opiskelija ei ole täysin valmis työelämään ja ei välttämättä saa ensimmäistä työpaikkaa heti, on varmasti monen nuoren ekonomin mielessä.

Sen takia valmistelu ja yrittäminen työelämään pitäisi aloittaa mahdollisimman ajoissa. Niiden asioiden saavuttaminen vaatii kylteriltä omaa halua, yrittämistä ja pitkää pinnaa.

 

Miten erottaa itsensä joukosta?

Jotta saa kehitettyä itsensä vaikuttavaksi, on tehtävä paljon työtä. Tämä työ on aloitettava varhaisessa vaiheessa. Mikäli ensimmäiset vastuut ja työtehtävät ovat olleet maisterivaiheen viimeisenä vuonna, et välttämättä ole työnantajan näkökulmasta saavuttanut riittävää kokemusta.

Kannustan siis teitä kandidaattivaiheessa olevia kyltereitä ottamaan vastuuta, hakemaan haasteita elämäänne ja unelmoimaan mahdottomasta. Suomen Ekonomien juhlavuoden avauksessa eräs Duudsoneista kertoi: ”Tahto, tahto ja vain tahto merkitsee!” Laita siis itsesi likoon ja tahdo itsellesi ura, josta unelmoit.

Kylteri, heittäydy elämään tulevaisuuden ekonomin elämää!

 

Miia Paavola
Finanssi ry:n puheenjohtaja

Mitkä ovat johtajan tärkeimmät ominaisuudet vuonna 2035?

Kaisa Kokkonen

Haluaisitko kuulla monipuolisia näkemyksiä johtajuudesta – ja päästä mahdollisesti mukaan keskusteluun? Ainutlaatuinen kokoonpano erilaisia johtajia on puhumassa Johtajuus vuonna 2035 –seminaarissa 24.4.2015 Hyvinkäällä: yrittäjä, entinen jääkiekon SM -liigan toimitusjohtaja Jukka-Pekka Vuorinen, bloggaaja ja mielipidevaikuttaja Sara Vanninen, yrittäjä ja maahanmuuttajanaisten puolustaja Renaz Ebrahimi sekä tulevaisuuden tutkija, kauppatieteiden tohtori Elina Hiltunen.

Miten teknologia avustaa johtamista? Elina on konkretisoinut tulevaisuuden tekniikkaa seminaareissa käyttämällä muun muassa necomimi -kissankorvia, jotka reagoivat tunnetiloihin. Olin läsnä yhdessä tilaisuudessa, Elinan korvat näyttivät hassuilta, mutta näkyivät hyvin kauaskin. Ne kertoivat koko ajan meille kuulijoille puhujan mielentilaa. Samalla korvat edustivat pienesti tulevaisuuden teknologiaa, joka on mahdollista jo tänä päivänä.

Miten sosiaalisia verkostoja voidaan hyödyntää johtamisessa nyt ja tulevaisuudessa? Jukka-Pekan kokemus muun muassa SM –liigan toimitusjohtajana ja Torinon talviolympialaisten jääkiekon lajijohtajana 2006 Italiassa sekä yrittäjänä ovat tuoneet hänelle kokemusta ja näkemystä asiaan.

Minkälaista johtajuutta on johtajuus sosiaalisessa mediassa? Sara vaikuttaa mielipiteillään ”Tickle your fancy” -blogissaan 30 000 viikkokävijän valintoihin esimerkiksi muodissa, sisustuksessa ja liikuntaharrastuksissa. Kuka vaan meistä voi olla bloggaaja, mutta ketä seurataan ja miten siitä saadaan liiketoimintaa? Minkälaisia ominaisuuksia johtaja sosiaalisessa mediassa tarvitsee?

Onko monikulttuurisuus ja arvojen mukainen johtaminen tärkeää tulevaisuudessa? Renaz on muun muassa yrittäjä ja radiojuontaja, joka opiskelee kulttuurituottajaksi. Kurditaustaisena hänelle on tärkeää monikulttuurisuus – hän on ollut järjestämässä mm. valtavaa partiotapahtumaa ja monikulttuurista itsenäisyysjuhlaa. Hänelle arvojen mukainen johtaminen ja toiminta ovat tärkeitä.

