Tuottavuus kasvaa tuottavuutta johtamalla!

Tuottavuus ja tuottavuuden johtaminen ovat pari, joita harvoin näkee yhdessä. Tuottavuuden kehittämisen vaatimuksia esitetään laajalti sekä poliittisen päätöksen teon että yritysjohdon huipulla – totta kai, vain tuottavuutta kehittämällä Suomi saadaan nousuun!

Näissä keskusteluissa painotetaan kustannusten vähentämistä sekä odotetaan uutta Nokian tapaista globaalia innovaatiota tulevaksi. Tuottavuuden johtamisesta puhutaan harvemmin – vaikka se on avain tuottavuuden nousuun. Suomen Ekonomit ovat virkistävä poikkeus tämän vuoden teemansa kanssa!

Tässä kirjoituksessa käytetään tuottavuuden muutoksen mittarina strategisen hyvinvoinnin tuloksellisuutta talouden kautta.

Tutkimustuloksia:

  • Strategisen hyvinvoinnin johtamisen taso määrittää johtajuuden – esimiesten toiminnan tasoa
  • esimiesten systemaattinen työ tuottaa hyviä tuloksia talouden kautta
  • ihmisten henkilöstötuottavuus tuottaa euroja

Strategisen hyvinvoinnin johtaminen ja henkilöstötuottavuus avaimia tuottavuuden kehittämiseen

Olen päässyt tutkimaan ja kehittämään tuottavuutta henkilöstönäkökulmasta viimeisen seitsemän vuoden aikana. Olemme tiimillä Ossi Aura, Guy Ahonen, Tomi Hussi ja Juhani Ilmarinen tutkineet strategisen hyvinvoinnin johtamista management –näkökulmasta vuodesta 2009 alkaen.

Toisaalta olen tehnyt useita yrityskohtaisia analyyseja henkilöstötuottavuuden yhteyksistä käyttökatteeseen. Tältä alueelta teimme myös tutkimuksen rakennusalan pk-yritysten aineistolla. Näiden aineistojen kera puran tuottavuuden kolmessa osassa: johtaminen ratkaisee perustan, johtajuus tukee tuottavuutta sekä ihmiset tekevät tuottavuuden.

Johtaminen ratkaisee kaiken

Strategisen hyvinvoinnin johtamisen (SHJ) peruselementtejä ovat liiketoiminnan vaatimuksiin pohjautuvat, johdon asettamat tavoitteet ja resurssit, eri toimijoiden tarkka roolitus ja yhteistyö, esimiesten ydinrooli päivittäisjohtamissa sekä liiketoimintaa tukevat tulokset. Lähes 2 000 organisaation aineisto vuosilta 2009-14 antaa vahvan pohjan analysoida johtamisen peruselementtien merkitystä johtajuudelle ja sen kautta tuloksille.

Kuva 1 (kuvat alla) esittää selkeän esimerkin johdon strategiatyön työhyvinvointipainotuksen merkityksestä esimiesten rooliin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että organisaatiot joissa työhyvinvointi on johdon agendalla strategiatyössä vastuuttavat esimiehet toimimaan paremmin osaamisen ja hyvinvoinnin johtamisessa.

Johdon strategiatyö määrittää siis tason osaamisen johtamiselle. Tuloksen mukaan esimiesten systemaattinen rooli on parhaista yrityksistä 60 prosentissa ja heikoissa yrityksissä 40 prosentissa. Alaisten hyvinvoinnin johtamisessa erot ovat suurempia, vaihteluväli on 37 – 73 prosenttia.

Johtajuus tukee tuottavuutta

Johtajuuden, eli esimiesten roolin ja toiminnan merkitystä tuottavuudelle analysoin saman viiden vuoden aineiston yritysten osalta. Toiminnan taloudellisia tuloksia on selkeämpi arvioida yrityksissä, kuin tutkimusaineistossa olevissa valtion virastoissa ja kunnissa.

Tulokset johtajuuden merkityksestä taloudellisen tuloksellisuuteen (tuottavuuden osatekijään) olivat varsin selkeät (kuva 2).