Kiinnostuitko? Tule kuulemaan lisää 24.4. Hyvinkäälle!

 

Kaisa Kokkonen
KTM, Riihimäen-Hyvinkään ekonomien puheenjohtaja

Suomi nousuun työllä ja yrittämisellä!

Leo Vesalainen

Jokohan olisi aika lopettaa jäiden polttelu, kääriä hihat ja ryhtyä hommiin?!

Koko kansakunta ministereitä myöten vain voivottelee ja valittelee.  Kukaan ei haluaisi tunnustaa, että ongelmat ovat itse aiheutettuja ja voidaan siten myös itse eliminoida.  Suurin osa porukasta alkaa kuitenkin jo ymmärtää, että tällaista menoa ei voida enää jatkaa.  Siis velaksi elämistä ja Suomen näivettämistä järjettömällä verottamisella.

Meidän pitää vapauttaa kansalaisten – nuorien ja vanhojen – omatoimisuus ja yritteliäisyys turhan byrokratian ja liiallisen verottamisen kahleista. Antakaamme kaikille kyvykkäille ja halukkaille edellytykset ja mahdollisuudet tehdä hyödyllistä työtä.  Samalla turhan ja tarpeettoman työn ja puuhastelun tekeminen ja edistäminen julkisen vallan toimesta ja tukemana tulee lopettaa.

Ei yhteiskunnan tarvitse miettiä ja kehittää ideoita siitä mille liiketoiminta-alueille nyt pitäisi panostaa, kouluttaa ja satsata.  Sellainen työ – ja sitäkin tehdään tuhansien byrokraattien voimin joka päivä seminaareissa ja työryhmissä ympäri Suomea – on hyödytöntä, vähän kuin tyhjän kaivon täyttämistä kannetulla vedellä.

Se riittää, että ihmisille annetaan mahdollisuudet yrittää ja tehdä töitä. Se tarkoittaa mahdollisuutta ansaita ja hankkia elantonsa oman työn ja toimeliaisuuden kautta. Se tarkoittaa perusedellytysten kehittämistä sellaisiksi, että Suomessa tehtävän työn kustannukset ovat kansainvälisesti kilpailukykyistä – ettei yhteiskunnalle maksettavat maksut ja verot nouse liian suuriksi ja ettei liiallisen säätelyn ja byrokratian vuoksi toiminta takertele ja vaadi kohtuuttomasti työaikaa tuottamattomaan työhön.

Nyt verotuksemme on maailman huipputasoa. Erilaisia kertaantuvia veroja, yhteiskunnan keräämiä maksuja ja muita veronluonteisia eriä, joita kerätään yrityksiltä, palkansaajilta, omistajilta ja muilta kansalaisilta energian käytöstä, kuljetuksista, hankinnoista, asumisesta, elämisestä ja niin edelleen on niin paljon, että lähestytään jo vero-osuustasoa kaksi kolmasosaa (yli 60 %).

Joka päivä päivitellään esimerkiksi asuntojen ja asumisen kalleutta. Syyllisiksi mediassa asetetaan rakentajat, grynderit ja maanomistajat.

Karmea totuus kuitenkin on, että yhteiskunta itse aiheuttaa korkeat hinnat. Rakentaminen on rankasti ylisäädeltyä byrokratiaviidakkoa ja kun siitä aiheutuvat ylimääräiset ja turhat kustannukset lasketaan mukaan veronluonteisiin maksuihin niin kuin pitääkin, kohdistuu asuntoihin keskimääräistäkin korkeampi yhteiskunnan rasitus. Myös tonttien hinnoissa yhteiskunnan osuus on tolkuttoman suuri, varsinkin pääkaupunkiseudulla (ns. maankäyttösopimusmaksut, liittymismaksut jne.).

 

Yrityksen omistaminen pitää olla Suomessa kannattavaa

Yhteiskunnan roolia ja osuutta pitäisi voimakkaasti karsia kattamaan vain sellaiset toimet, jotka perustellusti kuuluu tai on järkevää hoitaa yhteisesti ja karsia kaikki muu pois.  Näin verorasitus voidaan laskea siedettävälle tasolle ja palauttaa Suomen kansainvälinen kilpailukyky. Myös työn tekemistä ja yrittämistä pitää suosia ja tehdä se aina taloudellisesti selvästi parhaimmaksi vaihtoehdoksi.

Näillä toimenpiteillä työllisten osuus yhteiskunnassa saadaan nostettua terveelle tasolle. Siten myös veronmaksajien määrä lisääntyy ja tulonsiirtoja saavien määrä pienenee. Toisinsanoen selvästi pienemmillä veroilla pystytään kattamaan julkiset menot.

Tärkeää on myös, että Suomesta käsin on mahdollista ja kannattavaa omistaa yrityksiä. Viime vuosien kehitys on vienyt aina vain pidemmälle siihen suuntaan, että yritykset siirtyvät ulkomaiseen omistukseen eivätkä jäljelle jäävät uskalla laajentaa toimintaansa täällä.

Ulkomaalaisomistus johtaa helposti siihen, että parhaat ja vaativimmat työpaikat siirtyvät ajan mittaan myös ulkomaille ja investointi- ja laajentamispäätöksissä hyöty valuu muualle. Myös ulkomaalaisomisteisten yritysten Suomeen maksamat verot minimoituvat. Jatkuvasti kuulee, että ulkomaisia investointeja pitää houkutella Suomeen. Ennemminkin pitäisi ruveta puhumaan suomalaisten investointien ja yrittäjien houkuttelemisesta ja suosimisesta.

Yrittäjät ja yritysten omistajat ovat koko kansakunnan oleellisia ja välttämättömiä tukipilareita.  Heidän hyvinvoinnistaan ja menestymisestään kannattaa pitää hyvä huoli. Heidän kauttaan vauraus leviää koko yhteiskuntaan.

Vapauttakaamme siis tekemisen halut ja yritteliäisyys liikasäätelyn ja liikaverottamisen kahleista!

 

Leo Vesalainen
Suomen Ekonomien Yrittäjätyöryhmän jäsen

Yrittäjä tarvitsee suunnitelmat elämään, liiketoimintaan ja yrityksen myyntiin

Minna Ekblom

Elämänsuunnitelman (engl. life plan) ja liiketoimintasuunnitelman (engl. business plan) lisäksi yrityksen myyntisuunnitelman (engl. exit plan) tekeminen jo liiketoimintaa suunniteltaessa helpottaa suuresti yrittäjäksi ryhtymistä ja yrittäjänä olemista.

Elämänsuunnitelmaa työstettäessä itse liiketoimintasuunnitelmasta tuleekin sen orgaaninen osa. Tämä järjestys helpottaa myös luopumista liiketoiminnasta, kun ei enää halua tai pysty jatkamaan.

Mikä siis on tämä elämänsuunnitelma?

Olen viimeisen vuoden vetänyt 50+ -vuotiaille yrittäjiksi aikoville valmennusta. Keskeisin havainto on ollut juuri tämä elämänsuunnitelman uupuminen. Itse asiassa koko elämänsuunnitelman konsepti tuntuu olevan uusi!

Kuitenkin, jos liiketoimintasuunnitelmaa lähdetään tekemään ikään kuin tyhjästä ennen elämänsuunnitelmaa, on kuin laittaisi kärryt hevosen eteen.  Elämänsuunnitelmaa työstettäessä suosittelen lämpimästi tueksi yksilövalmennusta (coachingia).

 

Elämänsuunnitelmaa varten työstetään:

  • omaa tarvehierarkiaa
  • omaa arvojärjestelmää
  • omia vahvuuksia ja niiden käyttöä
  • vahvaa tunnetta tekemisensä tarkoituksesta ja merkityksellisyydestä
  • elämäntyyliin ja taloudellisiin toiveisiin liittyviä käytännön seikkoja.

Nämä kuusi osa-aluetta yhdessä muodostavat elämänsuunnitelman, joka siis itse kullakin on uniikki.  Tätä valmistelevaa työtä ei voi kenellekään delegoida, eikä sen tarpeellisuutta voi ylikorostaa.

Lienee itsestään selvää, miten liiketoimintasuunnitelman tekeminen onkin yhtäkkiä huomattavasti helpompaa, selkeämpää, kevyempää ja HAUSKEMPAA! Yrittäjyyden siis on tarkoitus olla (myös) kivaa ja tuntua siltä omalta jutulta eikä kiviriipalta, joka imee ihmisen kuiviin.