Tulkinta on tosi pelkistetty: kun esimiehen rooli (siis strategisen hyvinvoinnin johtamisessa) on vähäinen tai roolia ei ole lainkaan, ovat tulokset talouden kannalta heikot. Ja kun esimiehen rooli on keskitasoa tai hyvä, ovat taloustulokset paremmalla tasolla. Puolet (49 %) yrityksistä, joissa esimiesten rooli on hyvä, on arvioinut taloustulokset erinomaisiksi, keskitason esimiesroolin yrityksissä luku on 32 prosenttia ja heikon/ei roolin yrityksissä 14-16 prosenttia.

Tulokset pohjautuvat siis laajaan kansalliseen tutkimussarjaan ja siinä vastaajien antamiin arvioihin yritysten toimintatavoista ja toiminnan tuloksista. Tämä tulos on selkeä ja strategisen hyvinvoinnin johtamiselle uskoa antava! Mutta vielä konkreettisempia tuloksia saatiin Eteran aineistosta tehdyssä rakennusalan tutkimuksessa, josta seuraavassa.

Ihmiset tekevät tuottavuuden!

Rakennusalan tutkimuksessa (Henkilöstötuottavuus ja eurot – case rakennusala päätulos oli henkilöstötuottavuuden tilastollisesti vahva yhteys käyttökatteeseen.

Henkilöstötuottavuus mitattiin motivaation, osaamisen ja työkyvyn tulona henkilöstötutkimuksen aineistosta henkilökohtaisten vastausten kautta yritystason tunnusluvuiksi. Taloudellisissa tuloksissa yhdistettiin henkilöstökustannukset ja käyttökate Henkilöstötuottavuusarvoksi. Näiden analyysi tuotti kuvan 3 esittämän tuloksen.

Kuvan 3 tulos on selkeä: yritykset joissa ihmisten henkilöstötuottavuus (motivaatio x osaaminen x työkyky) oli parempi tekivät parempaa taloudellista tulosta. Henkilöstötuottavuusarvossa (HTA) on summattu käyttökate henkilöstökuluihin, jolloin HTA:n arvo 100 prosenttia tarkoittaa käyttökatetta 0 prosenttia.

Henkilöstötuottavuusindeksin tasoluokissa HTA:ta vastaavat käyttökateprosentit liikevaihdosta ovat 3 prosenttia , 5,7 prosenttia ja 9,1 prosenttia ala-, keski- ja ylätasoilla. Tutkimuksen keskivertoyrityksen (60 työntekijää, liikevaihto 10,9M€/v) suhteen käyttökatteen ero heikon ja hyvän henkilöstötuottavuuden välillä on yli 660 000 euroa.

Yli 660 000 euron ero käyttökatteessa aiheutuu siis henkilöstötuottavuudesta – ihmisten motivaation, osaamisen ja työkyvyn yhdistelmästä. Voidaan siis hyvin perustellusti sanoa, että ihmiset tekevät tuottavuuden!

Tutkimuksemme tarkempi analyysi osoitti, että koetulla esimiestyöllä (johtajuudella) oli suurin merkitys henkilöstötuottavuuden nostajana – tai vastaavasti heikentäjänä. Hyvä johtajuus nosti tuottavuutta – huono laski sitä.

 

Ossi Aura
Strategisen hyvinvoinnin tutkija ja kehittäjä

**

Ekonomien jäsenenä saat uudesta Strategisen hyvinvoinnin johtaminen -kirjasta  ja muista Talentumin kirjoista 20 prosentin alennuksen. Edulliset jäsenhintasi näkyvät tuotteilla rekisteröidyttyäsi Talentumshopin asiakkaaksi ja ollessasi sisäänkirjautunut. Muistathan antaa jäsenyystietosi rekisteröitymisen yhteydessä.

Saat alennuksen käyttöösi verkkokaupassa, kun laitat alennuskoodin SEFE2015 kassalla ”Anna alennuskoodi” –kenttään.

**

Suomen Ekonomien vuoden 2016 teema on tuottavuutta hyvällä johtamisella. #tuottavuuttajohtamisella

Johdon_strategiatyö_esimiesten_rooli_osaaminen_hyvinvointi

Kuva 1. Johdon strategiatyön työhyvinvointipainotuksen merkitys esimiesten roolille osaamisen kehittämisessä ja hyvinvoinnin tukemisessa.

 

Esimiesrooli_taloustulokset

Kuva 2. Esimiesroolin merkitys strategisen hyvinvoinnin taloudellisille tuloksille yrityksissä.

 

 

 

HTI_HTA_graf

Kuva 3. Henkilöstötuottavuuden merkitys rakennusyritysten käyttökatteeseen.