Elämänsuunnitelman työstämisen hyvissä ajoin luo olosuhteet, joissa konkreettisesti huomaakin ottavansa itse elämastään, menestyksestään ja onnestaan vetovastuun.

 

Suunnitelmallinen exit

Elämänsuunnitelma on myös aivan omiaan usein tuskaisan luopumisen eli exitin suunnittelussa.  Yritystoimintaa suunniteltaessa – oli se sitten perustamalla tai omistajanvaihdoksen kautta aloitettua – elämänsuunnitelma auttaa yrittäjää käsittelemään suhdettaan luopumiseen ajoissa.

Ei yritykseen tarvitse sitoutua hamaan tappiin saakka. On täysin mahdollista – ja miksei jopa toivottavaa – mietiskellä jo alkuvaiheessa, milloin ja millä lailla mieluiten yrityksestä voisi luopua.  Tämä osaltaan edesauttaa aivan luonnollisesti sitä, että yrityksen myyntikuntoa dynaamisesti mietitään ja työstetään.

Yritystoiminnan keskiössä on ihminen, yrittäjä ja hänen oma yrittäjäidentiteettinsä ja motivaationsa lähteet.  Elämänsuunnitelma ja liiketoimintasuunnitelma eivät ole toisistaan riippumattomat erilliset kokonaisuudet.  Yhdessä ne ovat parhaimmillaan dynaaminen, orgaaninen kokonaisuus, joka tukee menestyksekästä yrittämistä.

Näin muodostuu vahvan ja kestävän yrittäjyyden malli. Yrittäjän kokonaisvaltainen hyvinvointi on kohdallaan ja näin yritystoiminta antaa energiaa ja voimaannuttaa tekijäänsä.

 

Minna Ekblom
KTM, Yritysvalmentaja, Coach ja yrittäjä
Projektipäällikkö ESR-hankkeessa Yrittäjäuralle 50+v, Rastor Oy

Kirjoittajalla on vankka omakohtainen 25 vuoden kansainvälinen työ- ja elämänkokemus sekä kv- korporaatiourasta että yrittäjyydestä. Lisätietoja: www.minnaekblom.com
Twitter / LinkedIn: Minna Ekblom

Sivutoiminen yrittäjyys mahdollinen este työttömyysturvalle

Yrittäjätyöryhmän jäsen Ville Sonkamuotka

Haluaisitko ryhtyä sivutoimiseksi yrittäjäksi työskennellessäsi päätoimisesti palkansaajana? Asiaa pohdittaessa on syytä ottaa huomioon muutama yksityiskohta, jotka vaikuttavat hyvin oleellisesti työttömyysturvaasi. Pahimmassa tapauksessa työttömyyden yllättäessä voit menettää oikeutesi työttömyysturvaan. Erityisen suuri menetys voi tulla kyseeseen, mikäli olisit ollut oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan. Asiaan vaikuttavat sekä yrittäjän eläkelaki että työttömyysturvalaki.

Yrittäjästatuksen määrittely

Ensin tulee määrittää, kuinka paljon ajattelit työskennellä yrityksesi lukuun ja kuinka suuri työpanoksesi arvo tulisi olemaan. Mikäli vuonna 2014 työpanoksesi arvo on yli 7 430,59 € vuoden aikana, olet yrittäjän eläkelain mukaan velvollinen ottamaan YEL-vakuutuksen seuraavissa tapauksissa:

  • Olet 18–67-vuotias.
  • Toimit yrittäjänä yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta.
  • Omistat yrityksestäsi yli 30 % tai yhdessä perheenjäsentesi kanssa yli 50 %.

Lähtökohtaisesti työttömyysturvalaissa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka on velvollinen ottamaan YEL-vakuutuksen.

Yrittäjäksi katsotaan myös yrityksen osaomistaja, joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, josta:

  • Omistaa yksin 15 %
  • Omistaa yhdessä perheensä kanssa vähintään 30 %
  • Hänen perheensä omistaa vähintään 30 %

Henkilön katsotaan olevan johtavassa asemassa yrityksessä, jos hän on osakeyhtiön toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen tai jos hän osakeyhtiössä tai muussa yrityksessä tai yhteisössä on vastaavassa asemassa. Käytännössä siis pienimuotoinenkin yritystoiminta johtaa siihen, että sinut määritellään yrittäjäksi yrittäjän eläkelaissa sekä työttömyysturvalaissa.

Pää- vai sivutoimista yrittäjyyttä?

Kun yrittäjästatus on saavutettu, pitää määrittää, onko se päätoimista vai sivutoimista. Mikäli yrittäjyys on päätoimista, katoaa myös oikeus ansiopäivärahaan. Käytännössä yritystoiminta katsotaan päätoimiseksi, jos sen vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle.

Todistaaksesi, että yritystoiminta on sivutoimista, sinun tulee olla yritystoimintaasi liittymättömässä kokoaikatyössä palkansaajana vähintään kuuden kuukauden ajan. Viime kädessä TE-toimisto tekee kuitenkin lopullisen päätöksen yritystoiminnan päätoimisuudesta ja antaa työttömyyskassaa sitovan lausunnon asiasta. Sinulle voidaan maksaa soviteltua päivärahaa, mikäli TE-toimisto katsoo työttömyyskassalle antamassaan lausunnossa sinut sivutoimiseksi yrittäjäksi. Sovittelussa yritystoiminnan tulot huomioidaan lähtökohtaisesti verotietojesi mukaan.

Pahimmassa tapauksessa joudut lopettamaan yrityksesi, jotta voisit saada työttömyysetuuksia. Näin ei asia missään nimessä saisi olla. Byrokratiaa on ehdottomasti kevennettävä. Palkansaajan tulee pystyä siirtymään yrittäjäksi ja yrittäjän palkansaajaksi ilman suurempia ongelmia.

Ville Sonkamuotka
Yrittäjätyöryhmän jäsen
Suomen Ekonomit

Missä kirjoitat oman tarinasi?

SEFEn kehitysjohtaja Anja Uljas

Valot vilkkuvat, musiikin volyymi kasvaa, nopeat ja rytmikkäät siveltimen vedot loihtivat mustalle kankaalle tutun hahmon, kaikkien tunteman nerouden. Yleisössä kohtaan vierustoverini katseen, molemmat tunnistavan jotain sellaista kyvykkyyttä mitä voi ihailla, ihmetellä ja kätkeä syvälle sydämeen. Performanssitaiteilija valloitti katsojansa. Ihailimme intohimoa, taitoa ja ammattiylpeyttä.

Seuraavana päivänä keskustelemme kollegasta, jolle on näyttänyt onnistuvan kaikki mihin hän on ryhtynyt. Kuulemme hänen omaa vähättelevää puhettaan, mutta me muut näemme määrätietoisesti etenevän urapolun, jossa asiantuntijuus on syventynyt syventymistään. Hänelle itsestäänselvyydet ovat meille muille jotain erityistä.

Kolmannessa tuokiotarinassa kuuntelen toisen vuoden opiskelijan tuskaa. Se mikä tuntuu kiinnostavalta, houkuttavalta, omalta, ei saakaan yleistä hymistelyä, hyväksyntää tai suitsutusta. Nuorelle oman ratkaisun vahvistaminen on tarpeen, motiivien ja vahvuuksien yhdistäminen on hyvä tehdä näkyväksi. Nähtäväksi jää mihin rohkeat valinnat tulevaa tutkijaa kuljettavat.

 

Muut tekevät meistä ainutlaatuisia

Onneksi meitä on moneksi. Ja meistä on toisillemme onneksi. Minä en ole minä ilman muita ja muut eivät olisi heitä ilman minua. Ainutkertaisuutta mutta muiden avulla.

Tulevaisuudessa yhä useampi ekonomi luo oman työnsä. Se edellyttää kirkasta kuvaa omasta osaamisesta, ymmärrystä ympäristöstä, omien motiiviensa ja ajuriensa tuntemusta ja paljon rohkeutta.

Oman ainutkertaisuuden löytämisessä me tarvitsemme siis muita ihmisiä. Tunnistamme useimmiten omat kasvun paikkamme; ne edellyttävät uutta tietoa, oivallusta, reflektiota ja kokeilevaa toteutusta.

Pohjimmiltaan rakennumme dialogissa. Kannattaa siis hakeutua tilanteisiin, jossa haemme sitä rakentumista. Näitä tilanteita avautuu meille joka päivä, huomaamattakin. Mutta niitä tilanteita kannattaa myös etsiä ja luoda.

Mentorimme, kollegamme, ystävämme, tutut ja tuntemattomat. Altista itsesi muiden kysymyksille, rohkaisuille, ihailullekin. Oikeanlaisella ja terveellä ylpeydellä uskallamme etsiä sitä paikkaa, jossa voimme kirjoittaa omaa tarinaamme.

 

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Ekonomiliitto

Mot nya utmaningar

Kenneth Lundström, SHS ordförande

I Finland gillar vi att se oss själva som mycket framstående inom många områden och det är säkert sant i utbildning och entreprenörskap. Vi har klarat oss utmärkt i Pisa-test – det globala provet för 15-åriga elever och trots en liten nedgång är vi fortfarande bland de bästa i Europa, medan de främsta länderna är från Asien.

Personligen är jag förundrad över pessimismen i vårt land. I en lång rad av undersökningar och jämförelser toppar vi oftast listorna tillsammans med våra nordiska grannländer Norge, Sverige och Danmark. Då man lyssnar på framstående politiker och samhällspåverkare verkar vi inte som ett land som år efter år klarar sig bra i levnadskvalitetsindex.

Men varför klarar vi oss så bra? Jag tror det har att göra att vi försöker ge så lika möjligheter till ett bra liv som möjligt. Naturligtvis styr den socioekonomiska bakgrunden delvis ens liv, men chanserna för att göra vad du vill är fortfarande där.

I Finland har vi inte privatskolor, eller åtminstone väldigt få och ytterst få lärosäten som uppbär kursavgifter. I princip är det enda som står mellan dig och en plats vid en handelshögskola ett inträdesprov.

 

En karriär som entreprenör eller en start-up anställd

Även om man har haft lika chanser att komma in till det universitet man vill, har det inte varit enkelt att grunda ett företag på egen hand. Jag tror att bara tio år sedan tänkte de flesta ekonomie studerande på att inleda sina arbetskarriärer på stora etablerade företag som Nokia, Kone och Nordea.

I våras på Kylteripäivät (SEFEs ekonomie studerande-dagar), ett seminarium som samlade 500 ekonomie studerande från hela Finland, var en av huvudtalarna Jonas Kjellberg, serieentreprenör bakom produkter som Skype och iCloud. Han frågade hur många av oss kan tänka sig en karriär som entreprenör eller en start-up anställd. Nästan en tredjedel av publiken räckte upp sina händer.

Numera känns det åtminstone att det är enklare att grunda ett eget företag, i varje fall är det ett reellt alternativ. Det känns bra att tro att det finns olika sätt man kan gå upp sin karriärstege dessa dagar.

Ett uppsving i entreprenörskap är eventuellt just det Finland behöver efter finanskrisen 2008 och dess svallvågor, då Finlands tillväxt mer eller mindre stagnerat. Vi jobbar fortfarande flitigt om man jämför med många delar av världen, men vi vill mer än så. Till exempel har vår spelbransch tagit enorma språng, den mest nedladdade appen någonsin är Angry Birds.

Vissa kritiserar fortfarande eller om inte kritiserar, så ställer sig ytterst tveksamma mot nystartade företag och entreprenörer, eftersom de inte skapar jobb. Naturligtvis gör de inte det omedelbart. Nokia grundades 1865, då de började tillverka gummi, det tog 135 år för dem att bli den största mobiltelefontillverkaren i världen. Det tar ett tag att bygga något och i stället för att döma borde vi uppmuntra.

Det här blogginlägget läser ni mer sannolikt från en iPhone eller en Samsung, men Nokias saga går vidare som ett av ledande företagen i nätverksinfrastruktur.

Likt Nokia borde Finland och finländare gå vidare och utveckla nya produkter. Det är vår uppgift som ekonomer och ekonomie studerande att föregå med gott exempel.

 

Kennet Lundström
Kår- och styrelseordförande, Svenska Handelshögskolans Studentkår